Suomalaisen sperman laatu jatkaa laskuaan – monelle miehelle tulee yhä yllätyksenä, että omaan siemennesteeseen voi vaikuttaa

Elintavoilla on tutkitusti vaikutusta sperman laatuun.

sperma
Tervetuloa spermalaboratorioon -kyltti sairaalan käytävällä
Anna Sirén / Yle

Oven jälkeen vastaan tulee paksu samettiverho. Sen takaa paljastuu tummalla violetilla ja kullalla sisustettu pieni huone, jonka seinällä venyttelee viitteellinen naishahmo. Hyllyllä on dvd-levyjä, telineessä lehtiä ja pöydällä purkki. Viihtyisyydestä huolimatta tähän huoneeseen astuu yleensä hermostuneita miehiä.

Huone sijaitsee Ovumia Fertinovan klinikalla Tampereella, ja siellä on tarkoitus antaa siemennestenäyte.

– Näytteen antaminen on ymmärrettävästi jännittävä tilanne, mutta kyllä tulosten kuuleminenkin hermostuttaa. Miehelle on kova paikka, jos omassa siittiötuotannossa on jotakin vialla, sanoo laboratoriojohtaja, hedelmöityshoitobiologi Kirsi Kananen.

Yhä useammin jotakin vikaa myös löytyy. Suomalaista spermaa on tutkittu yli 20 vuoden ajan, ja koko tuon ajan kehitys on ollut kohti huonompaa. Kaukana ovat ne 1990-luvun alkuvuodet, jolloin suomalaisten siittiöiden kuviteltiin olevan immuuneja yleiseurooppalaiselle alavireiselle suuntaukselle.

Laboratoriojohtaja Kirsi Kananen työpaikkansa Ovumia Fertinovan käytävällä
"Hedelmällisyysasioista pitäisi puhua jo nuorille, mutta ilman, että asiaan tulee syyllistävä sävy. Se on haastavaa", pohtii laboratorionjohtaja Kirsi Kananen Ovumia Fertinovalta.Anna Sirén / Yle

Tampereella on kaksi paikkaa, joissa sperma-analyysejä tehdään. Muutaman sadan metrin päässä Ovumian tiloista toimii Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikka. Yhteensä näissä kahdessa yksikössä tutkitaan vuosittain reilusti yli tuhannen miehen siemenneste.

Taysin osastonylilääkärin Katja Ahingon edessä istuu usein hämmentyneitä miehiä.

– Naiset tuntuvat ajattelevan hedelmällisyysasioita enemmän jo ennalta, mutta miehet eivät ehkä mieti siittiöitään ennen kuin syytä ilmenee, Ahinko pohtii.

Miehelle on kova paikka, jos omassa siittiötuotannossa on jotakin vialla.

Kirsi Kananen

Mies voi itse tehdä paljonkin spermansa eteen

Sekä Taysissa että Ovumialla hoitohenkilökunta törmää yhä yllättävän usein siihen, etteivät miehet tiedä voivansa vaikuttaa spermansa laatuun monin tavoin myös itse.

– Tupakoimattomuus, terveellinen ravinto ja normaalipainossa pysyminen vaikuttavat sperman laatuun ihan tutkitusti. Lisäksi tiedetään, että liika istuminen on pahasta, koska kivekset ovat silloin pitkiä aikoja liian lämpimässä, Katja Ahinko luettelee.

Tupakoimattomuus, terveellinen ravinto ja normaalipainossa pysyminen vaikuttavat sperman laatuun ihan tutkitusti.

Katja Ahinko

Myös miehen stressillä voi olla vaikutusta siemennesteeseen.

– Ihmisen kokonaishyvinvoinnin heilahtelut heijastuvat ensimmäisenä juuri lisääntymiskykyyn, Kirsi Kananen sanoo.

Osastonylilääkäri Katja Ahinko työhuoneessaan
"Kemikalisoituminen on spermantutkimuksessa nyt vahvasti tapetilla. Näyttöä on vaikea saada", Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan osastonylilääkäri Katja Ahinko sanoo.Anna Sirén / Yle

Hedelmällisyysvalistusta tarvitaan

Omaa spermaa tulee yleensä pohdittua vasta kun perheen perustaminen on ajankohtaista. Tampereen kaduilta tavoitetut nuoret miehet vahvistavat tämän käsityksen: moni on kuullut uutisia suomalaisen sperman heikentyneestä laadusta, mutta harva myöntää huolestuneensa.

– En ole ajatellut asiaa omalta kohdaltani enkä osaa sanoa, mietityttääkö tämä kaveripiirissäkään, sanoo ensimmäinen vastaantulija.

– Ei tällaisista asioista juuri jutella. Ehkä aihetta pidetään nolona, pohtii toinen mies yliopiston pihalla.

Stimuloivasti sisustettu spermanluovutushuone
Tässä "loungeksi" kutsutussa huoneessa Tampereen Ovumia Fertinovan miesasiakkaat antavat siemennestenäytteensä.Anna Sirén / Yle

Noloudesta viis, aiheesta pitäisi puhua, siitä asiantuntijat ovat yksimielisiä. Syntyvyyden lasku ja ongelmat hedelmällisyydessä ovat kansallisen tason pulmia.

– Mutta miten valistaa ilman, että puheeseen tulee syyllistävä sävy? On haaste keksiä, miten nuoria voitaisiin ohjata suunnittelemaan tulevaa tai vaikka tallettamaan sukusoluja ajoissa, Kirsi Kananen pohtii.

Tämän kinkkisen kysymyksen äärellä pohjoismaiset asiantuntijat ovat nyt lyömässä viisaita päitään yhteen. Suunnitteilla on keskus, jonka ainoa tehtävä olisi fertiliteettitietoisuuden nostaminen.

– On tärkeää saada asia kansalaisten lisäksi päättäjien korviin. Tarvitaan paitsi valistusta myös yhteiskunnallisia mekanismeja, joilla perheitä tuetaan elämän suunnittelemisessa, Kananen sanoo.

Kemianteollisuus aisoihin?

Mikä suomalaista spermaa sitten heikentää? Tutkijat ovat työskennelleet tämän pulman parissa 1990-luvulta alkaen, eikä kattavaa vastausta ole vieläkään saatu. Siemennesteen laatu on laskenut koko reilun parinkymmenen vuoden tutkimusajan, joten perimää todennäköisemmin syyt löytyvät ympäristötekijöistä.

Esimerkiksi raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset sekä kivesten siittiö- että hormonituotantoon ovat tiedossa. Monet muut tekijät sen sijaan tunnetaan vielä valitettavan huonosti, sanoo lisääntymislääketieteen dosentti, osastonylilääkäri Antti Perheentupa Tyksistä.

– Yksittäisiä altistavia, hormonin tavoin vaikuttavia ympäristömyrkkyjä on tutkittu paljon. Niitä on kuitenkin satoja, joten yhteisvaikutuksen arvioiminen on hankalaa. Löydökset eläinkokeissa ovat raflaavia, mutta ei ole helppoa arvioida, mitä ne tarkoittavat ihmisen kohdalla.

 Kemianteollisuus tuottaa tuhansia uusia yhdisteitä, joille koko väestö ihan surutta altistetaan.

Antti Perheentupa
Spermaa tutkitaan mikroskoopilla
Suurin osa spermanluovuttajiksi tarjoutuneista miehistä hylätään, koska siemennesteen laatu ei ole tarpeeksi hyvä. Lapsettomuushoitoihin käytettävän sperman kriteerit ovat aina olleet erityisen korkeat, eikä yleinen laadun heikkeneminen siksi näy hylkymäärissä.Anna Sirén / Yle

Ympäristön kemikaalikuorman täydellinen vältteleminen ei onnistu, eikä asiasta ole ainakaan toistaiseksi suosituksia. Huolestuneet tutkijat toivoisivat ennen kaikkea, että kemianteollisuus pistettäisiin jollakin tapaa aisoihin.

– Meillä on sikäli erikoinen tilanne, että lääketeollisuus on erittäin tiukassa valvonnassa kaikkien uusien lääkkeiden osalta, ja haittoja arvioidaan vielä markkinoille tulon jälkeenkin. Kemianteollisuus sen sijaan tuottaa tuhansia uusia yhdisteitä, joille koko väestö ihan surutta altistetaan, Antti Perheentupa sanoo.