Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo tyssää kuukausien lupabyrokratiaan – korkeakoulut umpitympääntyneitä

Suomen maine kiinnostavana opiskelumaana on uhattuna, koska oleskelulupien hakemiseen kuluu liian paljon aikaa.

oleskeluluvat
opiskelijoita luennolla
Koulutusviennistä on on yritetty tehdä Suomen seuraavaa hittituotetta maailmalla.AOP

Yliopistot ja korkeakoulut kritisoivat laajalla rintamalla suomalaista maahanmuuttobyrokratiaa. Koulutusvientiä on vaikea kasvattaa, koska opiskelijoiden pitää odotella oleskelulupia useita kuukausia.

Oppilaitokset pelkäävät, että oleskelulupien odottelu uhkaa näivettää suomalaisten korkeakoulujen kiinnostavuuden esimerkiksi aasialaisten opiskelijoiden silmissä.

Koulutusviennistä on uumoiltu merkittävää uutta hittituotetta korkeakouluille sen jälkeen kun lukuvuosimaksujen periminen EU- ja Eta-maiden ulkopuolisilta tutkinto-opiskelijoilta tuli mahdolliseksi.

Pahiten tökkii joidenkin Suomen edustustojen toiminta. Resursseja ei ole riittävästi ja opiskelijoiden on vaikea päästä tunnistautumaan Suomen viranomaisille. Biometrinen tunnistautuminen on perusedellytys oleskelulupaprosessin aloittamiseksi.

Myös oleskelulupahakemusten varsinaista käsittelyä Migrissä on saattanut joutua odottamaan kuukausia, jolloin opintojen alku on hakijan kannalta ehtinyt karata jo liian pitkälle syksyyn.

Maksettuja lukuvuosimaksuja jouduttu palauttamaan

Satakunnan ammattikorkeakoulu joutui viime syksynä ikävään tilanteeseen, kun kolme lukuvuositutkinnon jo maksanutta opiskelijaa ei päässyt aloittamaan koulutustaan suunnitellusti. Syynä oli oleskelulupaprosessin pitkittyminen.

Migrin päätöstä opiskelijoiden oleskeluluvasta odotettiin vielä joulukuussa, kun opiskelun piti alkaa jo syyskuussa. Ongelmalliseksi tilanteen teki se, että opiskelijat olivat jo maksaneet tuhansien eurojen lukuvuosimaksut Samkin tilille. Satakunnan ammattikorkeakoulun lukuvuosimaksu on 10 000 euroa.

Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Jari Multisilta
Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Jari Multisilta on vahvasti sitä mieltä, että maahanmuuttoprosessia olisi nopeutettava.Jari Pelkonen / Yle

Lopulta maahanmuuttoviraston oleskelulupapäätökset olivat kielteisiä, ja opiskelijat joutuivat jäämään kotimaahansa.

– Jouduimme palauttamaan jo maksetut lukuvuosimaksut, tuhahtaa Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Jari Multisilta.

Samanlaisia ongelmia on ollut Yle Uutisten kyselyn mukaan usealla muullakin korkeakoululla.

Kysely korkeakouluille: Jotain on tehtävä nopeasti

Yle Uutiset kysyi korkeakouluilta ja yliopistoilta kokemuksia oleskelulupapäätösten käsittelystä. Kyselyn mukaan moni korkeakoulu on kohdannut ongelmia ulkomailta tulevien opiskelijoiden rekrytoinnissa ja erityisesti maahanmuuttoprosessin pitkittymisessä.

– Oleskelulupapäätösten pitkä käsittelyaika on kohtuuton opiskelijalle, joka on tekemässä valintojaan jatko-opinnoistaan ja sitä kautta tulevaisuuden työpolustaan. Suomi siis menettää opintoihin hyväksyttyjä korkeakouluopiskelijoita muihin maihin myös pitkän oleskelulupaprosessin takia, kirjoittaa kansainvälisten asioiden päällikkö Kati Heikkinen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Yle sai vastauksia yhteensä 18 ammattikorkeakoululta ja 8 yliopistolta. Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista valtaosa toivoo nykyistä huomattavasti sujuvampaa ja ketterämpää oleskelulupaprosessia ulkomaalaisille opiskelijoille. Vain kolme piti nykyistä järjestelmää toimivana.

Tällä hetkellä toteutamme kyseistä koulutusta opiskelijoille etänä erittäin huonojen verkkoyhteyksien yli.

Vesa Taatila

Vastauksista saa selkeän kokonaiskuvan siitä, että korkeakoulujen mielestä parannuksia on tehtävä nopeasti.

Oleskelulupien käsittelyprosessi vaatii terästystä. Käsittelyaikoja on pystyttävä lyhentämään, jotta opiskelijoilla on aito mahdollisuus aloittaa opintonsa samanaikaisesti muiden kanssa ja päästä integroitumaan yhteisöön, kirjoittaa oppimispalveluiden päällikkö Eija Zitting Aalto-yliopistosta.

Ikävin tilanne on ollut Turun ammattikorkeakoulussa, joka onnistui myymään kyberturvallisuusinsinöörien tutkintoon johtavan koulutuspaketin hongkongilaisen yrityksen opiskelijaryhmälle. Oleskelulupaprosessi on edelleen kesken, kuukausien odottelusta huolimatta.

– Tällä hetkellä toteutamme kyseistä koulutusta opiskelijoille etänä erittäin huonojen verkkoyhteyksien yli. Epävarmuuden jatkuessa on jatkuvana riskinä, että koulutus peruuntuu kokonaan tilaajan väsyttyä tilanteeseen, sanoo rehtori Vesa Taatila.

Turun ammattikorkeakoulun vaikeuksista on kertonut aiemmin Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Korkeakoulujen oleskeluluvat.
Korkeakoulujen oleskeluluvat.Yle

Koulutusvientiyritys: Iso uhka hakijamäärien kasvulle

Suomalaisia korkeakouluja ulkomailla markkinoivan koulutusvientiyritys Edunationin mukaan Suomi herättää juuri nyt paljon kiinnostusta opiskelumaana.

Jos tänä vuonna oleskelulupa-asiat ovat yhtä hitaita, menetetään enemmän kumppaneita. Nämä ovat nyt kriittisiä hetkiä.

Tiia Haapaniemi

Kilpailu Australian, Iso-Britannian ja Kanadan kaltaisia koulutusvientijättejä vastaan on kovaa. Usein suomalaiset ovat hakijoiden papereissa vasta kolmantena tai neljäntenä vaihtoehtona.

Markkinointimatkalta juuri palannut kumppanuusvastaava Tiia Haapaniemi pelkää, että juuri maahanmuutossa viime vuonna koetut ongelmat saattavat lopahduttaa orastavan kiinnostuksen ja uhata koko suomalaista koulutusvientiä. Osa Edunationin maailmalla olevista yhteistyökumppaneista on jo ilmoittanut seuraavansa tilannetta tarkalla silmällä.

– Jos tänä vuonna oleskelulupa-asiat ovat yhtä hitaita, menetetään enemmän kumppaneita. Nämä ovat nyt kriittisiä hetkiä.

Edunation Oy:n kumppanuusvastaava Tiia Haapaniemi
Edunation Oy:n kumppanuusvastaava Tiia Haapaniemi.Jari Pelkonen / Yle

Edustustot ruuhkaisia

Pahimmat pullonkaulat maahanmuuttoprosessissa liittyvät henkilöiden tunnistamiseen eri maissa. Jokaisen Suomeen opiskelijaksi haluavan on käytävä tunnistautumassa jossakin Suomen edustustossa ennen kuin oleskelulupahakemus otetaan käsittelyyn.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan edustustoihin on ollut erittäin vaikea saada aikoja tunnistautumiselle. Joissakin tapauksissa hakija on joutunut odottamaan aikaa jopa kuukausia. Esimerkiksi Intiassa New Delhin edustusto on ollut pahasti ruuhkautunut.

Tiia Haapaniemen mukaan Suomessa maahanmuuton lupaprosessi kestää selvästi pidempään kuin kilpailijamaissa.

– Esimerkiksi Kanadalla kuluu intialaisten kanssa viisi viikkoa koko käsittelyaikaan. Heidän toimintansa on myös asiakaslähtöisempää. Kanada viestii hakijan kanssa enemmän ja tarjoaa myös enemmän tunnistautumismahdollisuuksia, Haapaniemi mainitsee.

Avuksi on väläytelty yhteistyötä muiden EU-maiden edustustojen kanssa tunnistautumisen sujuvoittamiseksi.

Migri: Lisäselvitykset venyttävät prosessia

Migrin käsitteli viime vuonna 5 200 opiskeluperusteista oleskelulupahakemusta. Näistä lähes 90 prosenttia oli myönteisiä päätöksiä.

Maahanmuuttovirasto kertoo käsittelevänsä opiskelijoiden oleskelulupapäätökset pääsääntöisesti 30 vuorokaudessa.

Luullaan, että opiskelupaikan saaminen suomalaisesta oppilaitoksesta riittää ja se on sillä siisti.

Tiina Suominen

Käytännössä koko prosessiin menee kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa. Migrin maahanmuuttoyksikön johtajan Tiina Suomisen mukaan opiskelijat ottavat tämän huomioon heikosti.

– Luullaan, että opiskelupaikan saaminen suomalaisesta oppilaitoksesta riittää ja se on sillä siisti.

Migri kuitenkin joutuu selvittämään tarkasti henkilön opiskeluedellytykset Suomessa. Esimerkiksi pankkitilillä pitää olla riittävästi rahaa elämisen kustannuksiin ja rahan alkuperä on kyettävä todistamaan.

Usein hakemus on puutteellisesti täytetty, mikä pitkittää käsittelyä. Migri vierittää syytä myös oppilaitoksille.

– Yksi iso ongelma on se, että meille ei kerrota, että nyt olisi tulossa tämmönen porukka, jonka pitäisi päästä aloittamaan. Yleensä saamme sen tiedon pari viikkoa ennen, ja silloin on vain vähän enää tehtävissä.

Tavoitteena täydellinen hakemus

Migri toivookin, että maahanmuuttoprosessi laitettaisiin vireille välittömästi sen jälkeen, kun tieto hyväksytystä opiskelupaikasta saavuttaa opiskelijan. Jos opiskelu alkaa syyskuun alussa, hakemus tulisi laittaa vireille jo toukokuun puolella tai viimeistään kesäkuun alussa.

Joidenkin oppilaitosten mukaan hyväksyttyjen opiskelupaikkojen ilmoittaminen opiskelijoille jo toukokuun alkupuolella on haastavaa. Kilpailijamaiden paine ei anna mahdollisuutta aikaistaa hakuprosessia.

Joidenkin maiden opintoihin otetaan hakemuksia sisään vielä heinäkuuhun asti. Suomessa maahanmuuton prosessin hitaus paineistaa korkeakouluja jopa aikaistamaan hakua.

Yhtälö on vaikea. Migrin mukaan oleskelulupapäätös on mahdotonta saada syyskuun alkuun mennessä, jos hakemus jätetään vasta elokuun alussa. Tiina Suominen korostaa hyvin täytetyn hakemuksen merkitystä.

– Siihen kovasti tähdätään, että oppilaitokset markkinoisivat täydellisen hakemuksen ideaa, että hakijat huomaisivat liittää kaikki tarvittavat liitteet hakemukseen ja osaisivat täyttää hakemuksen oikein. Sillä saavutettaisiin jo paljon.

Aiheesta voi keskustella jutun alla kello 17:ään saakka.