Poliisi haluaa ilmoituksen aina, kun lapsi näpistelee – kauppias saanut hyviä kokemuksia huomattavasti pehmeämmistä keinoista

Lappeenrantalainen kauppias Teppo Kylmä hoitaa pikkulasten näpistelyt koulun ja perheen kanssa. Tulokset ovat kauppiaan mukaan erittäin hyviä.

varkaus (rikos)
Lapsi ihailee herkkuja karkkihyllyllä kaupassa.
Pienimmät lapset näpistävät usein makeisia. Kuvituskuva. Sini Salmirinne / Yle

Teppo Kylmällä on kolme K-kauppaa aivan Lappeenrannan kaupungin keskustassa. Alueella on myös paljon kouluja, mikä näkyy kauppojen asiakaskunnassa.

Nuorin Teppo Kylmän tapaama näpistelijä on ollut esikouluikäinen lapsi. Yleensä näpistelijät ovat kauppiaan kokemuksen mukaan iältään kymmenen vuoden molemmin puolin ja he koettavat varastaa makeisia.

– Onneksi aika vähän näitä tapahtuu, ja tuntuu, että tässä seitsemän vuoden aikana nämä ovat vielä vähentyneet.

Kylmän arviota tukee myös poliisin tilastot. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa poliisin tietoon oli vuonna 2008 tullut 518 kappaletta alle 15-vuotiaiden tekemää omaisuusrikosta. Viime vuonna vastaava luku oli enää 203. Omaisuusrikoksiin kuuluvat esimerkiksi varkaudet ja näpistykset.

Teppo Kylmä
Teppo Kylmän mielestä näpistelyt ovat vuosien aikana vähentyneet. Kare Lehtonen/Yle

"Viattomia, hölmöjä tempauksia"

Lasten tekemät näpistelyt ovat lastenpsykiatriaan erikoistuvalle lääkärille Riikka Riihoselle tuttu ilmiö. Suurin osa pienten lasten näpistelytapauksista johtuu hänen mukaansa lapsen kypsymättömyydestä.

– Ei tajuta, että se on rikos, eikä ymmärretä seurauksia. Moni teko on impulsiivinen, lapselle tulee vain mieleen kaupassa pihistää jotakin, jota tekee mieli, kuvailee Riihonen.

Yhteiskunnan sääntöjä vastaan taistelevaa käytöstä esiintyy Riikka Riihosen mukaan pienillä lapsilla vain harvoin. Teineille sen sijaan on huomattavasti yleisempää, ettei piitata mikä on oikein tai väärin. Tällöin tilanteesta on syytä olla enemmän huolissaan.

– Aika usein nämä esimerkiksi ekaluokkalaisten tai tokaluokkalaisten näpistykset ovat aika viattomia, hölmöjä tempauksia.

Lääkäri Riikka Riihosen kertoo, että näpistely voi myös olla merkki siitä, että lapsella kaikki ei ole hyvin. Syyt näpistysten takana ovat kuitenkin kirjavia.

– Yksittäinen kerta voi käydä kelle lapselle tahansa, summaa Riihonen.

"Monen perheen kanssa on istuttu ja mietitty pelisääntöjä"

Vaikka kauppias Teppo Kylmän kaupoissa käy paljon koululaisia, hänen asenteensa lapsiin ja nuoriin ei ole epäluuloinen, päinvastoin.

– Haluamme tulla nuorten kanssa toimeen.

Neljän lapsen isällä on oma vakiintunut tapansa toimia silloin, kun lapsi jää hänen kaupassaan kiinni näpistyksestä. Kauppakeskus Isossa-Kristiinassa sijaitsevan kaupan takahuoneessa on palaveerattu useamman kerran.

– Aika monen perheen kanssa on istuttu alas ja mietitty pelisääntöjä ja mitä voidaan asialle tehdä.

Kylmä ottaa siis usein näpistyksen jälkeen yhteyttä lapsen perheeseen ja kouluun. Yhteistyö alueen koulujen kesken toimii kauppiaan mukaan loistavasti molempiin suuntiin.

– Lapsi on sen jälkeen tuotu vastaamaan tekosestaan, ja he ovat itkien pyytäneet anteeksi. Emme ole syyllistäneet ketään, vaan on yhdessä mietitty syitä tapahtuneeseen. Nämä ovat kaikki menneet hienosti, ja perheet asioivat meillä edelleen.

Poliisi: jokainen karkkivarkaus ilmoitettava

Poliisi ei innostu siitä, että kaupat itsenäisestä hoitavat näpistelytapausten selvittelyn. Ylikonstaapeli Sanna Lautamatti Kaakkois-Suomen poliisista on tässä asiassa tiukkana.

– Kaikista pitäisi tehdä ilmoitus poliisille. Me tehdään siitä sitten lastensuojeluilmoitus ja pyörät lähtevät pyörimään, perustelee Lautamatti.

Kaakkois-Suomen poliisi perusti vuoden alussa uuden rikoksia ennalta estävän toiminnan ryhmän, jolla poliisi pyrkii yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja rikoskierteitä.

Yksi konkreettinen uudistus on, että poliisi aikoo puhuttaa kaikki rikoksen tehneet alle 15-vuotiaat lapset.

– Paikalla on näissä puhuttamisissa tämä nuori ja hänen huoltajansa, usein myös sosiaalipuolen edustaja sekä esimerkiksi kuraattori tai opettaja koululta sekä asianomistaja. Tapahtunutta ruoditaan ja pohditaan, onko jatkohoidon tarvetta, kertoo ylikonstaapeli Sanna Lautamatti.

Sanna Lautamatti
Sanna Lautamatti sanoo, että kaikki näpistykset tulisi ilmoittaa poliisille. Kare Lehtonen/Yle

Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen ei usko, että on vain yhtä oikeaa tapaa toimia näpistystapausten selvittelyissä. Hänen mielestään asia voidaan joissakin tapauksissa saada keskusteltua myös ilman poliisia.

– Jos asian keskusteleminen kaupan ja perheen kesken käy molemmille osapuolille, niin se voi olla hyvä tapa toimia. Sehän on vapaaehtoistoimintaa kauppiaalta, muistuttaa Riihonen.

"Tytöt vievät meikkejä, pojat karkkia"

Lappeenrannassa kauppakeskus Isossa-Kristiinassa olevan Tokmannin henkilökunta toimii pitkälti samalla tavalla kuin kauppias Teppo Kylmä. He ovat itse yhteydessä näpistelystä kiinni jääneen lapsen vanhempiin. Poliisia ei aina kutsuta paikalle, vaikka poliisi niin toivoisikin.

– Jos kaupasta on viety joku pieni karkki, niin otamme yhteyden lapsen vanhempiin. Yleensä nämä tilanteet päättyvät niin, että lapsi tulee maksamaan tuotteen yhdessä vanhempiensa kanssa, kertoo Sari Aaltonen Tokmannilta.

Sari Aaltonen
Sari Aaltonen kertoo, että myymälässä on nähty monia vilpittömiä anteeksipyyntöjä. Kare Lehtonen/Yle

Aaltosen mukaan puhuttelu ja lyhyt porttikielto myymälään on toiminut heillä hyvin.

– Lasten reaktiot ovat olleet vilpittömiä. Ei ole tarvinnut samoja lapsia kohdata näissä tilanteissa uudestaan.

Aaltosen mukaan näpistelijät on helppo jakaa kahteen: hieman vanhemmat tytöt vievät meikkejä ja nuoremmat pojat makeisia.

– Ihan kaikkia meikkejä koetetaan viedä taskuissa. Joskus varkauden huomaa siitä, että hyllyssä on enää tyhjä pakkaus, kertoo Aaltonen.