Solmussa oleva Britannian EU-ero heitti lääkeviraston ulos Lontoosta – "En ole brexitin uhri", ruotsalaistyöntekijä sanoo

Lääkeviraston mukaan EU-ero voi mutkistaa lääkkeiden saatavuutta myös EU:n puolella.

Brexit
Kristina Larsson
Britanniasta Hollantiin lääkeviraston vuoksi muuttanut ruotsalainen Kristina Larsson sanoo perheen elämän asettuneen uomiinsa.Petri Raivio / Yle

AmsterdamBritannian ero EU:sta ei ollut näköpiirissä 13 vuotta sitten, kun ruotsalainen Kristina Larsson pääsi töihin Euroopan lääkevirastoon Lontoossa. Larsson rakensi Britannian pääkaupunkiin elämän, johon kuului puoliso, kaksi tytärtä, talo, ystävät ja "fantastiset" naapurit.

Sitten tuli juhannus 2016 ja EU-kansanäänestys, jossa 52 prosenttia briteistä äänesti EU-eron puolesta.

– Se oli meille shokki ja surullista, Larsson sanoo lääkeviraston väliaikaisten toimitilojen aulassa.

Tilat sijaitsevat Amsterdamin Sluiterdijkin aseman lähellä, mihin virasto on muuttanut pari viikkoa aiemmin Lontoon Canary Wharfilta. Isojen toimistotalojen hallitsema ympäristö on kolkko ja tuulinen.

Larsson perheineen muutti Alankomaihin alkuvuodesta. Hän ja sadat muut lääkeviraston työntekijät olivat ensimmäiset maahanmuuttajat, jotka brexit heitti Britanniasta takaisin mantereelle.

Viraston pysyviä toimitiloja rakennetaan muutaman kilometrin päähän Amsterdamin kehätien varrelle. Toimistotalon on määrä valmistua marraskuussa, mihin on vaikea uskoa, sillä rakennuksesta on pystyssä vasta hissikuilut ja osa alempien kerrosten tukirakenteista.

Rakennustyömaa
Vielä rakenteilla olevan uuden lääkeviraston pitäisi valmistua loppusyksystä.Petri Raivio / Yle

Päätös muutosta on lopullinen

Kävi brexitissä miten kävi, virasto jää joka tapauksessa Amsterdamiin.

– Sitä päätöstä ei voida perua, sanoo lääkeviraston belgialainen apulaispääjohtaja Noël Wathion.

Hänen työmatkansa pituuteen muutto ei juuri vaikuttanut, sillä reissutyöläinen on tähänkin saakka viettänyt kaikki viikonloppunsa kotona Belgian Hasseltissa.

Kaikille muutto ei silti käy. Wathionin mukaan lääkevirasto menettää muuton takia noin neljäsosan 900 työntekijästään.

Kun paikkaa valittiin, virasto varoitti että muutto voi vaarantaa potilasturvallisuutta ja johtaa jopa kuolemiin. Toistaiseksi ongelmat on kuitenkin Wathionin mukaan vältetty.

Jotta Euroopan lääkehuolto ei muuton ja työntekijöiden hupenemisen takia vaarantuisi, virasto on joutunut viime ajat keskittymään vain ydintehtäväänsä eli lääkkeiden myyntilupien myöntämiseen EU-alueella.

Virasto toimii verkostoperiaatteella. Lääkkeiden arviointityö tehdään jäsenmaiden omissa laitoksissa, ja päätökset tehdään keskitetysti lääkevirastossa. Arviointityöstä noin viidesosa on tähän saakka tehty Iso-Britanniassa. Tälle työlle on jouduttu etsimään uudet tekijät, sillä töitä ei voida jakaa unionin ulkopuoliseen maahan.

Isompi vaikutus voi olla sillä, että Britanniassa valmistettujen lääkkeiden myyntiluvat eivät brexitin jälkeen enää ole automaattisesti voimassa EU-alueella. Wathionin mukaan tämä voi johtaa lääkkeiden toimitusvaikeuksiin mantereella.

EMAn johtaja Noël Wathion
EMA:n johtaja Noël WathionEPA

– Brexitistä riippumatta lääkkeiden saatavuus on iso kysymys EU:ssa. Brexit kasvattaa riskiä, mutta pyrimme vähentämään sitä niin paljon kuin mahdollista, Wathion sanoo

Hän ei halua nimetä lääkkeitä joista voi apteekeissa tulla pulaa. Uhanalaisten lääkkeiden määrää on jo onnistuttu vähentämään noin 700 nimikkeestä alle 30:een.

EU:n mahdolliset lääkeongelmat ovat kuitenkin pientä verrattuna siihen, mihin Britannia joutuu varautumaan eron yhteydessä, sillä kaksi kolmasosaa maassa käytetyistä lääkkeistä on tuontitavaraa muualta EU:sta. Britannian hallitus on vuokrannut laivoja, joita on tarkoitus käyttää lääkekuljetusten varmistamiseen mantereelta saarivaltioon.

Britannia joutuu myös kehittämään uuden ratkaisun myyntilupien myöntämiseen sellaisille lääkkeille, joiden valvonta on tähän asti kuulunut EMA:lle. EU:n ulkopuolisena maana se ei voi enää jatkaa viraston jäsenenä.

– Sen voi tehdä monella eri tavalla. Luotan siihen, että he valitsevat oikean tavan, Wathion sanoo diplomaattisesti.

EU-eron jälkeen Britannian lääkehuolto on yksinomaan Britannian oma asia. Euroopan lääkevirasto keskittyy EU:n jäljellejäävien 27 jäsenmaan asioihin.

Rakennuksia
EMA:n vanha pääkonttori Lontoossa.Andy Rain / EPA

Lapsien viihtyminen tärkeää

Harvinaislääkkeistä vastaavaa osastoa johtava Kristina Larsson asuu perheineen Hilversumissa, puolen tunnin junamatkan päässä viraston väliaikaisista toimitiloista.

Alkushokin jälkeen perheen elämä on asettunut uusiin uomiinsa. Lapset aloittivat kansainvälisessä koulussa tammikuun alussa.

– Se on vanhempien kannalta yksi isoista asioista. Jos lapset viihtyvät, itsekin viihtyy, Larsson sanoo.

Larssonin perheen muuttokohde selvisi arvalla marraskuussa 2017. Viraston uudeksi sijoituspaikaksi halusi päästä yli 20 eurooppalaista kaupunkia. Lääkevirastolle piti löytää uusi koti, koska EU-virasto ei voi sijaita EU:n ulkopuolella.

Helsinki jäi surullisenkuuluisassa äänestyksessä viimeisten joukkoon. Amsterdam jakoi ykkössijan Milanon kanssa, ja viraston työntekijöiden kohtalon ratkaiseva päätös tehtiin nostamalla arpalippu kulhosta.

Oma lukunsa on viraston tyhjilleen jäänyt rakennus Lontoon Canary Wharfilla.

EU oli ennen brexit-äänestystä solminut isosta toimistotalosta vuokrasopimuksen vuoteen 2039 saakka. Lontoolainen oikeusistuin määräsi viime kuussa, että virasto ei voi brexitin nojalla irtautua yhteensä puolen miljardin punnan vuokrasopimuksesta.

Vuokranmaksu jatkuu, vaikka Britannia eroaa ja työntekijät ovat lähteneet Amsterdamiin. Väliaikaisen pääkonttorin lounasruokalassa ei ole aistittavissa katkeruutta.

Franck Diafouka
Ranskalainen Franck Diafouka pitää lääkeviraston mukana muuttamista valintana.Petri Raivio / Yle

– En sanoisi, että olemme uhreja. Brexitistä päätettiin, muutto tapahtui. Olisimme voineet myös yrittää olla muuttamatta tänne. Olemme tehneet valinnan, sanoo ranskalainen Franck Diafouka, joka työskentelee viraston sisäisessä tarkastuksessa.

Kristina Larsson kaipaa Lontoosta ystäviä, naapureita ja monikulttuurisen suurkaupungin säpinää. Mutta hänkään ei koe olevansa Britannian EU-eron uhri.

– Minusta tämä tuntuu uudelta seikkailulta, että saan muuttaa tänne ja ollakin Alankomaissa, Larsson sanoo.

Lue myös:

Brittikalastajat ottaisivat vaikka sopimuksettoman EU-eron, mutta pelkäävät koko brexitin peruuntuvan: "En usko enää, että se tapahtuu"

Brittiparlamentti äänestää brexit-vaihtoehdoista keskiviikkona