Kaksi kolmesta lapsesta saa viikkorahaa mutta joka kolmas ei – ja ne jotka saavat, joutuvat tekemään töitä 6,35 euronsa eteen

Harva saa viikkorahaa tekemättä mitään, kertoo Danske Bankin kysely. Ylen kasaama "viikkoraharaati" vahvistaa tuloksen.

Taskuraha
Porukkakuva
Suutarinkylän peruskoulun oppilaat Monna Korpi (vas.), Mimosa Räty, Urho Sieppi, Emil Jalagin ja Meea Joki.Mikko Koski / Yle

Paljonko viikkorahaa lapset nykyään saavat?

Helsinkiläisen Suutarinkylän peruskoulun rehtori Paula Järnefelt auttaa ja kokoaa oppilaista viisihenkisen "viikkoraharaadin". Oppilaat ovat eri-ikäisiä, mutta rahamäärät kuin samasta muotista.

Kuudesluokkalainen Emil Jalagin saa 2 euroa viikossa tai 10 euroa kuussa. Seitsemäsluokkalainen Monna Korpi saa 10 euroa kuussa.

Kakkosluokkalaiset Meea Joki, Urho Sieppi ja Mimosa Räty saavat 10–20 euroa kuussa (Meea), 10 euroa kuussa (Urho) ja 2 euroa viikossa (Mimosa).

Kaikkien viiden pitää tehdä jotain viikkorahan eteen. He siivoavat huoneensa, vievät roskat tai tyhjentävät astianpesukoneen.

– Mun mielestäni on ihan hyvä, että pitää tehdä jotain. Tuntuu, että on ansainnut sen rahan, kuudesluokkalainen Emil Jalagin sanoo.

Suurin osa vanhemmista antaa viikkorahaa

Viikkoraha on suomalaisperheissä yleinen, muttei aivan kaikenkattava tapa, selviää Danske Bankin julkistamasta tuoreesta viikkorahatutkimuksesta.

Siinä kysyttiin 8–14-vuotiaiden lasten vanhemmilta, antavatko he viikkorahaa ja paljonko, ja vaaditaanko lapsilta jotain viikkorahan vastineeksi.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Nuorempien lasten saamat killingit pyörivät viiden euron tuntumassa, teini-ikään ehtineiden lähellä kymmentä euroa. Keskimääräiseksi 8–14-vuotiaiden viikkorahaksi tuli kyselyssä 6,35 euroa.

Grafiikka

Noin 80 prosenttia viikkorahaa antavista vanhemmista maksaa lapsilleen 2–10 euroa viikossa. Yli 10 euron viikkorahaa antaa vain 12 prosenttia eli noin joka kymmenes.

"Viikkoraharaatimme" vastaa hyvin kyselyn tuloksia: viikkoraha irtoaa vain harvassa perheessä niin, ettei sen eteen tarvitsisi tehdä mitään. Yleisimpiä hommia ovat kevyet kotityöt ja läksyjen hoitaminen.

Grafiikka

Danske Bankin kyselyn toteutti nettipaneeli YouGov. Siihen vastasi 1 006 vanhempaa, joilla on 8–14-vuotias lapsi tai lapsia.

"Lasten ensiaskel rahankäyttöön"

Viikkoraha on lasten ensiaskel rahankäyttöön, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

– Se on monelle talousosaamisen ensimmäinen askel. Sitä kautta oppii rahan arvon ja toivottavasti vähän säästämistäkin.

Kyselyn tuloksia ei kannata tuijottaa orjallisesti tai verrata sellaisenaan omaan perheeseen. Käytännöt esimerkiksi viikkorahalla tehtävistä ostoksista ja siihen kuulumattomista hankinnoista vaihtelevat.

– Joka perheessä on varmaan löydetty itselle sopiva määrä, eikä siihen olekaan mitään yksiselitteistä suositusta. Tärkeintä on, että viikkorahan kautta opitaan ja puhutaan raha-asioista, Laine-Tolonen sanoo.

Vaikka käteinen on kadonnut aikuisten maailmasta vauhdilla, viikkorahan maksussa sillä on yhä vahva asema. Osa pankeista on lanseerannut kouluikäisille omia rahankäyttösovelluksia, kuten OP Junior ja Dansken Mun Rahat. Ne eivät ole saaneet vielä suurta jalansijaa.

Mimosa Räty, Urho Sieppi ja Meea Joki Suutarinkylän koulun pihalla.
Mimosa Räty, Urho Sieppi ja Meea Joki Suutarinkylän koulun pihalla.Mikko Koski / Yle

Viikkoraharaati: Myös vanhempien rahatilanne vaikuttaa

Suutarinkylän peruskoulu sijaitsee Pohjois-Helsingissä, tavanomaisella suomalaisella asuinalueella. Asukkaiden tulotaso ei kummemmin eroa koko maan keskiarvoista, ja viikkorahanmaksukykykin lienee tavanomainen.

Suutarinkylän peruskoulun viikkoraharaati suhtautuu rahaan maltillisesti.

– Ostan omalla rahalla karkkia lauantaisin. Tai treeneistä tullessa jonkun juoman, Emil Jalagin sanoo.

– Jos vaikka kaveri tulee yöksi, niin voi ostaa karkkia. Mutta pitää myös kattoa, mihin oikeasti tarvii rahaa. Totta kai viikkorahan määrä riippuu myös vanhempien rahatilanteesta ja siitä, paljonko ne saa palkkaa, Monna Korpi sanoo.

Myös kakkosluokkalaiset pohtivat rahankäyttöään melko tarkasti.

– Välillä säästän ja välillä ostan esimerkiksi Legoja tai Pokemon-kortteja. Kotona on opetettu, ettei rahaa kannata tuhlata mihinkään turhaan, sellaiseen mitä et käyttäisi kuin kerran ja mikä jäisi vaan lojumaan kaappiin, Urho Sieppi sanoo.

– Käytän rahaa joskus leluihin tai vaatteisiin, tai sitten kun menen trampoliiniparkkiin. Työmäärään nähden 10–20 euroa on tosi hyvä summa, Meea Joki sanoo.

– Ei kannata ostaa mitään turhaa vaan jotain järkevää. Sellaista, mistä oikeasti pitää, Mimosa Räty jatkaa.