Alaikäinen seksuaalirikoksen uhrina – Väestöliitto uudisti lausuntonsa oikeudenkäyntejä varten

Seksuaalirikoksen uhri joutuu usein vastaamaan siihen, miksi hän ei puolustanut itseään tai huutanut apua. Nyt tämä kysymys saa vastauksia Väestöliiton uudistetussa asiantuntija- ja lääkärilausunnossa.

Väestöliitto
Siluetti tyttö
AOP

Väestöliitto on päivittänyt yli kymmenen vuotta vanhan lausuntonsa, joka antaa oikeudenkäyntejä varten tietoa alaikäisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan vaikutuksista.

Väestöliiton asiantuntija- ja lääkärilausunto sisältää (siirryt toiseen palveluun)muun muassa tutkimustietoa alaikäisten seksuaalikehityksestä ikäryhmittäin sekä nuorelle rikoksen uhrille ominaisesta käytöksestä. Keskiviikkona julkaistu asiantuntijalausunto antaa nyt ensimmäistä kertaa tietoa alaikäisen uhrin erilaisista reagointitavoista, kuten lamaantumisesta tai alistumisesta.

– Yleensä rikostilanteet ovat yllättäviä tai joissa ihminen kokee olevansa turvassa. Kehon on usein vaikea toimia rationaaliseti. Tulee jähmettyminen, lamaantuminen ja täydellinen alistuminen. Jos tekijä on kovin tuttu henkilö, voi olla vielä vaikeampi reagoida, sanoo Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras Radio Suomen Päivä -ohjelman haastattelussa.

Väestöliitto muistuttaa, että vaikka ulkopuolisen mielestä uhri olisi voinut taistella vastaan tai paeta, uhri saattaakin yllättävässä tilanteessa alistua. Jähmettyminen tai lamaantuminen eivät ole merkkejä suostumuksesta seksiin, vaan ne ovat reagointitapoja.

– Näitä passiivisia puolustuskeinoja ilmenee esimerkiksi tilanteissa, joissa pako olisi ollut ulkopuolisen mielestä mahdollista, Porras toteaa.

Miksi et huutanut tai tapellut vastaan?

Erityisesti alaikäiselle kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Todennäköistä myös on, että syyllisyyden ja häpeän tunteet estävät uhria ilmoittamasta tapahtuneesta ripeästi poliisille. Seksuaalirikoksen poliisitutkinta saattaa myös tuntua uhrista tungettelevalta.

– Poliisi joutuu kysymään kysymyksiä, jotka saatetaan kokea ikäviksi tai jollakin tapaa syyllistäviksi. Syy siihen on, että meillä on laissa säädetty velvollisuus selvittää rikos ja ottaa esitutkinnassa huomioon rikosepäilyä tukevat seikat että sitä vastaan puhuvat seikat, kertoo rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisilaitokselta.

– Siinä yhteydessä joudumme kysymään, mitä asianomistaja itse on itse tilanteessa tehnyt tai mitä hänellä on ollut päällä ja miten tilanne on edennyt.

Asmundelan mukaan hankalat kysymykset pitää taustoittaa ja kertoa syy, miksi poliisi niitä kysyy.

Väestöliitto on laatinut kolme asiantuntija- ja lääkärilausuntoa oikeudenkäyntiä varten. Lausunnot antavat tietoa murrosikäisten nuorten seksuaalikehityksestä, seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksista sekä keskusteluavun tarpeesta.

Kuuntele koko haastattelu Yle Areenasta