Puolassa tapettiin pormestari, Saksassa hyökättiin oikeistopoliitikon kimppuun – vastakkainasettelu johtaa hyökkäyksiin kaikilta laidoilta

Perjantain Sannikka & Ukkolassa keskustellaan siitä, millaista väkivallan uhkaa poliitikot Suomessa kohtaavat. Vieraina ovat muun muassa Päivi Räsänen ja Suldaan Said Ahmed.

Sannikka & Ukkola
Soldiers of Odin -takkinen mies, joka yritti lyödä sinisten Timo Soinia, maahan kaadettuna ja kiinni otettuna Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla sunnuntaina 24. maaliskuuta.
Soldiers of Odin -takkinen mies, joka yritti lyödä sinisten Timo Soinia, maahan kaadettuna ja kiinni otettuna Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla sunnuntaina 24. maaliskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Keskiviikkona poliisi tiedotti (siirryt toiseen palveluun) saaneensa useita ilmoituksia kansanedustaja- ja europarlamenttiehdokkaisiin kohdistuneesta häirinnästä. Poliisihallitus on ohjeistanut poliisilaitoksia kiinnittämään erityistä huomiota vaalitilaisuuksien yleisen turvallisuuden ja järjestyksen valvontaan, tiedotteessa kerrotaan.

Viime aikoina julkisuuteen ovat nousseet Timo Soiniin kohdistunut hyökkäys Vantaalla sunnuntaina ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmediin kohdistunut hyökkäys maanantaina Helsingin Itäkeskuksessa.

Uusimpana on torstaina julkisuuteen tullut tieto, että porilaista kokoomuspoliitikkoa epäillään perussuomalaisten varapuheenjohtajan Laura Huhtasaaren ja hänen perheensä hengen uhkaamisesta.

Kuinka yleistä poliitikkoihin kohdistettu väkivalta sitten tosiasiassa on esimerkiksi Euroopassa?

Ei ainutlaatuista, mutta ei kovin yleistä.

– Vakavia väkivallantekoja tapahtuu silloin tällöin, kun taas lievemmät tapaukset tulevat harvemmin julkisuuteen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko.

Olof Palme ja Anna Lind.
Olof Palme ja Anna Lindh vuonna 1984. Molemmat poliitikot joutuivat myöhemmin henkirikoksen uhreiksi. Lars Jansson / EPA

Euroopassa ja varsinkin Suomessa poliitikot saavat yhä olla rauhassa. Moni kuitenkin muistaa tunnetuimmat tapaukset kuten Ruotsin pääministeri Olof Palmen ja ulkoministeri Anna Lindhin murhat. Lievempiä hyökkäyksiä ovat saaneet osakseen Suomessa muun muassa Alexander Stubb ja Jyrki Katainen.

Suurimmaksi osaksi tekijät ovat yksittäisiä ihmisiä, joiden teot vaikuttavat suunnittelemattomilta. Tammikko kertoo, että Suomessa uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike on ollut osallisena muutamissa poliittisissa väkivallanteoissa.

Fyysisiä hyökkäyksiä on tapahtunut kuitenkin myös viime vuosina eri maissa.

Iso-Britannia

Työväenpuolueen parlamenttiedustaja Jo Cox murhattiin kesken vaalitapahtuman Yorkshiren Birstallissa kesäkuussa 2016, vain noin viikko ennen brexit-kansanäänestystä. Tekijä oli hyökätessä huutanut "Britain first" eli Britannia ensin. Cox kannatti Britannian jäämistä Euroopan unioniin. Tekijä tuomittiin elinkautiseen. Hän oli radikaali äärioikeistolainen ja kärsi mielenterveysongelmista.

Monet brittipoliitikot ovat kertoneet brexitin lisänneen hyökkäyksiä ja sanallista häirintää poliitikkoja kohtaan. Viime viikolla Politico uutisoi (siirryt toiseen palveluun), että maan parlamenttiedustajia on kehotettu esimerkiksi matkustamaan takseilla tai kulkemaan kotiin kollegojen kanssa.

Puola

Gdańskin pormestari Pawel Adamowicz puukotettiin tammikuussa kesken hyväntekeväisyystapahtuman. Hän kuoli päivää myöhemmin sairaalassa. Tekijällä oli aiempaa rikostaustaa ja mielenterveysongelmia. Hyökkäyksen jälkeen tekijä nappasi konserttilavan mikrofonin ja syytti pormestaria epäoikeudenmukaisesta vangitsemisesta ja kidutuksesta. Pankkiryöstöjä tehnyt tekijä koki joutuneensa vankilaan aiemmin väärin perustein. Adamowicz tunnettiin liberaalina poliitikkona.

Kukkia ja kynttilöitä puukotetun pormestarin valokuvan ympärillä
Gdańskin pormestari Pawel Adamowicz puukotettiin tammikuussa kesken hyväntekeväisyystapahtuman.Hayoung Jeon / EPA

Saksa

Tammikuussa hyökkäyksen kohteeksi joutui myös oikeistopopulistisen AfD-puolueen Bremenin-osaston puheenjohtaja ja liittopäivien edustaja Frank Magnitz. Kolme kasvonsa peittänyttä henkilöä hyökkäsi Magnitzin kimppuun ja hän kaatui maahan. Tekijät poistuivat kaatumisen jälkeen paikalta. Hyökkäyksestä liikkui aluksi vääriä tietoja, sillä tekijöiden väitettiin lyöneen Magnitzia astalolla ja potkineen maassa maannutta poliitikkoa. Valvontakamerakuvien perusteella näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tekijöitä ei ole toistaiseksi saatu kiinni eikä poliittista motiivia ole pystytty varmistamaan.

Vakavampi hyökkäys Saksassa tapahtui vuonna 2015, jolloin Kölnin pormestariksi valittua Henriette Rekeriä puukotettiin takaapäin vaalitilaisuudessa. Hän selvisi hengissä. Tekijä kertoi vastustavansa Saksan pakolaispolitiikkaa.

Koskemattomuutta loukataan lähinnä vaalien aikaan

Esimerkiksi Norjassa 40 prosenttia kyselyyn vastanneista merkittävistä poliitikoista oli joutunut vähintään yhden vakavan tapauksen kohteeksi, kertoo alkuvuodesta 2018 julkaistu poliisin kysely (siirryt toiseen palveluun). Vakavia tapauksia ovat muun muassa hyökkäykset, niiden yritykset ja uhkaukset sekä omaisuusvahingot.

Vihapuhetta ja sanallista uhkailua sosiaalisessa mediassa tai kasvostusten oli kohdannut vielä useampi: 82 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Poliitikkoihin kohdistuva uhka lisääntyi aikoinaan myös pakolaiskriisin takia, uutisoi Dagbladet (siirryt toiseen palveluun) joulukuussa 2015.

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola kertoo, että vaalikauden aikana tapahtuvat fyysiseen koskemattomuuteen liittyvät teot ovat äärimmäisen harvinaisia. Eniten poliittinen väkivalta ajoittuu juuri vaalien alle.

Someuhkailua ja -häirintää sen sijaan on kohdannut hyvin moni. Savola huomauttaa, että on henkilöstä kiinni, kuinka vakaviksi uhiksi poliitikot arvioivat erilaiset someviestit kyselyissä.

– Muutamia rikosilmoituksia on tehty. Silloin kyse on vakavasta uhkauksesta. Netin kautta tulleista uhkailuista harva johtaa rikosilmoitukseen, Savola kertoo.

Poliittisen eliitin syyttäminen voi yllyttää väkivaltaan, vaikka puolueet tuomitsisivat

Teemu Tammikko toteaa, että poliitikkoja kohtaan tehdyt väkivallanteot ovat vielä niin harvnaisia, ettei niistä voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Poliittinen ilmapiiri on kiristynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä lisää häirintää ja voi johtaa uhkaavaan käytökseen myös vaalikentillä eikä vain somessa.

– Ihmisten keskuudessa on paljon vihaa, pettymystä ja katkeruutta, joka voi kohdistua poliitikkoihin. Mikään ei estä, etteikö Suomessa voisi jotain tapahtua, mutta järjestäytyneestä toiminnasta ei vielä näytä olevan kyse.

Tammikko näkee poliittisen väkivallan taustalla niin Suomessa kuin muualla Euroopassa populismin ja maahanmuuttovastaisuuden nousun. Näiden edustajat ratsastavat peloilla ja uhkakuvilla sekä syyttävät poliittista eliittiä.

Vastakkainasettelun seurauksena myös maahanmuuttovastaiset poliitikot ovat usein häirinnän kohteina.

– Vaikka puolueet eivät hyväksyisi väkivaltaa, ihmiset, jotka lukevat näitä viestejä, voivat silti ajatella, että väkivalta olisi tarpeellista tässä tilanteessa.

Yhdysvaltalaistutkimuksissa on havaittu, että vihapuheen yleistymisellä on yhteys myös viharikosten lisääntymiseen.

Sannikka & Ukkola perjantaina klo 20 alkaen Yle TV1:ssä ja jatkot Areenassa. Vieraina entinen sisäministeri ja kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), kansanedustajaehdokas Suldaan Said Ahmed (vas.) sekä vastaava ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista.

Lue lisää:

Aggressiivinen ilmapiiri pakotti puolueet terästämään turvatoimiaan – "Tullaan iholle, uhkaillaan"

Analyysi: Valtionjohtoa suojelee jo yli 100 turvamiestä

Presidentti Niinistö yhdessä puoluejohtajien kanssa: Vaalirauha on turvattava