Varakas Rauma hakee säästöjä tiukan talousohjelman avulla – monille kunnille viime vuosi oli talouspainajainen

Suurin osa Suomen kunnista teki viime vuonna negatiivisen tuloksen.

kuntatalous
Vanhaa Raumaa ja Rauman raatihuone
Rauman raatihuone on seurannut raumalaisten elämää 1700-luvun lopulta lähtien.Yrjö Hjelt / Yle

Vuosi 2018 oli Raumalle vaikea. Kaupunki teki 15,5 miljoonaa alijäämäisen tuloksen. Tämän seurauksena kaupunki päätti käynnistää talouden sopeuttamisohjelman.

Vahva ja vakaa Rauma (siirryt toiseen palveluun) -talousohjelmalla haetaan seuraavan neljän vuoden aikana toiminnallisia ja rakenteellisia säästöjä. Tavoitteena on karsia menoja pysyvästi 15 miljoonan edestä.

– Se tapahtuu käymällä rakenteita läpi, mitään juustohöylää ei haluta käyttää, sanoo Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski.

Itse olen toiveikas, että kun asioita tehdään järkevämmin, niin monessa suhteessa palvelut myöskin paranee.

Kalle Leppikorpi

Henkilöstöä vähennetään

Kari Koski sanoo, että suurimmat säästöt saadaan aikaan henkilöstöä vähentämällä. Tämä tapahtuu ennen kaikkea eläköitymisen kautta.

– Henkilöstömäärää pitää saada pienennettyä. Eläkepoistuma on 80 henkilöä vuodessa, mutta tietenkään kaikkia paikkoja ei voida jättää täyttämättä, Koski sanoo.

Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja
Kaupunginjohtaja Kari Koski pitää Rauman tulevaisuuden näkymiä hyvinä. Yrjö Hjelt / Yle

Rauma on käynnistänyt myös henkilöstön yt-neuvottelut.

– Irtisanomisista ei olla vielä päätetty. Kun tehdään rakenteellisia uudistuksia ja 70 prosenttia kuluista kohdistuu henkilöstöön, oli selvää, että yt-menettely piti käynnistää, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.)

Niin ikään talouden ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Leppikorpi sanoo, että Rauma hakee säästöjä myös esimerkiksi käymällä läpi kiinteistöjään tarkalla kammalla.

– Arvioidaan kiinteistöjen määrää ja laatua ja mistä voidaan luopua, Leppikorpi sanoo.

Kaupunginjohtaja Kari Koski arvelee, että Rauman palvelut tulevat heikkenemään.

– Joitain palveluja joudutaan karsimaan ja supistamaan. Ehkä lakkauttamaan pysyvästikin, Koski sanoo.

Pääsääntö on se, että kaikki joutuvat miettimään tätä. Lähes kaikille tuli viime vuonna huono tulos.

Kari Koski

Kalle Leppikorpi uskoo, että talouden sopeuttamistoimet eivät tavallisten raumalaisten elämää pelkästään heikennä.

– Itse olen toiveikas, että kun asioita tehdään järkevämmin, niin monessa suhteessa palvelut myöskin paranee.

Suurin osa kunnista teki miinusta

Rauma ei ole talousvaikeuksien kanssa yksin. Vuosi 2018 oli Suomen kunnille vaikea. Kuntaliiton mukaan kuntatalous on kriisissä: kaksi kolmasosaa kunnista teki negatiivisen tuloksen.

Talouden heikentymisen syynä ovat toimintamenojen kasvu ja verotulojen lasku. Myös valtionosuudet ovat vähentyneet, monille kunnille ne ovat elintärkeitä. Esimerkiksi Raumalla valtionosuudet ovat laskeneet seitsemän miljoonaa euroa vuodesta 2016.

Turun Meyerin telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan lisääntyneet työpaikat ovat saaneet aikaan Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen. Siis sen, että alueella pitäisi juuri nyt mennä erityisen hyvin ja työpaikkoja syntyä runsaasti.

Positiivinen pöhinä ei kuitenkaan näy alueen kuntien taloudessa, sillä juuri Lounais-Suomessa tehtiin viime vuonna erityisen huonoa tulosta. Turku, Rauma, Pori ja Salo ovat kaikki kärkikymmenikössä, kun tarkastelleen eniten alijäämää tehneitä kuntia.

Kuntaliiton tilastoja manner-Suomen kunnista.
Kuntaliiton saamien ennakkotietojen mukaan kymmenestä huonoimman tuloksen tehneestä kunnasta neljä sijaitsee Lounais-Suomessa.Kuntaliitto

– Ei se positiivinen rakennemuutos näy näin nopeasti tuloksessa, mutta kyllä se sieltä tulee, uskoo Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski.

Ylijäämästä pelivaraa

Vaikka Rauma on käynnistänyt talouden sopeuttamistoimet, ei kaupungin talous ole tilastojen valossa mitenkään erityisen huonossa kunnossa.

Ei edes siitäkään huolimatta, että kaupungin tilinpäätöksen arvioidaan toteutuvan myös tänä vuonna alijäämäisenä.

Raumalla on 20. vähiten lainaa kuntalaista kohti koko Suomessa. Lainamäärä on 536 euroa/kuntalainen, kun koko maassa lainamäärä on keskimäärin noin 3000 euroa/kuntalainen.

Kaupungilla on myös aiemmista hyvistä vuosista kertynyttä ylijäämää käytettävissä 108 miljoonaa euroa.

– Sen kanssa me pärjätään tämä sopeutus nyt läpi, Koski sanoo.

Kalle Leppikorpi, Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja (SDP)
Kalle Leppikorven mukaan Rauman talous saadaan kuntoon vuoteen 2022 mennessä.Yrjö Hjelt / Yle

Kalle Leppikorpi sanoo, että Rauma ei ole lähelläkään kriisikuntaa. Sopeuttamistoimien tarkoitus on, että kaupunki ei kriisiin koskaan ajautuisikaan.

– Me emme ole tekemässä mitään äkillisiä ratkaisuja, vaan pitämässä huolen siitä, että meidän talous on kunnossa jatkossakin.

Miten pienet kunnat pärjäävät?

Sekä Kari Koski että Kalle Leppikorpi sanovat, että Rauma ei suinkaan ole yksin miettimässä, miten seuraavat vuodet pärjätään.

– Pääsääntö on se, että kaikki joutuvat miettimään tätä. Lähes kaikille tuli viime vuonna huono tulos, Koski sanoo.

Raumalla menee siis periaatteessa edelleen hyvin. Leppikorpi ihmetteleekin, miten muissa Lounais-Suomen kunnissa pärjätäään.

– Jos Rauma joutuu sopeuttamaan toimintojaan, vaikka talous on näin hyvässä kunnossa, en voi kuvitellakaan millaista se on pienemmissä kunnissa, joissa käyttökulut kasvavat jatkuvasti ja investointitaso on heikko.

Lue lisää:

Kuntaliitto arvioi kuntalouden olevan kriisissä – kaksi kolmasosaa kunnista teki viime vuonna miinusta

Kunnanjohtaja: "Eura ei kestä toista yhtä huonoa vuotta kuin 2018"

Rauma teki reippaasti alijäämäisen tuloksen – "Olosuhteisiin nähden lopputulos on siedettävä"