Lastensuojelun työntekijät katsovat Siun soten rikkovan lakia jatkuvasti – sosiaalityöntekijä: "Lasten henki ja terveys ovat vaarassa"

Työntekijöiden mukaan lastensuojelussa rikotaan lain asettamia määräaikoja ja laiminlyödään asiakkaiden kohtaamista.

sosiaalityö
lapsi leikkii muovailuvahalla
AOP

Lastensuojelun työntekijäpula on äitynyt Pohjois-Karjalassa niin pahaksi, että työntekijät pelkäävät asiakkaidensa puolesta.

– Lasten henki, terveys ja turvallisuus ovat vaarassa. Samoin vanhempien terveys voi vaarantua elleivät he saa apua ajoissa, sosiaalityöntekijä Tarja Partanen lataa.

Joensuun ja Kontiolahden lastensuojelun työntekijät ovat kannelleet tilanteesta Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Heidän mukaansa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Siun sote ei ole puuttunut lastensuojelun ongelmiin.

Joensuussa ja Kontiolahdella yhdellä sosiaalityöntekijällä on 30–60 asiakasta. Helmikuussa julkaistussa selvityksessä sopivaksi määräksi arvioitiin 25 lasta työntekijää kohden.

Sijaishuollossa kuormitusta lisää se, että huostaan otettuja lapsia on sijoitettu eri puolille maata, jolloin iso osa työajasta kuluu matkustamiseen.

– Minä ja kollegani emme ole pystyneet tapaamaan asiakkaitamme niin usein kuin pitäisi. Asiakkaideni oikeusturva on vaarantunut, koska minä en ole pystynyt selvittämään, onko tilanne perheessä sama kuin muutama kuukausi sitten vai onko se pahentunut, Partanen toteaa.

Työntekijät ovat huolissaan myös omasta oikeusturvastaan. Sosiaalityöntekijät tekevät töitä virkavastuulla eli viime kädessä he vastaavat oikeudessa niin tehdyistä kuin tekemättömistä päätöksistä.

"Asiakastietojen kirjaamisessa jopa vuoden viive"

Suurimmat ongelmat Siun sotessa ovat lastensuojelun määräaikojen noudattamisessa.

Lain mukaan lastensuojeluilmoitus on käsiteltävä seitsemän arkipäivän sisällä. Käytännössä sosiaalityöntekijän on päätettävä, onko ilmoitus aiheellinen ja tarvitaanko nopeita toimia. Tarja Partanen kertoo, että määräaika ylittyy usein.

Vielä useammin aikarajat ovat paukkuneet palvelutarpeen selvittämisessä. Siihen laki antaa aikaa kolme kuukautta.

– Määräajan ylityksiä on ollut erittäin paljon. Meillä on tapauksia, joissa selvitys on aloitettu vasta viime metreillä tai määräajan jo päätyttyä, Partanen toteaa.

Työntekijöiden näkökulmasta työstä on tullut tulipalojen sammuttamista ja kiireettömiä asioita lykätään loputtomiin.

Esimerkiksi kirjauksien pitäisi olla aina ajantasalla, mutta Partasen mukaan joidenkin asiakkaiden tiedoista puuttuu kokonainen vuosi. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos lapsi täytyy sijoittaa kiireellisesti.

Siun sote: tilanteeseen on jo puututtu

Siun soten johto myöntää, että lastensuojelun tilanne on vaikea. Perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialuejohtaja Leena Korhonen kertoo, että taakkaa on yritetty helpottaa useilla tavoilla.

Vuoden alussa lastensuojeluun siirtyi määräaikaisesti kolme sosiaalityöntekijää Siun soten muista yksiköistä. Myös päälliköiden työajasta osa käytetään kevään ajan lastensuojeluun.

– Olemme kehittäneet työtapoja ja työnohjausta. Sosiaalityöntekijöiltä on otettu pois tehtäviä, joiden hoitaminen ei edellytä sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Olemme esimerkiksi lisänneet toimistosihteerien määrää, Korhonen lisää.

Painetta on yritetty helpottaa myös panostamalla ennaltaehkäisyyn.

Työntekijät ehdottaneet muutoksia

Siun soten ongelmat eivät ole poikkeuksellisia. Vuosi sitten Vantaalla sosiaalityöntekijät tekivät aluehallintovirastolle kantelun täsmälleen samasta syystä kuin pohjoiskarjalaiset kollegansa. Vaasassa kaupungilla on heinäkuuhun asti aikaa hoitaa käsittelyajat kuntoon tai muuten maksettavaksi lankeaa uhkasakko.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut viime vuoden joulukuussa Siun sotelle määräyksen korjata lastensuojeluasioiden käsittelyajat lain mukaisiksi. Ongelmia on ollut kahdeksassa kunnassa.

Aikaa kuntayhtymällä on kesäkuun loppuun. Mikäli käsittelyajat edelleen ylittyvät, avi voi antaa uuden määräyksen uhkasakolla tehostettuna.

Tarja Partanen on harmissaan, ettei ongelmiin tartuttu heti.

Siun soten lastensuojelun työntekijät kirjelmöivät ongelmista johdolle jo viime vuonna. He ovat myös tehneet konkreettisia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.

Listan kärjessä on kahdentoista työntekijän palkkaaminen vuoden määräajaksi. Partasen mukaan näin pystyttäisiin purkamaan jonot sekä näkemään, onko työvoiman tarve pysyvä.

Taustalla krooninen sosiaalityöntekijäpula

Juurisyytä hätätoimet eivät kuitenkaan ratkaise. Suurin ongelma on, ettei päteviä sijaisia ja työntekijöitä on vaikea saada palkattua.

Leena Korhonen kertoo, että Lieksaan on haettu jo toista vuotta sosiaalityöntekijää. Virka on ollut auki 15 kertaa, mutta siihen ei ole saatu pätevää työntekijää. Korhosen mukaan edes raha ei auta.

– Kun on kyse lastensuojelusta, siihen löytyy rahaa. Mutta Pohjois-Karjala ei kiinnosta, mikäli sosiaalityöntekijällä ei ole tänne kytköksiä, Korhonen toteaa.

Hän arvioi, että sosiaalityöntekijöiden koulutuksen tarjoaminen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella voisi auttaa asiaa. Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella sosiaalityöntekijäksi vain Kuopiossa.