Kansallisooppera myllää laulajien työsuhteet: enää ei ole kuorolaisia ja solisteja, vaan kaikki tottelevat titteliä oopperalaulaja

Oopperan vakituisesta solistikunnasta on jäljellä enää seitsemän laulajaa. Vakituiset työsuhteet keskitetään kuoroon, jonka jäsenet tekevät myös solistisia tehtäviä.

Suomen Kansallisooppera
Jää-ooppera 2019
Jaakko Kuusisto: Jää, Suomen kansallisoopperassa vuonna 2019Stefan Bremer / Suomen Kansallisooppera

Suomen kansallisoopperassa on rakennettu jo pari vuotta uudenlaista organisaatiota. Orkesteri työskentelee entiseen tapaan, mutta laulajat on koottu lauluosastoon. Osastossa työskentelevät jatkossa niin kuorolaiset kuin pienempiä rooleja tekevät solistitkin.

Oopperoiden päärooleja tekevät nyt ja jatkossa sekä oopperan oman solistikunnan jäsenet että kotimaiset ja ulkomaiset vierailijat.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Muusikkojen Liitto ry pääsivät 27. maaliskuuta pitkien neuvottelujen jälkeen sopimukseen oopperalaulajia koskevasta työehtosopimuksesta.

– Uuden sopimuksen mukaan ooppera kiinnittää kaikki laulajat jatkossa nimikkeellä oopperalaulaja, kertoo kuoron luottamushenkilö, oopperalaulaja Arto Hosio.

– Tällöin laulaja voi tehdä sekä solistisia rooleja että laulaa kuorossa saman sopimuksen alla. Ratkaisu helpottaa työaikojen sovittelua ja sitä myöten toivottavasti myös työssä jaksamista.

Oma ensemble katoaa?

Kansallisooppera on systemaattisesti vähentänyt vakitusten solistiensa määrää koko 2010-luvun ajan. Vielä 1990-luvulla oopperalla oli 30 laulajan ensemble. Tällä hetkellä vakituisten solistien määrä on seitsemän. Oma väki paitsi harvenee myös harmaantuu hiljalleen. Seitsemästä laulajasta kolme on yli viisikymppisiä, lähellä laulajan eläkeikää.

Vakituisten työsuhteiden vähentäminen on ollut pitkälti talouskysymys, mutta sitä on perusteltu myös taiteellisin argumentein. Solistimarkkinoilta voidaan löytää aina sopiva laulaja kuhunkin rooliin.

Oman solistikunnan kuihduttamista on myös kritisoitu (siirryt toiseen palveluun). Pitkäjänteistä uraa opperalaulajana Suomessa on yhä vaikeampaa rakentaa.

– Kansallisoopperan johdon linja on selvästi se, että solistit palkataan jatkossa ulkopuolelta. Pienemmät roolit tehdään kuoroon kiinnitettyjen voimin. Se tarkoittaa sitä, että nuorella oopperalaulajalla ei ole enää Suomessa väylää nousta taiteilijana huipulle. Jos laulamisen ohella joutuu koko ajan tekemään muita töitä, ei voi kehittyä tavalla, jonka vakitunen sopimus oopperataloon turvaa, solistikunnan puheenjohtaja ja luottamushenkilö, oopperalaulaja Mika Pohjonen sanoo.

Vakituinen solistikunta on ainakin Euroopassa ollut ooopperatalojen käyntikortti. Sen tasosta voi usein päätellä, millaisia tuotantoja talossa tehdään.

– Meitä on enää pieni jäänne entisestä, Pohjonen toteaa.

Kolmen vuoden kokeilu

Kansallisooppera kokeilee nyt kolmen vuoden ajan uuden sopimuksen mahdollistamaa järjestelyä. Oopperalaulaja-tittelin haltijoiden työtehtävät vaihtelevat repertuaarin mukaan. Joskus työ voi olla pääsääntöisesti solistista ja toisinaan kuorotyötä.

– Uudistuksen taustalla on ollut tarve ottaa laulajien ammattitaito monipuolisemmin käyttöön, Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi sanoo.

Giacomo Puccini: Tosca, SKO 2018
Giacomo Puccini: Tosca, Suomen kansallisoopperassa vuonna 2018Heikki Tuuli / Suomen Kansallisooppera

Kuorossa on tällä hetkellä viisikymmentä vakinaista laulajaa. Osa heistä tekee jo nyt pienempiä solistirooleja. Kansallisoopperan kuoro on ainut päätoiminen ammattikuoro Suomessa.

Solistista ei aina ole kuorolaiseksi ja päin vastoin

Soraääniäkin kuuluu.

– Sekä kuorolaulajan että solistin tehtävissä toimiminen ei sovi kaikille, vaikka olisi millainen virtuoosi, sanoo kuorossa laulanut oopperalaulaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Lavalla loistava tähti voi vaipua epätoivoon kuorossa, jossa yhteissointi, nopea nuotinlukutaito ja joustavuus ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia tärkeämpiä.

– Lisäksi kuoron yhteispeli saattaa kärsiä, jos osa kuorolaisista irrotetaan tämän tästä solisteiksi, Yle Uutisten haastattelema laulaja sanoo.

Myös Mika Pohjonen sanoo, etteivät kuorolaiset voi tehdä enempää solistista työtä kuin ennenkään

– Kuoron ja ainakin suurempien roolien juoksuttaminen rinnakkain on haastavaa ja usein täysin mahdotonta. Väistämättä jompikumpi kärsii, toteaa Pohjonen.

Pohjonen on itsekin aloittanut uransa Kansallisoopperassa kuoron riveistä. Tuona aikana silloinen pääjohtaja Erkki Korhonen antoi hänelle tilaisuuden kokeilla siipiään solistina ja myönsi Pohjoselle vuoden virkavapauden kuorosta.

– Lauloin virkavapaalla pääroolien kakkosmiehityksissä. Sillä tavoin Korhonen pääsi näkemään mihin pystyin ja tarjosi sitten kiinnistystä solistiksi. En olisi koskaan pystynyt tekemään samaa kuorotyön ohella. Se on sen verran rankkaa ja vaativaa hommaa itsellään, Pohjonen pohtii.

Freelancereiden sopimuksiin parannuksia

Laulajat palkataan lauluosastoon koelaulun ja musikaalisuustestin avulla, mutta taiteellinen johtaja voi kiinnittää solisteja ohi normaalin koelaulun. Ylen saamien tietojen mukaan osa kuorolaisista epäilee tällaisten laulajien motiiveja työskennellä kuorossa, jos sopivia solistisia osia ei sitten löydykään. Seuraavat kolme vuotta näyttävät, käykö näin.

Samalla, kun lauluosaston TES-neuvotteluja käytiin, sovittiin parannuksia oopperassa työskentelevien freelancereiden asemaan. Free-laulajat saavat nyt entisestä poiketen palkkaa myös harjoitusajalta. Tämä on tärkeää muun muassa työttömyysturvan vuoksi.

Solisteilla on oma työehtosopimuksensa, joka on voimassa vuoteen 2020. Vuoden päästä ratkaistaan, mikä on oopperan oman solistikunnan kohtalo.