Suomi kehitti uuden aseen kiisteltyjen miinojen tilalle – Miten hyppypanos toimii, onko se kansainvälisten sopimusten mukainen?

Tutkijan mukaan Ukrainan tapahtumat muistuttivat, että maa voi joutua hyökkäyksen kohteeksi Euroopassakin.

asejärjestelmät
Hyppypanos on uusi Suomessa kehitty asejärjestelmä.
Hyppypanos on uusi Suomessa kehitetty asejärjestelmä.Jaani Lampinen / Yle

Suomen puolustusvoimat on ottamassa koekäyttöön kokonaan uudenlaisen aseen. Tapauksesta tekee vielä poikkeuksellisemman se, että uusi asejärjestelmä on täysin suomalainen keksintö.

Tässä muutama ydinkohta hyppypanoksesta:

Miten se toimii?

Tänään ensimmäistä kertaa julkisuudessa esitelty hyppypanos peitetään maahan, josta se voidaan laukaista lähimaastosta tai langattomasti hyvinkin kaukaa. Laukaisun jälkeen räjähdepanos nostaa muutamia kiloja painavan purkin 20 - 30 metrin korkeuteen, jossa se räjähtää ja ampuu alas tuhansia kuulia tai sirpaleita.

Hyppypanoksen toiminta
Hyppypanoksen räjähdys ampuu sirpaleet ylhäältä alas, jolloin maaston muodot eivät ole esteenä. Yle Uutisgrafiikka

Aseessa on oleellista se, että toisin kuin esimerkiksi käsiaseiden tulitus ja viuhkamiinat, hyppypanos ampuu ylhäältä alaspäin.

– Sotilas suojautuu heittäytymällä maahan, jolloin (sirpaleiden) vaikutusala kasvaa. Hyökkääjän kannalta tämä on viheliäinen ase, kuvailee jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi.

– Tällaisen järjestelmän vaikutus saattaa olla haavoittava tai kuolettava. Ajoneuvon se voi pysäyttää, sanoo pioneeritarkastaja, eversti Matti Lampinen.

Sirpaleet voivat lävistää panssaroidun ajoneuvonkin.

Paraneeko puolustus?

Suomi hävitti kesästä 2012 lähtien 1,3 miljoonaa jalkaväkimiinaansa allekirjoitettuaan Ottawan sopimuksen, jossa kielletään jalkaväkimiinojen käyttö, tuotanto ja varastointi.

Miinojen jättämää aukkoa puolustuksessa on täytetty muun muassa erilaisilla sensoreilla. Uudet hyppypanokset olisivat tämän täydentämistyön viimeinen vaihe.

– Nyt ollaan aika lähellä sitä kokonaisuutta, joka aikanaan saatiin jalkaväkimiinoilla, Peltoniemi sanoo.

Yksi lisäetu puolustuksen kannalta on sekin, että hyppypanos on suomalainen keksintö ja sitä valmistavan Forcit Defencen tuotanto on kotimaassa. Poikkeusoloissa se on etu.

Puolustusministeriön ylijohtaja Raimo Jyväsjärvi
Puolustusministeriön ylijohtaja Raimo Jyväsjärvi uskoo, että hyppypanoksella voidaan korvata miinoja, parantaa huoltovarmuutta ja saada vielä vientiäkin. Jaani Lampinen / Yle

– Panosten määrä ei ole tässä kriittinen tekijä. Tämä on suhteellisen yksinkertainen väline, jota voidaan tuottaa nopeasti massamaisia määriä, sanoo puolustusministeriön ylijohtaja Raimo Jyväsjärvi.

Mitä maksaa?

Uusi ase on Leijona Instituutin toimitusjohtaja Juho Kallialan keksintö. Yhtiö on käyttänyt kehitystyöhön noin miljoona euroa. Toinen miljoona on osin tullut jo puolustusministeriöltä.

Leijona Instituutin toimitusjohtaja Juho Kalliala
Leijona Instituutin toimitusjohtaja Juho Kalliala on kehittänyt hyppypanosta kahdeksan vuotta. Jaani Lampinen / Yle

Hyppypanos on vielä kehitysvaiheessa, eikä sen hinta ole täsmentynyt. Mutta Lampinen pitää sitä "kohtuu edullisena".

– Yleensä kun tehdään älyvehkeitä, hinta alkaa nousta, mutta tässä ei ole elektroniikkaa sisällä.

Lampinen muistuttaa, että panoksia on oltava riittävän paljon.

– Usein puhutaan, että vähemmän on enemmän, mutta tässä määrä on laatua.

Tuoko bisnestä?

Kalliala sanoo suorastaan yllättyneensä, että muut eivät ole keksineet vastaavaa ylhäältä alaspäin räjähtävää panosta. Nyt patentti on haettu EU:n lisäksi Yhdysvaltoihin ja Etelä-Koreaan. Lisäksi ne ovat vireillä Israeliin ja Kanadaan.

Ukrainan tapahtumat ovat tuoneet monessa maassa uutta kiinnostusta miinoihin eli suluttamiseen.

– Suluttaminen ei ole ollut niin trendikästä ennen vuotta 2014, mutta me olemme kouluttaneet sen käyttöön kokoajan. Nyt olemme Euroopan kärkeä suluttamisessa ja meiltä tullaan kysymään, miten sitä tehdään, Lampinen kehaisee.

Myös puolustusministeriössä uskotaan aseen vientimahdollisuuksiin.

Miksi juuri nyt?

Aseen kehitystyötä on tehty kahdeksan vuotta, mutta Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että Venäjän toimet Ukrainassa ovat tehneetä miinoista päättämisestä poliittisesti helpompaa.

– Ukrainan tilanne avasi monen päättäjänkin silmät heikentyneelle turvallisuustilanteelle ja sille, että Venäjän naapurit voivat olla jonkinlaisen hyökkäyksen kohteena.

Puolustusvoimissa odotetaan alkavalta testausvaiheelta paljon. Kuinka pian uusi ase voisi olla käytössä?

– Tämä täydentää suorituskykyä, joten ei tässä ole syytä viivytellä. Mutta menee tässä hetken aikaa ja uskoisin, että se ei ole käytössä ainakaan tänä vuonna - jos päädytään näitä hankkimaan.

Entä miinasopimus?

Ottawan sopimuksella haluttiin lopettaa miinojen kylväminen hallitsemattomasti. Suomikin liittyi sopimukseen vajaa kymmenen vuotta sitten, vaikka puolustusvoimien mukaan miinojen käyttö on ollut hallittua.

Sen sijaan hyppypanokset eivät ole puolustusministeriön mukaan ristiriidassa "minkään kansainvälisen sopimuksen" kanssa.

– Keskeistä on, että miina ei saa laueta sattumanvaraisesti. Tässä keskeisenä periaatteena on se, että aina tehdään harkittu päätös visuaalisesti niin, että sotilas näkee tilanteen ja päättää laukaisusta, Jyväsjärvi korostaa.

Näköhavainto voidaan tehdä panoksen lähistöllä maastossa, mutta myös kameroidan avulla kauempaakin.