Aarnion ex-alainen sätti syyttäjiä ja puolusti kanssasyytettyjään – "Syyttäjän käyttäytyminen oli erittäin epäasiallista, täällä on syyttömiä miehiä kaikki"

Ex-alaisen mielestä ketään ei pitäisi tuomita tässä jutussa.

Jari Aarnio
Poliisijohdon virkarikosjutun käsittely Helsingin käräjäoikeudessa, Jari Aarnio menossa istuntosaliin.
Poliisijohdon virkarikosjutun käsittely Helsingin käräjäoikeudessa, Jari Aarnio menossa istuntosaliin.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Poliisin virkarikoskäräjillä syytetty Jari Aarnion ex-alainen käytti tänään osan loppulausunnostaan jutun syyttäjien sättimiseen. Alaisen mukaan syyttäjät ovat käyttäytyneet epäasiallisesti, esittäneet "omia heittojaan" ja "heitelleet ilmaan kaikenlaisia asioita".

– Syyttäjän käyttäytyminen oli erittäin epäasiallista muiden vastaajien kohdalla, hän sanoi oikeussalissa.

– Täällä on syyttömiä miehiä kaikki, hän lisäsi.

Miehen puolustuksen mukaan kukaan jutussa syytetyistä ei ole rikkonut lakia, eikä ketään tule tuomita jutussa.

Poliisijohdon virkarikoskäräjillä on puitu tietolähdetoimintaa Helsingin poliisissa. Poliisitarkastajana Helsingin huumepoliisissa työskennellyt Aarnion alainen tuli Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta vastaavaksi poliisimieheksi viime vuosikymmenen lopulla.

Ennen aloittamistaan tehtävässä Aarnion johtama huumepoliisi oli siivonnut rekisterit puhtaaksi. Tämän jälkeen laitoksella ei merkitty lähteitä rekisteriin vuosiin. Syyttäjä pitää tätä lainvastaisena. Syyttäjän mukaan mies rikkoi tahallaan virkavelvollisuuttaan vuosina 2009–2013 ja laiminlöi velvollisuuttaan huolehtia, että tietolähdetoiminta on sisäministeriön asetuksen mukaista.

Miksi juuri Helsingin poliisi?

Syyttäjien lisäksi ex-alainen kritisoi myös syytteiden sisältöä. Hänen mukaansa määräystä järjestäytyneen tietolähdetoiminnan järjestämisestä, jota syytteissä väitetään rikotun, ei ole koskaan edes ollut.

– Oikeudenkäynnissä on riidattomasti todettu, että tällaista määräystä ei ole Helsingin poliisille koskaan annettu, hän sanoi.

Mies myös ihmetteli, miksi juuri Helsingin poliisi on asetettu tutkinnan kohteeksi. Hänen mukaansa todistajien kuulemiset ovat osoittaneet, että samanlaisia käytäntöjä on sääntelyn epäselvyyden takia ollut muissakin poliiseissa, ei vain Helsingin poliisissa.

– Tätä esitutkintaa ei olisi koskaan pitänyt edes aloittaa.

"Eihän Suomen poliisi voi mikään Stasi olla"

Eilen loppulausuntonsa antoi Aarnion puolustus, joka perusteli rekisterin puhdistamista tietolähteiden turvallisuudella. Asianajaja Mikko Ruuttusen mukaan tietolähteet vaativat rekisteristä poistamista, sillä he ovat pelänneet olevansa hengenvaarassa, jos tieto poliisille puhumisesta paljastuu. Ex-alainen oli samoilla linjoilla.

– Lähtökohtaisesti tietolähde suhtautuu rekisteröintiin erittäin kielteisesti oman turvallisuutensa kannalta, ex-alainen sanoi.

– Rekisteröinti aiheuttaa ihan oikeasti henkilöille hengenvaaraa, hän lisäsi.

Edelleen hän oli Aarnion linjoilla siitä, että rekisteröintiin tarvitaan tietolähteen suostumus.

– Syyttäjä on esittänyt, että kaksi yhteydenpitokertaa ja (tietolähde) pitää rekisteröidä häneltä kysymättä. Eihän Suomen poliisi voi mikään Stasi olla. Ei näin voi menetellä, sanoi.

Myös toinen ex-alainen pitää syytettä perusteettomana

Loppulausuntonsa antoi tänään myös poliisimies, jonka tehtävänä oli tietolähdetoiminnan valvonta Helsingin poliisissa. Syyttäjän mukaan mies laiminlöi huolehtimisen siitä, että tietolähteen käyttöä kirjataan Helsingin poliisilaitoksella.

Poliisimies piti lyhyen puheenvuoron, jossa hän totesi, että syytteet pitää hylätä toteennäyttämättöminä ja perusteettomina. Hän vetosi muiden syytettyjen tavoin sääntelyn ja ohjeiden epätäsmällisyyteen ja huomautti olleensa syytteen mukaisena tekoaikana pitkällä virkavapaalla.

Mitä kukakin tiesi ja olisiko jonkun pitänyt puuttua?

Poliisijohdon virkarikosjutussa on kyse muun muassa siitä, mitä kukakin tiesi Helsingin huumepoliisin tietolähteidentoiminnasta ja olisiko jonkun pitänyt puuttua asiaan. Syyttäjän mukaan syytetyt tiesivät epäselvyyksistä ja laiminlöivät tahallaan valvonnan. Kaikki kahdeksan syytettyä kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Tietolähteiden valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi mahdollisuus tietolähteen käyttämisestä suojakilpenä. Rikollinen poliisi voisi esimerkiksi väittää kanssaan asioivaa rikollista tietolähteekseen. Poliisi voisi myös katsoa lähteensä tekemiä rikoksia läpi sormien.

Ilman dokumentointia siitä, mitä tietolähteiden kanssa on tehty ja mitä varten, on toiminnan laillisuutta vaikeaa arvioida jälkikäteen.

Syytettyinä ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisin hyllytetty päällikkö Lasse Aapio ja Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen.