Loistoidea koululaisten kunnon parantamiseksi – koulun oma fysioterapeutti räätälöi lapsille henkilökohtaisia harjoitusohjelmia

Fysioterapeutti koulussa voi estää monen elinikäisen vaivan syntymisen.

fysioterapia
Emilia Tiaisen polvea treenataan
Fysioterapeutiksi opiskeleva Mikaela Vuorikoski varmistaa, että polvikivuista kärsineen koululaisen asento pysyy hyvänä läpi koko tasapainoharjoituksen. Emma Pietarila/Yle

Viidesluokkalainen Emilia Tiainen näyttää, millaisen harjoitusohjelman koulussa työskentelevät fysioterapeutit ovat häntä varten räätälöineet. Tasajalkahyppyjä korokkeen päälle, sivuttaisia askelia kuminauha polvien ympärille kiristettynä ja vaativa tasapainotehtävä ilmatyynyn päällä seisten.

Tiainen tuli koulufysioterapeutin vastaanotolle pitkään vaivanneen polvikivun vuoksi. Muutaman kuukauden sinnikkään harjoittelun jälkeen hän kertoo nyt ilouutisen.

Mitä lasten ja nuorten liikkumattomuus tarkoittaa 20-30 vuoden päästä?

– Tosi paljon on vähentynyt se kipu, mikä silloin oli ennen kuin tulin tänne, Tiainen kertoo.

Fysioterapeutin vastaanottoa koulun tiloissa pyörittävät opiskelijat Mikaela Vuorikoski ja Heidi Rasp. He vahvistavat asiakkaansa iloiset uutiset. Tiaisen harjoitusmääriä ja tehtävien vaikeustasoa on voitu hiljalleen lisätä. Se kertoo polvea tukevien lihasten voimistumisesta.

Fysioterapeuttien mukaan Emilia Tiaisen vaivassa ei itse asiassa ollut kyse pelkästä polvesta. Kivun aiheuttajaa oli etsittävä kauempaa.

Emilia Tiainen tekee tasapainoharjoituksia
Viidesluokkalainen Emilia Tiainen saa ohjeita harjoitustensa tekemiseen fysioterapeutiksi opiskelevilta Mikaela Vuorikoskelta ja Heidi Raspilta.Emma Pietarila/Yle

Alkuhaastattelun, vartalon asennon tutkimisen ja lihasvoimatestien jälkeen selvisi, että kipu liittyi reiden takaosan lihasten heikkouteen ja jalkaterän matalaan holviin eli synnynnäiseen lattajalkaan. Molemmat ovat tyypillisiä vaivoja kouluikäisillä lapsilla ja pikkujuttuja fysioterapialla korjattavaksi.

Fysioterapeutti koulussa voi estää monen vaivan synnyn

Todellinen ongelma kivun ja lihasheikkouden yhtälöstä kehittyy silloin, jos se kulkee lapsen mukana korjaamattomana ja hoitamattomana aikuisuuteen asti. Fysioterapeutti Elina Herttuaisen mukaan koulufysioterapian tärkeimmät tavoitteet ovat pitkällä tulevaisuudessa.

Esimerkiksi iso osa aikuisten kallishoitoisista nivelrikoista olisi mahdollista estää kiinnittämällä huomiota alakouluikäisten liikkumiseen. Vaivan hoito on aina halvempaa, mitä aikaisemmin se aloitetaan.

– Koko ajan on pidettävä mielessä, mitä kuluja lasten ja nuorten liikkumattomuudesta aiheutuu 20-30 vuoden päästä, Herttuainen sanoo.

Koulufysioterapian kehittäjien lempisana on ennaltaehkäisy. Tarkkaan ottaen edes ennaltaehkäisy ei johda toivottuihin tuloksiin vaan oleellisinta olisi saada koululaiset kiinnostumaan oman kehon huoltamisesta.

– Valitettavan paljon koulufysioterapeutin vastaanotolle tulee vamman jo omaavia tai kivusta kärsiviä oppilaita. On tärkeää hoitaa heitä, mutta itse ajattelen koko ajan, missä kaikessa voisimmekaan olla mukana, että heille ei koskaan edes kehittyisi sitä vammaa tai vaivaa, Herttuainen sanoo.

Tasapainotyyny
Säännöllinen fysioterapeuttinen harjoittelu on jo tuonut tulosta. Fysioterapeutit huomasivat esimerkiksi lapsen jalkaterän lihasten vahvistuneen. Emma Pietarila/Yle

Lappeenrannan malli pyörii harjoittelijavoimin

Lappeenrannassa herättiin koululaisten fysioterapian tarpeeseenyhtenä ensimmäisistä kaupungeista Suomessa. Lappeenrannassa kaupunki palkkasi ensin viisitoista liikunnanohjaajaa, joiden yksiselitteisenä tehtävänä on lisätä liikunnan määrää kaikissa kaupungin kouluissa.

Seuraavaksi kaupunki löysi fysioterapeutti Elina Herttuaisen kehittämään keinoja, joilla kaikki koululaiset pääsisivät hyötymään fysioterapeuttien neuvonnasta. Herttuainen aloitti yhteistyön paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa.

Fysioterapeutiksi opiskelevat tekevät seitsemän viikkoa kestävän harjoittelunsa Herttuaisen ohjauksessa. Kaksi viikkoa ennen harjoittelun päättymistä mukaan otetaan seuraavan harjoittelujakson opiskelijat, jotta tieto asiakkaista ja koulun päiväjärjestyksestä siirtyy. Opiskelijat työskentelevät pareittain.

Isoissa koulukeskuksissa työpari on koululaisten ja koulun henkilökunnan tavoitettavissa viikon jokaisena päivänä. Pienemmissä ja syrjäisemmissä kouluissa harjoittelijat vierailevat harvemmin.

Lappeenrannan tapa houkutella fysioterapeutit tekemään työharjoittelunsa ala- ja yläkouluissa kiinnostaa kuntia muuallakin Suomessa.

Fysioterapeuteilla on oma vastaanotto koulun tiloissa

Rahoitus Lappeenrannan mallille löytyi hallituksen Liikkuva koulu -kärkihankkeesta. Lappeenrannan kaupungille myönnetty 220 000 tuhannen euron avustus on käytetty loppuun tänä keväänä, mutta jo nyt kaupunki on vahvistanut, että syksyllä jatketaan tavalla tai toisella.

Fysioterapeuttien asiantuntemus on ollut koululaisten ulottuvilla jollain tapaa jo vuosikymmenten ajan. Perinteisesti fysioterapeutti työskentelee kuitenkin osana kouluterveydenhuoltoa eikä seuraa lasten liikkumista yhtä läheltä kuin Lappeenrannan kouluissa.

Motoriikkakerhon harjoitukset
Fysioterapeuttiopiskelijat pitävät Lappeenrannan Lönnrotin koulun pienryhmälle motoriikkatuntia. Emma Pietarila/Yle

Iso ero on myös harjoittelun ohjaamisessa. Koulufysioterapiassa tavoitteena on, että oppilas kävisi tekemässä saamansa harjoitukset ainakin kerran viikossa vastaanotolla ammattilaisen ohjauksessa.

Antaisin ihan kiitettävän, koska täältä on saanut hyviä neuvoja.

Samaan ei yhtä helposti pystytä terveydenhuollon järjestämässä fysioterapiassa. Puhumattakaan tilanteessa, jossa harjoittelun valvominen jää kodin vastuulle.

Fysioterapeuttien tuominen kaikkiin kouluihin on myös fysioterapeuttien ja alan opiskelijoiden ammattiliiton tavoite. Suomen Fysioterapeutit on perustanut asian edistämiseksi työryhmän, joka piti maaliskuun alussa ensimmäisen tapaamisensa. Lappeenrannan malli on työryhmällä tarkassa seurannassa.

Tukiopetusta kaikissa muissa aineissa paitsi liikunnassa

Viidesluokkalainen Emilia Tiainen on ollut koulufysioterapeuttien unelma-asiakas, hyvin motivoitunut ja riittävästi harjoitteleva lapsi. Kaiken lisäksi hän ymmärtää vielä olla kiitollinenkin saamastaan ohjauksesta.

– Antaisin arvosanaksi kiitettävän. Täältä on saanut tosi paljon erilaisia neuvoja ja hyviä neuvoja. Osa on ollut sellaisia ei niin toimivia mutta suurin osa toimivia, Emilia Tiainen kiittelee.

Motoriikkakerhon lopuksi rentoudutaan
Fysioterapeuttien tunnilla opetellaan oman kehon tuntemista. Hieronta rauhoittaa ryhmän ennen siirtymistä seuraavalle oppitunnille.Emma Pietarila/Yle

Samaan aikaan kun Lauritsalan koulun viidesluokkalainen astelee kivuttomin polvin ulos aurinkoon, kutsutaan kaupungin toisella laidalla ryhmä erityislapsia sisään jumppasaliin. Heidän koulunsa omat fysioterapeutit ovat aloittamassa ryhmätuntia, jossa harjoitellaan juuri näiden lasten tarvitsemia liikkumisen muotoja.

– Yleensä on niin, että koulussa järjestetään tukiopetusta kaikissa muissa aineissa, mutta ei liikunnassa, fysioterapeutti Elina Herttuainen kertoo.