Analyysi: Pohjoismaisten pankkien luottamus on koetuksella rahanpesuskandaalien takia

Lain koura ei korjaa tärkeintä eli sitä, millaisessa kunnossa ovat pankkien johtohenkilöiden ja suuromistajien eettiset arvot.

rahanpesu
Swedbankin pääkonttori Sunbybergissä.
Swedbankin pääkonttori Sunbybergissä.Jonathan Nackstrand / AFP

Swedbankin toimitusjohtaja Birgitte Bonnesen menetti pankkinsa suuromistajien luottamuksen ja sai torstaina potkut pankkia ravistelleiden rahanpesuepäilyjen takia.

Potkuja edelsi lähes vuoden ajan jatkunut julkinen ja ponnekas vakuuttelu siitä, ettei Bonnesenin johtama pankki ole missään tekemisissä rahanpesun kanssa.

Danske Bankin rahanpesuskandaali Virossa viime syksynä johti Bonnesenin kollegan pääjohtaja Thomas Borgenin potkuihin.

Danske Bankin johto jätti kuitenkin paikkansa vasta, kun silmukka kiristyi riittävästi, julkinen kohu ei hellittänyt ja pankin oma sisäinen selvitys lopulta osoitti, mitä Viron-yksikössä oli puuhattu lähes kymmenen vuoden ajan.

Tällä hetkellä tiedetään, että Danske Bankin Viron-yksikön läpi oli siirretty vuosina 2007–2015 noin 200 miljardia euroa hämärää, etupäässä venäläistä rahaa. Vilkkainta rahanpesu oli vuonna 2013.

Kohu kohdisti katseet myös Swedbankiin. Bonnesen oli ennen toimitusjohtajuuttaan menestyksekäs Swedbankin Baltian toimintojen johtaja. Hänen jos kenen voi olettaa olleen hyvin perillä siitä, mitä rahaa pankin taseissa kulki.

Birgitte Bonnesen lensi heti Danske Bankin rahanpesun paljastuttua Viroon ja sanoi kysyneensä, että “miten hemmetissä tälläistä voi tapahtua?” Hän kertoi myös vuolaasti toimittajille, ettei hänen pankkinsa asiakkaissa ollut samoja kyseenalaisia toimijoita kuin Danske Bankilla.

Ruotsin television paljastamien asiakirjojen perusteella tiedetään, etteivät Bonnesenin puheet pitäneet paikkaansa. Swedbankin ja rahanpesusta kiinnijääneen Danske Bankin Baltian yksikön välillä epäillään siirtyneen vuosina 2007–2014 noin neljä miljardia hämärää rahaa.

Viron finanssivalvonta oli usean vuoden ajan ajan varoittanut Tanskan finanssivalvontaa epäillystä rahanpesusta. Ruotsissa on ihmetelty maan finanssivalvonnan toimettomuutta Swedbankin kohun yhteydessä.

Rahanpesusta epäiltyjen pohjoismaisten pankkien johto on toiminnallaan osoittanut, että kaikki väärinkäytökset kiistetään kunnes jäädään kiinni.

Swedbank ilmoitti tiedotteessaan päätyneensä toimitusjohtajan potkuihin pankkiin kohdistuneen valtavan paineen takia. Suuromistajat tyrmäsivät yhtiökokouksessa pienomistajia edustavan Osakesäästäjien ehdotuksen, että pankin pitäisi tehdä rahanpesuepäilyjen takia erityistarkastus.

Pankkitoiminta on luottamusbisnestä. Tällä hetkellä luottamus pohjoismaisten pankkien eettisesti puhtaaseen toimintaan on koetuksella.

Pohjoismaat, niin poliitikot kuin yrityksetkin, ovat heristelleet sormia muun maailman korruptiolle, hämärälle taloudelle ja rikolliselle rahanpesulle. Pohjoismaisten oikeusvaltioiden lainsäädäntö ja pankkitoiminnan säännöstöt antavat raamin sille, mikä on oikein ja mikä väärin.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi Swedbankin ja Danske Bankin toiminnan uhkaavan maiden mainetta ja lupasi mahdollisia kiristyksiä lainsäädäntöön.

Mutta lain koura ei korjaa sitä tärkeintä – millaisessa kunnossa ovat pankkien johtohenkilöiden ja suuromistajien eettiset arvot. Sen kysyminen ei tunnu vuonna 2019 yhtään naiivilta.

Lue myös:

Ruotsalaisen Swedbankin toimitusjohtaja erotettiin rahanpesuskandaalin vuoksi

Rahanpesuskandaali ravistelee ruotsalaispankkia – Swedbankin toimitusjohtajan luottamus punnitaan yhtiökokouksessa