Savinen Loimijoki kaipaa arvonnousua – Ympäristöasiantuntija: "Tilanne ei ole suinkaan epätoivoinen"

Loimijoki on vuosikausia kärsinyt huonosta maineesta. Nyt asukkaita ravistellaan huomaamaan vesistönsä arvo.

Loimijoki
Loimijokea, joutsenia, Jokioisilla
Loimijoki mutkittelee Jokioisilla maalaismaisemassa. Joki on pääuomaltaan 114 km pitkä.Kati Turtola / Yle

Tammelan Oksjärven suojeluyhdistyksen aktiivin Tuomo Mäkelän kesäpaikka ja lapsuusmaisemat ovat Tammelassa järven rannalla. Sittemmin tutuiksi ovat tullet myös Loimijoen rannat Forssassa.

Monen muun Loimijoen varren asukkaan tavoin Mäkelä toivoo, että kunnostuksen myötä Loimijoen virkistyskäyttöä voitaisiin lisätä.

– Loimijoki pitäisi saada sellaiseksi, että siinä ei olisi mitään epäpuhtauksia ja ettei se haise. Siellä olisi kiva muksujenkin polskia eikä vanhempien tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että saavatko lapset ihottumaa, sanoo Tuomo Mäkelä.

Loimijokea Forssassa
Loimijoki virtaa Kehräämön alueen halki Forssan keskustassa.Kati Turtola / Yle

"Hieno, maisemallisesti kaunis viljelyalue"

Loimijoen alue on alavaa maalaismaisemaa, jossa sijaitsee runsaasti arvokkaita kulttuuri- ja luontoperintökohteita. Vuoden alusta alkanut Loimijoen Vesiviesti (siirryt toiseen palveluun) -hanke pyrkii innostamaan alueen asukkaita, mökkiläisiä ja yhteisöjä huomaamaan oman vesistönsä ekologiset ja virkistyskäyttöarvot.

– Loimijoen alue on valtavan hieno, maisemallisesti kaunis viljelyalue. Mutta toki jokivesi ei ole ihan siinä kunnossa, mitä me toivoisimme, sanoo ympäristöasiantuntija Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. (siirryt toiseen palveluun)

Loimijoen tilanne ei ole suinkaan epätoivoinen.

Satu Heino

Alueen pitkä teollinen historia on vaikuttanut väen suhtautumiseen Loimijokeen ja sen vesistöön. Savisena virtaava joki kaipaa arvonnousua myös oman alueen ihmisten silmissä.

– Vanhemmat ihmiset muistelevat niitä vanhoja aikoja, milloin joki on ollut milloin minkäkin värinen eri päivinä, pohtii Heino.

Vuosien mittaan erilaisia projekteja alueen vesien kunnostukseksi on tehty useita. Nyt toivotaan, että koko vesistön, sekä joen että järvien, kunnon ylläpitäminen jatkuisi myös hankkeen loputtua.

Heino muistuttaa, että vesiensuojelu on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti.

– Tällä hetkellä Loimijoen tilanne ei ole suinkaan epätoivoinen.

Loimijoen kunto on monen tekijän summa

Mittausten mukaan Loimijoen latvaosat eli tammelalaiset järvet ovat tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa, mutta alaspäin vesistöä kuljettaessa veden laatu muuttuu välttäväksi.

– Loimijoki on savisamea ja hyvin ravinteikas. Täällä on myös paljon hygieenisiä haittoja, eli bakteeripitoisuudet nousevat niin suureksi, että se haittaa vesistön käyttöä, esimerkiksi uimista, kertoovesistötutkija Hanna Alajoki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. (siirryt toiseen palveluun)

Jätevesiä on alettu puhdistaa paremmin.

Hanna Alajoki

Loimijoen vesistön tämänhetkinen kunto on vesistötutkijan mukaan monen tekijän summa. Ihminen on muokannut aluetta voimakkaasti. Veden laatuun vaikuttavat niin maanviljelys, metsätalous kuin asutuskin.

– Valuma-alue on pääosin savimaata ja hyvin voimallisesti kuivatettu, ojitettu ja siitä puuttuvat virtaamia tasaavat järvialtaat.

Positiivisena tekijänä vesistön tilassa Alajoki mainitsee vesien puhdistustyön tehostumisen esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla. Niin ikään tehtaiden kuormitus on vähentynyt.

– Viime vuosikymmeninä Loimijoen pistekuormitus on saatu hyvin kuriin. Jätevesiä on alettu puhdistaa paremmin, sanoo Alajoki.

Loimijoki kuormittaa Selkämerta

Loimijoen vesistön tilalla on iso merkitys Kokemäenjoen veden laadulle. Vaikutus näkyy Porin edustan merialueella, Selkämerellä saakka. Loimijoki lisää Kokemäenjoen fosforikuormitusta jopa 40 prosenttia. Loimijoen alueen ongelma on vieraslaji isosorsimon nopea lisääntyminen.

Vesistön latvaosilla suojelutyötä on tehty jo pitkään. Usealla tammelalaisella järvellä on aktiivinen suojeluyhdistys.

Marja Mäkelä hankki mökin Heinijärven rannalta viitisentoista vuotta sitten ja huomasi, ettei järvi olekaan niin hienossa kunnossa kuin hän oli haaveillut. Mäkelä uskoo, että yhden järven kunnon kohentuminen näkyy myös muualla vesistössä.

Kuluu kymmeniä vuosia ennen kuin kaikki on kunnossa.

Jouko Elomaa

– Loimijoen alue on niin iso. Pienistä puroista muodostuu näitä isompia väyliä ja uskoisin, että latvavesilläkin on merkitystä koko Loimijoen kuntoon, sanoo Mäkelä.

Heinijärven suojelun aktiivina toimiva Jouko Elomaa sanoo olevansa toiveikas, vaikka suojelutyö on hidasta ja vesistön ennallistaminen vie runsaasti aikaa. Elomaata ilahduttvat uudet keinot vesistöjen ennallistamistyössä, kuten kipsin käyttö fosforin ja ravinteiden sitomisessa sekä aikaisempaa laajemmat ojastojen kunnostustyöt.

– Se on mittava työ ja kuluu kymmeniä vuosia ennen kuin kaikki on kunnossa, sanoo Elomaa.