Aivojen naksahtaminen väärään tilaan aiheuttaa ylensyömistä – Eija Herttuainen menee lihavuusleikkaukseen ja antaa samalla tutkia aivojaan

Turun yliopisto ja Tyks ovat tutkineet tunteita ja aivojen toimintaa PET-keskuksessa yli kymmenen vuoden ajan.

Aivot ja hermojärjestelmä
Lihavuusleikkaukseen menevä potilas.
Eija Herttuainen osallistuu tutkimuksiin Turun PET-keskuksessa. Hän valmistautuu myös toukokuussa tehtävään lihavuusleikkaukseen.Minna Rosvall / Yle

TurkuKiinteistönvälittäjänä työskentelevä Eija Herttuainen menee lihavuuskirurgiseen leikkaukseen toukokuussa. Hän osallistuu myös Turun yliopiston PET-keskuksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisiin tutkimuksiin, jossa tutkitaan aivojen toiminnan ja lihavuuden välistä yhteyttä.

Herttuainen osallistuu tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan aivojen ja suoliston toiminnan yhteyttä sairaalloiseen lihavuuteen.

Tunnesyöminen on tuttu asia Eija Herttuaiselle. Hän on pudottanut painoaan 10 kiloa leikkausta varten, ja himo tuttua herkkua kohtaan on jo vähentynyt.

Eija Herttuaisen kuvausta valmistellaan PET-keskuksessa.
Eija Herttuaisen kuvausta valmistellaan PET-keskuksessa.Minna Rosvall / Yle

– Kaikki tietävät, että suklainen mokkaunelma on minulle lohturuokaa. Sitä on pakkasessa, mutta nykyään ei mene litraa kerralla, vaan selviän samalla purkilla pidempään, kertoo Herttuainen.

Pysyvä painonpudotus tuli aiheelliseksi noin vuosi sitten, kun polvet alkoivat kipeytyä ja verenpainekin oli koholla.

– Olen 55-vuotias, ja seitsemänkymppisenä pitäisi vielä jaksaa juosta rappuja ja hakea kohteita myyntiin. Viime kesänä kuljin kepeillä enkä pystynyt kulkemaan portaita. Jouduin siirtämään hissittömiä esittelykohteita muille välittäjille.

Polvikivut ovat jo loppuneet leikkaukseen tarvittavan painonpudotuksen ansiosta. Olennaista ovat säännöllinen syöminen ja pienet annoskoot.

Apulaisprofessori Lauri Nummenmaa
Apulaisprofessori Lauri Nummenmaa työskentelee Turussa PET-keskuksessa. Hän on maamme johtavia aivotutkijoita. Minna Rosvall / Yle

Lihavuusleikkauksen jälkeen aivojen muutokset palautuvat

Turun yliopiston PET-keskuksessa työskentelee Suomen johtaviin aivotutkijoihin kuuluva apulaisprofessori Lauri Nummenmaa. PET-keskus (siirryt toiseen palveluun) on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Tyksin yhteinen, valtakunnallinen tutkimuskeskus. Tutkimuksissa käytetään leikekuvausmenetelmää.

Tyksin ja PET-keskuksen tutkijat ovat osoittaneet, että nautinnon tunteella on suuri yhteys syömiseen. Sairaalloisen lihavien ihmisten aivoradat ovat erilaiset kuin normaalipainoisten.

– Aivojen rakenteissa näkyy kudostuhoa, joka on samanlaista kuin mitä nähdään ikääntymisen myötä. Aivot menevät kirjaimellisesti väärään tilaan, mikä johtaa ylensyömiseen. Aivojen välittäjäainetoiminta muuttuu monella tavalla. Lihavuusleikkauksen jälkeen paino palautuu ja monet muutoksista palautuvat kuuden kuukauden aikana, kertoo Nummenmaa.

Nummenmaa lisää, että tavallinen laihduttaminen saa aikaan saman vaikutuksen, mutta sairaalloisen lihavien ihmisten on vaikea saada painoa putoamaan nopeasti. Siksi heille oikea hoitokeino on lihavuusleikkaus.

Leikkauksen avulla saadaan myös muita terveysvaikutuksia, joten aivojen toiminnan muutokset tulevat samalla.

– Nautinnon käsitteleminen on muuttunut näillä lihavilla ihmisillä aivoissa. He eivät todennäköisesti saa yhtä paljon tai samalla tavalla nautintoa syömisestä. Tämä saattaa johtaa siihen, että heidän täytyy syödä liikaa, jotta he saisivat nautintoa riittävän määrän, kertoo Nummenmaa.

Aivoja kuvataan PET-keskuksessa tällaisella laitteella.
Aivoja kuvataan PET-keskuksessa tällaisella laitteella.Minna Rosvall / Yle

Aivojen napsautus takaisin oikeaan asentoon on vaikeaa

Liikalihavuus on iso ongelma Suomessa ja maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on vähintään ylipainoisia. Viidennes voidaan luokitella lihaviksi.

Keinoja niin sanotun tunnesyömisen hillitsemiseen viljellään runsaasti julkisuudessa. Kohta on aika jälleen treenata itsensä rantakuntoon, jos vuodenvaihteessa aloitetusta kuntoremontista on lipsuttu.

Apulaisprofessori Lauri Nummenmaa myöntää, että uusimmat tutkimustulokset eivät valitettavasti tuo viisastenkiveä kansakunnan laihtumiseen.

– Kaikki tutkijat tähtäävät siihen, että pystyttäisiin tekemään mahdollisimman kevyitä ja helppoja hoitoja lihomiseen. Perusteellinen elämäntapamuutos tai elämäntaparemontti ja sen noudattaminen ovat suositeltavia, mutta valitettavasti ihmisaivot toimivat niin, että näistä kiinni pitäminen on hirvittävän hankalaa, pohtii Nummenmaa.

Turun yliopiston ja Tyksin tutkijat ovat tutkineet tunteita ja aivojen toimintaa PET-keskuksessa yli vuosikymmenen. Nummenmaa kutsuu ihmisiä osallistumaan tutkimuksiin myös nettitestien kautta. Tällä hetkellä käynnissä on onnellisuuteen liittyvä nettitutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Ihmisten tunnetilat ohjaavat pitkälti ihmisten tekemistä ja siksi on tärkeää ottaa tunteet huomioon sairaanhoidossa ja ehkäisevässä terveydenhuollossa.

– Syöminen on niin nautittavaa ja palkitsevaa, ja ihmisten on pakko syödä. Emme voi pitää ihmisiä täysin ilman ruokaa samalla tavalla kuin alkoholi- tai huumevierotuksessa voidaan tehdä. Tämä on aika vaikeaa ja tarkasti tasapainotettavaa toimintaa, kertoo Nummenmaa.

Professori, ylilääkäri Paulina Salminen tekee lihavuusleikkausta Tyksissä.
Professori, ylilääkäri Paulina Salminen tekee lihavuusleikkausta Tyksissä.Minna Rosvall / Yle

Leikkaus on tehokas hoitomuoto lihavuuteen

Professori ja ylilääkäri Paulina Salminen valmistautuu aamutuimaan lihavuusleikkaukseen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän on apulaisprofessori Lauri Nummenmaan yhteistyökumppani tutkimuksissa.

Salminen kertoo, että tutkimukset aloitettiin vertailemalla kahta erilaista lihavuusleikkausta (siirryt toiseen palveluun). Parhaillaan on aloitettu tutkimus, johon Eija Herttuainen osallistuu eli siinä tutkitaan aivojen ja suoliston yhteyttä.

Salminen on iloinen Lauri Nummenmaan esittelemistä yhteistyötutkimuksen tuloksista. Niiden avulla on saatu lisää tärkeää tietoa sairaalloisesti lihavista.

Professori, ylilääkäri Paulina Salminen
Professori, ylilääkäri Paulina Salminen tekee lihavuusleikkauksia Tyksissä.Minna Rosvall / Yle

– Kun ihminen on vaikean tai sairaalloisen lihavuuden puolella, hänen hoitonaan ei toimi pelkästään syömisen vähentäminen ja liikkumisen lisääminen. Heidän on selvästi vaikeampi hallita syömistään normaalipainoisiin verrattuna. On myös lohdullista, että ominaisuus korjaantuu lihavuuskirurgian jälkeen, pohtii Salminen.

Salmisen mielestä lihavuuskirurgiaa on Suomessa lisättävä. Tällä hetkellä Suomessa väestöön suhteutetut leikkausmäärät ovat Länsi-Euroopan matalimpia. Leikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 1 000.

– Meidän tulisi tehdä leikkauksia kaksi kertaa enemmän kuin mitä nyt teemme. Kyse on tietoisuuden lisäämisestä ja ehkä osittain vieläkin asenteista. Tämä on sairaudenhoitoa ja lihavuuskirurgialla saadaan aikaiseksi hyvä ja pysyvä painonlasku sekä pystytään vaikuttamaan lihavuuden liitännäissairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen ja myös kuolleisuuteen. Leikkaus maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa, kertoo Salminen.

Lihavuusleikkaus käynnissä Tyksin leikkaussalissa.
Lihavuusleikkaus käynnissä Tyksin leikkaussalissa.Minna Rosvall / Yle

Lihominen on monen asian summa

Professori Paulina Salminen painottaa, että lihavuuskirurgia on hoito vain vaikeaan tai sairaalloiseen lihavuuteen. Leikkauksen perusteena on painoindeksi 35 ja lihavuuden liitännäissairaus tai yksinään painoindeksi yli 40.

Uutena leikkauksen syynä on huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes myös hieman matalammilla painoindekseillä (BMI 30–35).

Aiemmin esiteltyjen aivoissa tapahtuvien muutosten lisäksi taipumus lihomiseen voi johtua monista syistä, muun muassa geneettisistä tekijöistä ja suoliston mikrobistosta.

Lihavuusleikkauksen hyvien tulosten edellytyksenä on se, että potilaiden pitää pystyä itse muuttamaan syömistapojaan ja sitoutumaan siihen. Lihavuuskirurgia tarjoaa tähän erittäin hyvän apukeinon.

– Emme pysty leikkaamalla hoitamaan maailmanlaajuista lihavuusepidemiaa, mutta nämä leikkaushoidosta hyötyvät vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta sairastavat potilaat pitäisi saada hoidon piiriin. Sairaalloista lihavuutta sairastaville potilaille tämä on tavallaan viimeinen todellinen hoitovaihtoehto, kertoo Salminen.

– Leikkaus on tällä hetkellä ainoa apukeino, jolla saadaan pysyviä pitkäaikaisia tuloksia painonlaskun ja liitännäissairauksien suhteen, parannetaan potilaiden elämänlaatua ja samalla säästetään merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia