15-vuotias haaveilee äänestämisestä, parikymppiset nuokkuivat viime vaaleissa – kysyimme, sytyttääkö ilmasto nuorten äänestysinnon

Nuoret lähtivät ilmaston puolesta kaduille ja lakkoon, mutta näkyykö noussut aktiivisuus vaaliuurnilla? Näin vastaavat nuoret itse.

äänestäminen
Salla Kärkkäinen Äänekoski
Mitä nuoret ajattelevat äänestämisestä? Näkyykö ilmastonmuutos nuorten äänestysinnokkuudessa? Nyt ääneen pääsevät nuoret itse. Video: Niko Mannonen / Yle

Kuvisluokan pulpetilla istuu vakavailmeinen 9-luokkalainen. Lippiksen lippa on käännetty kohti niskaa.

Äänekoskelainen Salla Kärkkäinen myöntää, että lähestyvissä vaaleissa harmittaa yksi asia. Äänestysiästä puuttuu vielä muutama vuosi.

– Ärsyttää tosi paljon. Minusta äänestäminen on tärkeää. Se on helppo tapa saada oma ääni kuuluviin, hän arvioi.

Kärkkäinen on seurannut ehdokkaiden kampanjointia enemmän kuin moni aikuinen. Hän on osallistunut vaalitapahtumiin, katsonut paneelikeskusteluja livenä ja telkkarista sekä tutkinut ehdokkaiden kannanottoja sosiaalisessa mediassa.

Varsinaista äänestyspäivää kohden tahti vain kiihtyy.

– On pitänyt kiirettä, Kärkkäinen sanoo.

15-vuotias Kärkkäinen on ilmastoaktiivi. Hän oli mukana järjestämässä kotikuntansa nuorten ilmastolakkoa.

– Ilmastonmuutos koskettaa meitä lapsia ja nuoria. Varmasti äänestysikäiset nuoret haluavat vaikuttaa siihen. Toivottavasti he äänestävät niitä ehdokkaita, jotka sitoutuvat 1,5 asteen lämpenemisen pysäyttämiseen, hän sanoo.

"Silloin äänestäminen ja muutkin asiat saattaisivat alkaa kiinnostaa"

Yksiäkään vaaleja ei käydä ilman puhetta laiskasti äänestävistä nuorista. Puhe ei ole kuitenkaan täyttä puppua, sillä nuoret todella äänestävät selkeästi vanhempiaan – ja varsinkin isovanhempiaan – vähemmän.

Tommi Sydänmaa
Multialainen Tommi Sydänmaa ei aio äänestää. Niko Mannonen / Yle

Jyväskylässä maanrakennusalaa opiskelevat Roope Lehtinen ja Tommi Sydänmaa eivät ole kiinnostuneita politiikasta. He aikovat jättää äänestämisenkin väliin, vaikka 18-vuotiaiden postiluukuista on tipahtanut ilmoitus äänioikeudesta.

– Ei ole mielenkiintoa. Ei meidän kaveripiirissä hirveästi puhuta äänestämisestä tai ilmastonmuutoksesta. Aina vaan on menty samalla radalla, millä nytkin mennään, Sydänmaa toteaa.

Mikä sitten saisi nuoret äänestämään? Kysymys saa Lehtisen mietteliääksi.

– Jaa-a. Ehkä poliitikkojen kannanottojen pitäisi olla selkeämpiä, hän sanoo.

Sydänmaa on kotoisin Keski-Suomen alle 2 000 asukkaan Multialta ja Lehtinen Ylä-Pirkanmaan 6855 asukkaan Virroilta.

– Nuorille pitäisi suunnata enemmän aktiviteettejä pienemmilläkin paikkakunnilla. Silloin äänestäminen ja muutkin asiat saattaisivat alkaa kiinnostaa, Tommi Sydänmaa sanoo.

Roope Lehtinen
Roope Lehtinen on huomannut katujen varsille ilmestyneet vaalimainokset. Häntä äänestäminen ei kiinnosta. Niko Mannonen / Yle

Viime eduskuntavaaleissa kaikkein vähiten äänestivät 20-vuotiaat, joista vain 43 prosenttia antoi äänensä. Sen sijaan 84 prosenttia 70-vuotiaista kävi tiputtamassa äänensä uurnaan.

Sukupolvien välinen kuilu on huima: 41 prosenttiyksikköä.

Äänestämistä selvitettiin monitieteisessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeessa (siirryt toiseen palveluun) (BIBU). Selvitys pohjautuu muun muassa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin vuoden 2015 vaaleista.

Entä jos näissä eduskuntavaaleissa nuoret yllättävät käyttämällä äänioikeutensa? Mistä eduskunnassa silloin puhuttaisiin?

Viola Ollila
Viola Ollila aikoo äänestää. Hänen mukaansa keskusteluun tulisi uusia näkökulmia, jos nuorten ääni kuuluisi paremmin eduskunnassa.Niko Mannonen / Yle

19-vuotias Viola Ollila pitää äänestämistä tärkeänä.

– Jos meidän nuorten ääni peittyy kokonaan, sama vanha jana jatkuu. Myöhemmin voidaan katsoa, että tässä samassa pisteessä ollaan edelleen, kaksoistutkintoa opiskeleva Ollila sanoo.

Mikkelistä kotoisin olevan Ollilan mukaan nuorten äänestysaktiivisuuden kasvu voisi parhaimmillaan muuttaa eduskunnassa käytävän keskustelun painotuksia ja aiheita. Hänelle itselleen tärkeitä asioita ovat ilmasto sekä tasa-arvo.

– Todennäköisesti samoista asioista keskusteltaisiin uudella näkökulmalla. Panostettaisiin tulevaisuuteen ja yhteiskunnan rakentamiseen – sellaiseen tulevaisuudelliseen ajattelutapaan, hän arvioi.

Näköpiirissä uuden aktiivisuuden aika?

Viime viikot ovat osoittaneet, ettei nuoria voi syyttää ainakaan sivustaseuraajan rooliin tyytymisestä.

Pari viikkoa sitten tuhannet koululaiset ympäri Suomen osoittivat mieltään ja vaativat tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nuorten huoli tuskin jäi keneltäkään huomaamatta.

Tunteita heräsi puolin jos toisin. Presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio kehui lakkoilevia koululaisia. Soraääniäkin löytyi. Lakon jälkeen jouduttiin pohtimaan: Miksi vieras aikuinen uhkaa lastensuojelulla, kun lapsi on lakossa?

Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelija Myrsky Virmavirta kysyi lakon jälkimainingeissa kolumnissaan: "Mitä merkitystä on yhdellä äänestyslipukkeella, jos sedät ja tädit ovat huolissaan lähinnä poissaoloista, kun tuhannet nuoret lakkoilevat ilmaston puolesta?"

Myös viime vuonna julkaistu Nuorisobarometri kertoo nuorten kiinnostuksen politiikkaa kohtaan olevan ennätystasolla.

Aktiivisuutta ja ajatuksia on siis ilmassa, mutta näkyykö se äänestyskopeilla?

– On huomattu voima, jolla nuoret lähtivät eduskuntatalon portaille tuomaan ilmastoasioita esille. Kyllä uskon, että se näkyy vaaleissakin, Pieksämäen lukion abiturientti Alma Liukkonen sanoo.

– Nyt me voidaan vaikuttaa äänestämällä siihen, että saadaanko asialle tehtyä jotain, samassa lukiossa opiskeleva Veera Lipsanen muistuttaa.

– Nuoretkin on nostaneet päätään, että okei, voimme vaikuttaa, ja tämä on tärkeää. Kaikki vaikuttaa meidän tulevaisuuteemme, Henna Putkonen jatkaa.

Johanna Niemi
Johanna Niemi pääsee äänestämään ensimmäistä kertaa. Hänen kaveripiirissään aiheesta on puhuttu paljon. Niemi pitää tärkeänä ilmastokeskustelun lisäksi tasa-arvon edistämisNiko Mannonen / Yle

Jyväskylässä elintarvikealaa opiskeleva 18-vuotias Johanna Niemi on samoilla linjoilla.

– Nuoret todella ovat kiinnostuneet ilmastoasioista, joista aikuiset eivät välitä ollenkaan. Se on positiivista nähdä. Pitäisi saada kaikki aikuisetkin mukaan tähän hommaan, Niemi arvioi.

Myös Kansalaisuuden kuplat ja kuilut -hankkeessa mukana ollut Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola on varovaisen toiveikas nuorten äänestysinnon kohoamisesta.

– Nyt on näkyvissä uuden aktiivisuuden aikaa. Politiikasta on tullut kuuma alue, ja se herättää paljon kiinnostusta. Voi olla, että nuoretkin lähtevät innokkaammin äänestämään. Tässähän on vielä kaikki omissa käsissä, Kantola sanoo.

Ajatusleikki: Mitä jos?

Mitä tapahtuisi, jos nuoret äänestäisivätkin näissä vaaleissa? Saisiko nuorten äänestysprosentin nousu todellisuudessa aikaan minkäänlaisia muutoksia?

– Uskon, että saisi. Politiikassa on nykyisin tilaa toiminnalle. Tietysti nuorilla äänestäjillä on lähtökohtaisesti vähän tulemista takamatkasta. Ikäpyramidissa vanhempia sukupolvia on määrällisesti enemmän, Kantola arvioi.

Vaalikoneen (siirryt toiseen palveluun) julkaisemisen aikaan uutisoitiin, että nuorten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista oli jäämässä entistäkin pienemmäksi. Ehdokkaiden keski-ikä on jo 46 vuotta.

Populistipuolueet puhuvat kansan kielellä. He saavat ihmiset tuntemaan, että politiikka on mahdollista ja siellä puhutaan tärkeistä asioista.

Anu Kantola

Kantolan mukaan ehdokkaan teemoissa ja toiminnassa usein näkyy, mitä sukupolvea hän edustaa. Siksi nuoria äänestäjiä ajatellen olisi hyvä, että myös ehdokkaiden ikärakenteessa olisi vaihtelua.

Ehdokkaiden määrä ei kuitenkaan aina ratkaise kaikkea, sillä vaalipiiristä menevät läpi lopulta vain harvat.

Kantolalla on nuorille äänestäjille vinkki.

– Ääniä kannattaisi keskittää, tai etsiä kärkiehdokkaita, jotka toisivat nuorten ääntä esiin politiikassa ja eduskunnassa.

"Populistipuolueet puhuvat kansan kielellä"

Palataan vielä kolikon toiseen puoleen, enemmistöön, joka ei äänestä. Helsingin yliopiston professorin Anu Kantolan mukaan moni kokee politiikan olevan ajastaan jäljessä.

– Politiikan pitäisi olla kiinnostavaa ja innostavaa. Siellä pitäisi olla selkeitä uusia kiinnostavia ideoita ja avauksia. Minun mielestäni Suomi on jälkijunassa politiikan muotoilussa.

Kantolan mielestä suomalaiset poliitikot eivät mieti tarpeeksi, miten he esittäisivät asiansa ymmärrettävästi.

– Kapulakieli pitäisi saada aisoihin. Pitäisi puhua sellaista kieltä, mitä ihmiset itse myös puhuvat.

Tämä selittää myös populismin nousun.

– Populistipuolueet puhuvat kansan kielellä. He saavat ihmiset tuntemaan, että politiikka on mahdollista ja siellä puhutaan tärkeistä asioista. Kaikkien puolueiden pitäisi pyrkiä tällaisen kielen käyttämiseen.

Selväsanaisuutta toivovat myös videolla esiintyvät nuoret.