Koirankakka biojätepussissa maastoon on tuplavahinko ympäristölle – siksikin koiravessat ovat tervetulleita puistoihin

Tutkimusten mukaan koirankakka muuttaa maaperää ja pissa pahimmillaan syövyttää lyhtypylväät poikki.

Koiran uloste
Satu Talvio ja John Allen Katri Valan puistossa.
Satu Talviota ja John Allenia on syytetty koiravastaisiksi tutkimusaiheidensa vuoksi. Siitä ei heidän mukaansa ole kyse.Adile Sevimli / Yle

On jälleen kerran se vuodenaika, kun sulavien lumien alta paljastuvat koirankakat puhuttavat: useimmiten epäsiisteyden ja hajuhaittojen vuoksi.

Jätöksillä on kuitenkin myös muita vaikutuksia ympäristöön. Sen tietää Helsingin kaupungilla puistojen ylläpidossa työskentelevä Satu Talvio, joka kirjoitti aiheesta pro gradu -työnsä vuonna 2018.

Koirankakka voi Talvion mukaan karkottaa luonnontilaisia eläimiä ja johtaa jopa havupuiden kuolemaan. Koirankakka maatuu, mutta aiheuttaa maaperän ravinteisuuteen muutoksia.

– Koirankakasta voi lisäksi levitä tauteja muihin koiriin. Taudinaiheuttajat säilyvät hyvin lumien säilömässä ulosteessa. Niinpä asia liittyy myös koirien omaan hyvinvointiin. Lisäksi ravinteita ja haitta-aineita pääsee valumavesien mukana vesistöihin, missä ne aiheuttavat rehevöitymistä, Talvio kertoo.

Ongelmat korostuvat kaupungin pienillä viheralueilla, missä suuri määrä koiria käyttää samoja, rajattuja alueita.

Mies astumassa koirankakkaan.
Valtaosa koiranomistajista kerää lemmikkinsä jätökset.Adile Sevimli/ Yle

Koirankakkapussillakin on hiilijalanjälki

Graduaan varten Talvio keräsi näytteitä eli koirankakkoja Sörnäisissä Katri Valan puistossa. Myös haastatteluhetkellä kakkaa on puistossa keskellä kulkuväylää.

Suurin osa koiranomistajista kuitenkin kerää Talvion mukaan jätökset maasta, kuten järjestyslaki määrää.

Koiran jätökset tulisi hänen mukaansa kerätä tavalliseen muovipussiiin, ei esimerkiksi biojätepussiin. Pussin hiilijalanjälkeä voi pienentää valitsemalla esimerkiksi vanhan leipäpussin.

– Ulosteet menevät polttoon, eivät kompostoitavaksi. Ohuet muovipussit palavat parhaiten jätteidenkäsittelyssä Vantaan Energialla, Talvio kertoo.

Biojätepussin käyttö ei myöskään tarkoita, että ulosteet voisi jättää biopussissa maastoon.

– Tämä on kaupungin kannalta huonoin vaihtoehto. Koirankakkahan kyllä maatuu, mutta pussi ei.

Koirien vessat estävät virtsan leviämisen maaperään

Tiellä lojuva jätös koituu tällä kertaa Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkijan John Allenin kenkien kohtaloksi. Allen astuu kävelytiellä kakkaan, vaikka Katri Valan puistossa on käytössä koirien vessoja.

– Koirien vessat ovat tyypillisesti eristettyjä, suorakulmion mallisia alueita, jotka on peitetty soralla, jota vaihdetaan säännöllisesti, Allen kertoo.

– Keskellä on tolppa, johon koira voi tähdätä virtsansa. Koirien vessojen tarkoitus on eristää virtsa muusta maastosta, jotta se voidaan käsitellä oikein.

Allen on mukana projektissa, joka tutkii koiran virtsan vaikutusta maaperään Helsingin ja Lahden urbaaneilla viheralueilla. Kun koiran virtsa alkaa hajota maassa, se muodostaa typpihappoa, joka vaikuttaa maaperän mikro-organismeihin, bakteereihin ja sienirihmastoihin.

Lisäksi se muuttaa maaperän pH-arvoa. Suomessa maaperän pH on yleensä noin kuusi, virtsan hapattamilla alueilla kolmesta neljään. Hapan maa vaikeuttaa esimerkiksi kasvien kasvamista.

Syöpynyt lyhtypylväs
Tämän lyhtypylvään juuren virtsa on syövyttänyt lähes puhki.John Allen

Pissa syövyttää lyhtypylväitä

Koiran virtsan vaikutuksia voi havaita myös paljaalla silmällä. Värinsä menettänyt, harmahtava puunrungon alaosa ja sitä ympäröivä rusehtava maa, jossa ei kasva nurmikkoa, kielii koirien suosimasta pissapaikasta ja sen aiheuttamasta ympäristövahingosta.

Allenin mukaan koirien virtsa vaikuttaa jopa kaupunkien infrastruktuuriin, sillä se syövyttää lyhtypylväiden metallia. Yle kirjoitti ongelmasta Helsingissä jo vuonna 2011. Maailmalla katkenneet pylväät ovat aiheuttaneet todellisia vaaratilanteita.

Allen kuitenkin muistuttaa, että näin suuret vahingot tapahtuvat vasta pitkällä aikavälillä.

– Pelkkä altistuminen kosteudelle, maan suolaamiselle ja ilmansaasteille kuluttaa lyhtypylväitä. Koiran virtsa kuitenkin kohdistuu niihin suoraan ja päivittäin, mikä lyhentää lyhtypylväiden käyttöikää huomattavasti.

"On korkea aika tutkia koirien vaikutusta elinympäristöömme"

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu noin 700 000 koiraa. Helsingin kaupunki arvioi vuonna 2017 koirien lukumäärän olevan alueella noin 30 000. Kaupungeissa viheralueiden määrä on rajallinen ja koiria suhteessa puistopinta-alaan paljon.

Talviota ja Allenia on molempia syytetty koiravastaisiksi heidän tutkimustensa vuoksi. Koiravastaisuudesta ei kuitenkaan ole kysymys, molemmat vakuuttavat.

– Rakastan koiria! Allen sanoo.

– Koirat ja ihmiset ovat eläneet yhdessä jo pitkään, minkä vuoksi on korkea aika tutkia koirien vaikutusta myös elinympäristöömme.

Adile Sevimli, Yle

Kirjoittaja on työharjoittelussa Radio Suomessa.

Korjattu 29.3.2019 klo 19.52: Alun perin jutussa luki, että kunnossapitolaissa määrättäisiin koirien jätöksistä. Kyse on kuitenkin järjestyslaista.