Poliisi huolissaan: Suomessa on 800 rikollisjengien jäsentä – ulkomailta tulee uusia ryhmiä ja rikollisuus lisääntyy

Suomeen ovat rantautuneet muun muassa Outlaws MC, Sharkrider MC ja venäläisen moottoripyöräjengin Yön susien alajengi RMI.

järjestäytynyt rikollisuus
Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen poliisihallituksen tiedotustilaisuudessa.
Euroopan poliisiviraston Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku (edessä) kertoi järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyvän Euroopassa. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan myös Suomessa pitää varautua vakavan rikollisuuden kasvuun.

Poliisi arvioi, että vakava järjestäytynyt rikollisuus lisääntyy Suomessa. Suomessa on keskusrikospolisin arvion mukaan seitsemän vakiintunutta organisaatiota, joilla on jopa 75 osastoa ja 800 jäsentä.

Organisaatioiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000–luvulla, kertoo keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren.

Vuosituhannen alussa Suomessa oli kolme vakiintunutta tunnuksellista järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiota. Osastoja niillä oli kahdeksan.

Moottoripyöräjengit Hells Angels, Cannonball ja Bandidos sekä tunnuksellinen liivijengi United Brotherhood toimivat vakiintuneesti Suomessa. Viimeisimpänä Suomeen on tullut Outlaws MC, joka on kotiutunut Lappeenrantaan.

– Siinä on yksi maailman kolmesta suurimmasta rikollisjärjestöstä. Ei mikään pikku juttu.

Venäjältä on tullut Suomeen Russian Motorcyclists International-jengi eli RMI-jengi, joka on Ahgrenin mukaan Yön susien alajengi. Sen jäsenet eivät ole Yön susien jäseniä. Yön sudet tunnetaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin tukijana.

RMI ei ole vielä uhka

RMI pitää Ahlgrenin mukaan Suomessa matalaa profiilia eivätkä RMI-ryhmän jäsenet ole syyllistyneet jengiläisinä rikoksiin Suomessa. Heitä on vajaat kymmenen eri puolilla Etelä-Suomea.

– Heistä ei nähdä vielä uhkaa, mutta se kiinnostaa meitä. Todennäköisesti RMI pyrkii vakiinnuttamaan asemansa ja laajentamaan toimintaansa.

RMI:llä on ollut aiemmin yhteyksiä Helvetin enkeleihin, mutta välit ovat huonontuneet. Näiden ryhmien välisiä yhteenottoja ei kuitenkaan ennakoida tapautuvan.

Sharkrider MC on asettautunut Hämeenlinnaan. Ryhmä tulee Thaimaasta ja sillä on hyvät yhteydet United Brotherhoodiin ja Helvetin enkeleihin. Jäsenet ovat Ahlgrenin mukaan Suomen kansalaisia.

Hollannissa perustettu Satudarah MC on Ahlgrenin mukaan saatu torpattua, mutta se tekee uutta tuloa. Hollannista on Suomeen tullut myös No Surrender.

Ulkomailta tulevat rikollisryhmät tuovat mukanaan entistä väkivaltaisempaa toimintaa. Vaarana on, että kun ne pyrkivät ottamaan jalansijaa, vakavia yhteenottoja ryhmien kesken voi syntyä. Kilpailua reviireistä syntyy kun Suomessa jo olevat rikollisryhmät pyrkivät laajentumaan ja turvaamaan toimintaansa.

– Arviomme mukaan se aiheuttaa uhkailua, kiristystä, jännitteitä ja väkivaltaa, ja otteet kovenevat. Kentällä partiot takavarikoivat aseita jo nyt lähes päivittäin, ja kotietsinnöissä niitä löytyy lisää. Esimerkiksi viime vuonna poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joiden joukossa oli useita sarjatuliaseita.

Albanialaisia rikollisryhmiä seurataan myös

Viitteitä on Ahlgrenin mukaan myös siitä, että albanialaiset rikollisryhmät ovat rantautuneet Suomeen ja tätä on alettu keskurikospoliisissa seurata.

– Hyvin värikästä on tämä piiritys Suomeen. Tulijoita riittää.

Maahan pyrkii eri etnistä taustaa olevia jengejä, jotka rekrytoivat samaa etnistä taustaa omaavia henkilöitä.

Jokaisella moottoripyöräjengin jäsenellä on Ahlgrenin mukaan oma firma, jossa pestään rahaa. Yritystoiminnan rooli rikoksenteossa vahvistuu.

Rikollisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi rakennus-, turvallisuus- ja ravintola-alalla, erityisesti yöelämässä. Rahaa käytetään muun muassa huumeisiin, autoihin ja aseisiin.

– Aseita löytyy huumautuneena ajavilta jengien jäseniltä, tämä on jäätävää.

Katujengit eivät Ahlgrenin mukaan ole vielä Suomessa kovin yleisiä. Pelkona on kuitenkin, että niitä voi tulla enemmän ja ne alkavat harjoittaa huumekauppa, perintää ja ottavat reviirejä hallintaansa etenkin isommilla paikkakunnilla.

– Sen tyyppisiä havaintoja on tehty, että siihen suuntaan voidaan olla menossa. Mutta vielä ei tarvitse olla huolissaan.

Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu iso uhka turvallisuudelle EU:ssa

Järjestäynyt rikollisuus EU-alueella lisääntyy ja aiheuttaa uhkaa, kertoo Euroopan poliisiviraston Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku.

Europol laatii uhka-arvion 4 vuoden välein. Ryhmiä oli vuonna 2017 noin 5 000. Täällä hetkellä arviota päivitetään.

– Järjestäytyneen rikollisuuden kasvua on edelleen olemassa. Meidän arviot eivät vastaa todellisuutta, sillä kansallisella tasolla toimivat ryhmät eivät näy välttämättä luvuissa.

Liukun mukaan järjestäytyneen rikollisuuden kasvu muodostaa keskeisimmmän uhan EU:n sisäiselle turvallisuudelle.

Järjestäytyneet ryhmät hankkivat taloudellista hyötyä huumekaupalla, talousrikollisuudella, omaisuusrikoksilla, asekaupalla ja ihmiskaupalla. Ihmiskaupan uhreista kaksi kolmasosaa on EU-kansalaisia.

Väkivalta yleisillä paikoilla on Euroopassa lisääntynyt

Liukun mukaan noin 76 prosentissa ryhmiä oli jäseniä enemmän kuin kuusi. Osassa ryhmiä on 100–200 jäsentä. Jäsenet ovat pääosin EU-kansalaisia, mutta tilanne on muuttumassa.

– Väkivalta on lisääntynyt ja se tapahtuu yleensä yleisellä paikalla.

Muun muassa Ruotsissa, Belgiassa ja Alankomaissa on järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää väkivaltaa yleisillä paikoilla.

Liukun mukaan Suomessa omaisuusrikosten osuus korostuu kansanvälisessä yhteistyössä.

Liukun mielestä tilanne on Suomessa hallinnassa, mutta Suomen pitäisi ennakoida tulevaa kehitystä ja estää rikollisuuden pesiytyminen yhteiskunnan rakenteisiin.

Huumausaineiden tarjonta ja kysyntä on Euroopassa kasvussa, samoin laittoman maahanmuuton järjestäminen, asekauppa, talousrikollisuus ja ihmiskauppa.

Järjestäytyneen rikollisuuden saaman rikoshyödyn määräksi on laskettu EU:n alueella 110 miljardia euroa vuodessa. Tästä saadaan takavarikoitua vain muutama prosentti.

Poliisiylijohtaja ei halua lietsoa turvattomuutta

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen korostaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehdään tiiviillä yhteistyöllä ja ennaltaehkäisevää toimintaa painottaen.

Eduskunnan maaliskuussa hyväksymä poliisin henkilötietolaki auttaa poliisia valvonnassa, mutta Kolehmaisen mukaan tarvitaan vieläkin parempia työvälineitä tietojen vaihtoon.

– Emme elä lintukodossa Suomessa, mutta emme halua lietsoa turvattomuutta.

Myös Kolehmaisen mielestä Suomessa pitää varautua tulevaan kehitykseen. Hän pelkää, että se, mitä Ruotsissa on tapahtunut, voi olla edessä Suomessa.

Ruotsissa on jengitappeluja ja silmitöntä julkisilla paikoilla tapahtuva ammuskelua eikä tällaisen toiminnan haluta laajenevan Suomeen, sanoo Kolehmainen.

Poliisihallitus, keskusrikospoliisi ja Europol järjestivät yhteisen tiedotustilaisuuden perjantaina.

Lue lisää aiheesta:

Putinia tukevien Yön Susien moottoripyöräjengi Suomessa

Hämeen poliisi kiistää, että moottoripyöräjengi Yön Sudet olisi asettunut Forssan seudulle

Poliisi on selvittänyt moottoripyöräkerho Cannonballin laajan huumevyyhdin – juttu menee syyteharkintaan

Liivijengiläisille pitkiä vankeusrangaistuksia huumausainerikoksista Varsinais-Suomessa

Laaja rikoskokonaisuus poliisitutkinnassa: 24 United Brotherhood -rikollisjärjestön jäsentä epäiltynä törkeistä rikoksista

Uusi piirre jengiytymisessä Suomessa – paperittomia rekrytoidaan yhä enemmän