Itämeren kaasuputki on Suomen osalta pinnoitettu, yli 300 ihmiseltä loppuu pian työ: "Toivotaan, että kaikille löytyy mieleistä tekemistä"

Nord Stream 2 -maakaasuputkea on rakennettu Ruotsiin saakka. Tanskan lupa putkelle puuttuu yhä.

Nord Stream AG
Viimeinen putki, joka Kotkassa päällystetään Nord Stream 2-maakaasuputkea varten.
Viimeisenä pinnoitettava putki odottaa vuoroaan Wasco Coatingsin tehtaalla Kotkassa. Työntekijät saavat kirjoittaa siihen nimensä. Juulia Tillaeus / Yle

Nord Stream 2 -maakaasuputken pinnoitustyöt päättyvät tällä viikolla Kotkassa.

Mussalon satamassa on parin viime vuoden aikana päällystetty betonilla yli 100 000 teräsputkea, noin puolet Itämeren pohjaan vedettävästä putkilinjasta. Toiset puolet pinnoitetaan Saksan Mukranissa. Lisäksi pieni määrä putkia on pinnoitettu Venäjällä.

– Urakka on sujunut oikein hienosti. Tuotanto saadaan valmiiksi aikataulun mukaan, sanoo tehtaanjohtaja Jatta Pekkanen.

Wasco Coatings Finlandin Kotkan tehtaanjohtaja Jatta Pekkanen.
Wasco Coatings Finlandin tehtaanjohtaja Jatta Pekkanen. Juulia Tillaeus / Yle

Putket pinnoitetaan, jotta niiden painoa ja vakautta merenpohjassa saadaan lisättyä. Pinnoitetut putket varastoidaan Mussalon ja Hangon Koverharin satamissa, joista ne kuljetetaan putkenlaskualuksille. Siellä ne hitsataan yhteen kahdeksi vierekkäin kulkevaksi putkilinjaksi, jotka lasketaan merenpohjaan.

Mussalon satamaan on varastoituna 48 000 pinnoitettua putkea. Osa niistä viedään suoraan putkenlaskualuksille, osa välivarastoon Hankoon.

Maakaasulinjan kokonaispituus on noin 1 200 kilometriä. Tähän mennessä linjaa on rakennettu jo yli 900 kilometriä. Parhaillaan putkenlaskualus asentaa putkea Ruotsin talousvyöhykkeellä.

– Rakennustyöt ovat meneillään myös Saksan ja Venäjän rantautumispaikoilla. Kiviainesta on vielä paikoitellen sijoiteltu merenpohjaan Suomen talousvyöhykkeellä, kertoo Nord Stream 2 AG:n sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin.

Betoni valetaan metallisen kehikon päälle.
Betoni valetaan metallisen kehikon päälle. Juulia Tillaeus / Yle

Työt loppuvat isolta joukolta

Wasco Coatings Finland on työllistänyt Kotkassa pinnoitusprojektin aikana parhaimmillaan 400 työntekijää. Tällä hetkellä tehtaalla työskentelee 330 henkilöä. Pinnoituksen valmistuttua työt päättyvät noin 160 henkilöltä. Logistiikka ja sen tukitoiminnot työllistävät parisataa työntekijää vielä loppuvuoden ajan.

– Projektiluonteen vuoksi työt päättyvät tuotannosta. Projektitöihin olemme kaikki tulleet. Työntekijöille on varmasti jonkin verran löytynyt jo uusia töitä. Kaakonkulmakin alkaa hieman piristyä, toivotaan että kaikille löytyy jatkossakin mieleistä tekemistä, toteaa Jatta Pekkanen.

Betonipinnoite ruiskutetaan putken pintaan koneellisesti.
Betonipinnoite ruiskutetaan teräsputken pintaan koneellisesti. Juulia Tillaeus / Yle

Putkenlaskualukset pystyvät laskemaan linjaa keskimäärin kolme kilometriä päivässä. Parhaina päivinä linjaa on valmistunut lähes viisi kilometriä.

Nord Stream 2 -yhtiön Suomen ja Viron sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelinin mukaan työt ovat sujuneet suunnitelmien mukaan.

– Ennen töiden aloittamista on tehty hyvin yksityiskohtaiset suunnitelmat. Meillä on kokemusta edellisestä hankkeesta, ja erittäin kokeneet urakoitsijat hankkeessa mukana, sanoo Sundelin.

Pinnan alla kuitenkin kuohuu.

Kaasukiista

Kaasuputkilinjaa on kritisoitu muun muassa Puolassa, Baltian maissa ja Tanskassa. Osa maista pelkää kaasuputken lisäävän Euroopan riippuvuutta venäläiskaasusta. Tällä hetkellä venäläiskaasua kulkee Eurooppaan merkittävä määrä Ukrainan kautta. Nord Stream 2:n vastustajat katsovat kaasuputken vievän pohjan EU:n tuelta Ukrainalle (siirryt toiseen palveluun).

Politiikka on asia erikseen.

Minna Sundelin

Yhdysvallat on uhannut pakotteilla (siirryt toiseen palveluun) saksalaisyrityksiä, jos ne osallistuvat kaasuputkihankkeeseen. Maa haluaisi myydä Eurooppaan amerikkalaista LNG-kaasua.

Minna Sundelinin mukaan politiikka ei vaikuta kaasuputkilinjan rakennustöihin.

– Politiikka on asia erikseen, työt ovat edenneet omaa tahtiaan. Politiikalla ei ole vaikutusta niihin.

Tanskan lupa puuttuu

Tanska on kaasuputken ainoa kauttakulkumaa, joka ei ole myöntänyt lupaa putken vetämiseen aluevesiensä kautta. Viime viikolla Tanskan energiaviranomainen vaati Nord Stream 2 -hanketta selvittämään, voitaisiinko kaasuputki vetää Bornholmin saaren eteläpuolelta pohjoispuolen sijaan.

Puolalainen Biznesalert -julkaisu kertoi saaneensa haltuunsa kirjeen, (siirryt toiseen palveluun) jonka Nord Stream 2 -hankkeen toimitusjohtaja Matthias Warnig lähetti hankkeen yhteistyökumppaneille. Kirjeessä todetaan, että tanskalaisviranomaisten päätöksestä on mahdollista valittaa, mutta valitusprosessi voi kestää vuosia. (siirryt toiseen palveluun)

Grafiikka
Nord Stream 2:n suunniteltu reitti myötäilee pitkälti ensimmäisen maakaasuputken reittiä. Ilkka Kemppinen / Yle

Minna Sundelinin mukaan selvityspyynnössä ei ole kyse vuosien viivästyksestä. Hankkeen arvioidaan edelleen valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä.

– Lupaprosessit eivät kestä vuosia. Yleensä ne kestävät Tanskassa 8–12 kuukautta. Sitä täytyy aikanaan arvioida, voiko asialla olla vaikutuksia hankkeen aikatauluun.

Nord Stream 2:lla on tällä hetkellä kaksi lupahakemusta vireillä Tanskassa. Toinen niistä koskee sekä aluevyöhykkeellä että aluevesillä kulkevaa reittilinjausta, toinen pelkästään talousvyöhykkeellä kulkevaa linjaa. Sundelinin mukaan edelleen on mahdollista, että jompikumpi aiemmista lupahakemuksista hyväksytään.

Nord Stream 2 -kaasuputkilinjan käyttöönottoa kaavaillaan ensi vuoden alkuun.