Pienten maatilojen vaikutus koko Suomen tuotantoon on isompi kuin ajatellaan – "Pienikin tila voi olla ja onkin usein tehokas"

Isojokelaisen Eero Kortesniemen maitotilalla on 33 lypsävää. Tällä määrällä tuore isäntä sanoo pärjäävänsä kohtalaisesti, mutta laajenemissuunnitelmat ovat jo paperilla.

maatalous
Eero Kortesniemi
Eero Kortesniemen isännöimä tila Isojoella on keskimääräistä pienempi lypsytila.

Maatalousyrittäjä Eero Kortesniemen kylmäpihatossa Isojoen ja Kristiinankaupungin rajalla Etelä-Pohjanmaalla on rauhallista. Lehmät lepäilevät pääasiassa makuuparsissaan. Näin hiljaista on kuulemma yleensä aina kun lehmät ovat tyytyväisiä.

Kortesniemi astui tilan isännän saappaisiin reilu puoli vuotta sitten. Sitä ennen tilaa hoiti hänen isänsä Juha Kortesniemi 30 vuoden ajan.

Vuonna 1988 lehmiä oli aluksi kahdeksan kappaletta, ja määrä kasvoi hiljalleen. Tänä päivänä tilalla on 33 lypsävää ja lähes saman verran nuorkarjaa. Maitotilaksi Kortesniemen tila on kuitenkin keskivertoa pienempi.

Nurmea Kortesniemellä on noin 55 hehtaarilla. Vilja tulee lähitiloilta.

Pienet ja keskikokoiset tilat huomioitava myös

Pienten ja keskikokoisten maatilojen osuus koko Suomen maataloustuotannosta on suurempi kuin on ajateltu (siirryt toiseen palveluun). Suurimpien yritysten osuus tuotannosta on tänä päivänä vähän yli puolet.

Villeimmissä heitoissa on sanottu tuon luvun olevan 80 prosenttia.

Arto Latukka

– Jokainen hehtaari ja jokainen eläin tuottaa tietyn määrän ja siitä saadaan koko Suomen tuotanto. Suurimmat 20 prosenttia tiloista tuottavat noin 55 prosenttia tuotannosta, kun villeimmissä heitoissa on sanottu tuon luvun olevan 80 prosenttia, kertoo Luken erikoistutkija Arto Latukka.

Hän epäilee, että edellä mainittu väärä 20/80 -suhdeluku voi johtua esimerkiksi tukien jakaantumisesta tai siitä, että isoimpia yrityksiä ei ole otettu huomioon laskelmissa tuotantosuunnittain.

Vasikat
Lypsävien lisäksi tilalla on kasvamassa nuorkarjaa.Pasi Takkunen/Yle

Latukka lisää myös, että esimerkiksi pienimmät 50 prosenttia Suomen maitotiloista tuottavat lähes neljänneksen Suomen maitotilojen kokonaistuotannosta.

Latukan mielestä pienet ja keskikokoiset yritykset tulisikin huomioida paremmin esimerkiksi tutkimuksissa ja ruokaturvan tarkastelussa.

– Pienilläkin tiloilla on merkittävää tuotantoa vielä. Se voi olla suurelle yleisölle yllätys.

"Ei se lehmän määrää katso"

Eero Kortesniemeä Luken tilasto ei yllätä. Hänen mielestään asiaa ei kuitenkaan oteta huomioon tarpeeksi.

– Aika lailla halutaan vaan, että olisi mahdollisimman tehokkaita ja isoja tiloja. Pienikin tila voi olla ja onkin usein tehokas, ei se lehmän määrää katso, Kortesniemi sanoo.

Eero Kortesniemi laittaa rehua lehmille pihatossa
Navetan laajennustyöt alkavat kesällä.Mirva Ekman/Yle

Pienen tilan hoitamisessa on hänen mielestään etunsa.

Pieni tila voi myös pärjätä paremmin kuin isompi tila.

Eero Kortesniemi

– Tässä saa olla lehmien kanssa tekemisissä, se on se isoin asia. Noitten kanssa ei tule ikinä tylsää ja jokainen työpäivä on erilainen. Pieni tila voi myös pärjätä paremmin kuin isompi tila, hän pohtii.

Tällä hetkellä Kortesniemi sanoo pärjäävänsä melko hyvin, mutta paremminkin voisi mennä. Nyt hän saa hoidettua työt yksin, vaikka vanhemmat ovatkin välillä apuna.

Entinen isäntä Juha Kortesniemi huomauttaa väliin, että lehmien vähemmällä määrällä pärjäsi aikaisemmin hyvin taloudellisesti. Nyt tilanne on toinen.

Maatalouden murros on pysyvää

Myös Kortesniemen tilalla on investointipaineita. Kesällä alkavat navetan laajennustyöt. Tarkoituksena on peruskorjata rakennusta ja rakentaa lisää tilaa noin 12 lypsävälle.

– Siihen menee yli 100 000 euroa. Enemmän jää käteen, kun on enemmän lehmiä. 46 lehmällä tämä tuottaa huomattavasti paremmin kuin 33 lehmällä, joten raha on se tärkein syy.

Eero Kortesniemi uskoo, että tilakoot kasvavat myös sen takia, että jatkajia on hankalaa löytää. Eero Kortesniemen isä Juha huokaa, että hän olisi laittanut lehmät pois lähiaikoina, ellei Eero olisi astunut remmiin.

Maatalouden murros on pysyvää ja jatkuvaa, muistuttaa Arto Latukka.

– Tilojen lukumäärä on laskenut ja suurin osa jäljelle jääneistä on kasvanut, koska Suomen tuotanto on säilynyt kutakuinkin ennallaan. Pienetkin ovat kasvaneet, eli tuotanto ei ole keskittynyt vain suurimmille jäljelle jääneistä, Latukka huomauttaa.

Tuore isäntä luottaa tulevaisuuteen, vaikka näkymät synkiltä välillä näyttävätkin.

– Kyllä tätä pitää positiivisesti ajatella, ei se synkistely auta mitään. Sitten sitä on vain vihainen ja kiukkuinen koko aika, nauraa Kortesniemi ja tarttuu talikkoon.