Jälleen yksi mittaushistorian lämpimimmistä talvista – Ylen juttu näyttää luvut kuukausi kuukaudelta

Oseaniassa oli koko mittaushistorian lämpimin joulu- tammi- ja helmikuu. Alpeilla taas pyrytti tammikuussa liki viisi metriä lunta kahden viikon aikana. Suomessa riehui Aapeli-myrsky.

Talvisää
Kuivuuden kärsimä järvi Australia, rannalla kuolleita puita.
Dean Lewins / EPA

Australiassa mitattiin lämpöennätyksiä monella paikkakunnalla ja kesä oli hyvin kuiva.

Joulukuun ennätys, 49,3 astetta, rikottiin 27. päivä Länsi-Australian Marble Barssa. Tammikuun ennätys, 49,5 astetta, mitattiin 24. päivä Etelä-Australian Port Augustassa.

Tammikuu oli ennätyksellisen lämmin koko Oseaniassa. Ennätyshelteet jatkuivat helmikuussa ja helmikuun lämpöennätys, 47,6 astetta, mitattiin 25. päivä Learmonthissa.

Aasian Hongkongissa ja usealla paikkakunnalla Irlannissa talvi oli kaikkien aikojen lämpimin.. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli tavanomaista kylmempää vain Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Keski-Aasiassa.

Joulukuu

Joulukuun 2018 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: C3S, ECMWF
Joulukuun 2018 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: C3S, ECMWF

Viime joulukuu oli maapallon mittaushistorian toiseksi lämpimin joulukuu. Vain vuonna 2015 joulukuu oli vielä lämpimämpi. Lämmintä oli myös Pohjois-Amerikassa ja Venäjän pohjoisosissa. Joulukuu oli kylmä Mongoliassa, Kazakstanissa ja Siperian keski- ja itäosissa.

Suuressa osassa Eurooppaa oli tavanomaista lämpimämpää, mutta ei ennätyslämmintä.

Tammikuu

Tammikuun 2019 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: C3S, ECMWF
Tammikuun 2019 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: C3S, ECMWF

Viime tammikuu oli maapallon kolmanneksi lämpimin tammikuu. Aasiassa oli yleisesti tavanomaista lämpimämpää. Pohjois-Amerikan pohjoisosissa oli tavanomaista kylmempää ja länsiosissa lämpimämpää.

Pohjoismaissa ja Etelä-Euroopassa oli hieman tavanomaista kylmempää. Pohjoisvirtaus vallitsi pitkään Euroopassa ja tämä johti suuriin lumimääriin Alppien pohjoisosissa. Kouluja suljettiin ja lumentulo lamaannutti liikenteen. Alpeille annettiin laajoille alueille kovimman luokan lumivyöryvaroituksia.

Uusia sade-ennätyksiä rikottiin ja sademäärät olivat paikoin jopa kolme kertaa tavanomaista suuremmat. Itävallan Hochfilzeniin satoi 15 päivän aikana 4,51 m lunta. Suurin lumensyvyys mitattiin 16. Tammikuuta Saksan Zugspitzessä, 4,65 m. Myös Sveitsin puolella tuli lunta samoihin aikoihin yli metri, paikoin liki kaksi metriä.

Helmikuu

Helmikuun 2019 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: C3S, ECMWF
Helmikuun 2019 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: C3S, ECMWF

Viime helmikuu oli maapallon viideksi lämpimin helmikuu. Pohjois-Amerikan länsi- ja pohjoisosissa oli kylmää. Pohjoisosissa oli mittaushistorian kylmin helmikuu ja Los Angelesissa lämpötila ei kohonnut kertaakaan 21 asteen yläpuolelle, mikä on poikkeuksellista.

Kuukausi oli myös ennätyksellisen luminen. Sierra Nevadassa mitattiin poikkeukselliset 6,7 metriä lunta ja Yhdysvaltojen Keskilännessä ennätykselliset 1,37 metriä. Lunta nähtiin maassa myös Las Vegasissa ja Los Angelesissa.

Helmikuussa syntyi 5. asteen taifuuni Wutip, ensimmäinen laatuaan helmikuussa. Tuulet ylsivät taifuunissa 54 metriin sekunnissa.

Euroopassa vaikutti kuukauden loppupuolella lämpöaalto ja lämpötila kohosi laajoilla alueilla yli 20 asteen.

Uusia helmikuun maaennätyksiä rikottiin 26. päivä: Iso-Britannian Lontoossa 21,2 astetta, Ruotsin Karlshamnissa 16,7 astetta ja Alankomaiden De Biltissä 18,9 astetta. 28. päivä. rikkoutui Itävallan ennätys 24,2 asteella Gyssingissä ja Deutschlandsbergissä.

Talvi ja kotimaa

Vuodenaikoja voi määritellä kalenterin mukaan tai lämpötilan perusteella. Kalenterin mukaan talvi ulottuu joulukuusta helmikuuhun. Lämpötilan perusteella puhutaan termisestä talvesta, joka alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi pakkaselle.

Meidän neljästä vuodenajastamme pisin on talvi. Vuodet eivät ole veljeksiä ja talvi on odotetusti pohjoisessa pidempi kuin etelässä. Termiset vuodenajat eivät vaihdu yhdessä yössä ja varsinkaan eivät samanaikaisesti koko maassa.

Termisen talven vertailuun olen valinnut pohjoisesta Keski-Lapin, jossa vuodenajat vaihtuvat tasaisemmin kuin Pohjois-Lapissa. Helsinki on alueena hyvä kuvaamaan etelässä vaihtuvia vuodenaikoja.

Termisen talven pituus Helsingissä ja Keski-Lapissa, talvesta 1969-1970. Termisen vuodenajan määrittelyyn on käytetty Ilmatieteen laitoksen analysoitua säähavaintodataa.
Termisen talven pituus Helsingissä ja Keski-Lapissa, talvesta 1969-1970. Termisen vuodenajan määrittelyyn on käytetty Ilmatieteen laitoksen analysoitua säähavaintodataa.

Talvi alkaa pohjoisessa yleensä kuukautta aikaisemmin kuin etelässä ja loppuu kuukautta myöhemmin. Talvi on sekä pohjoisessa että etelässä hitusen lyhentynyt viimeisen 50 vuoden aikana. Keski-Lapissa talvi alkaa tavallisesti lokakuussa, etelässä taas alku vaihtelee enemmän.

Alkamispäivämäärä on hajaantunut etelässä viime vuosikymmenien aikana, mutta talven päättymisessä ei juuri ole muutosta. Talven pituuden määrittely on hankaloitunut 2000-luvulla etelässä, kun leudot jaksot talven keskellä ovat yleistyneet.

Termisen talven alku Keski-Lapissa ja Helsingissä, talvesta 1969-1970 talveen 2018-2019. Termisen vuodenajan määrittelyyn on käytetty Ilmatieteen laitoksen analysoitua säähavaintodataa.
Termisen talven alku Keski-Lapissa ja Helsingissä, talvesta 1969-1970 talveen 2018-2019. Termisen vuodenajan määrittelyyn on käytetty Ilmatieteen laitoksen analysoitua säähavaintodataa.

Talvi 2002-2003 oli harvinainen sen suhteen, että talven pituus oli Helsingissä lähes yhtä pitkä kuin Keski-Lapissa. Etelään oli vuonna 2007-2008 ylipäätään hankala määritellä termistä talvea. Keskilämpötila pyöri nollan tuntumassa – lopulta talvi saapui vasta maaliskuussa ja kesti 9 päivää.

Talvi 2018-2019 oli maan etelä- ja keskiosissa reilun asteen tavanomaista leudompi ja Lapissa lähes tavanomainen. Keskiarvojen taakse kätkeytyy tavanomaista kylmempiä ja leudompia kuukausia. Vertailukautena (siirryt toiseen palveluun)* käytetään vuoden 1981-2010 kuukausikeskiarvoja. Poikkeaman arviointiin on käytetty Ilmatieteenlaitoksen havaintodataa, johon on käytetty analyysimenetelmää.

Joulukuun 2018 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos
Joulukuun 2018 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos

Joulukuu oli koko maassa 1-4 astetta tavanomaista lämpimämpi, suurin poikkeama oli Lapissa. Suuressa osassa Suomea oli tavanomaista kuivempaa. Lunta oli tavanomaista vähemmän, osassa Lappia jopa harvinaisen vähän.

Tammikuun 2019 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos
Tammikuun 2019 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos

Tammikuu oli Ahvenanmaata lukuun ottamatta 0,5-3,5 astetta tavanomaista kylmempi, suurin poikkeama oli Lapissa. Etelässä oli tavanomaista sateisempaa ja pohjoisessa kuivempaa. Lunta oli etelässä paikoin harvinaisen paljon. Ainoastaan pohjoisessa oli tavanomaista vähemmän lunta.

Aapeli-myrskyssä 2. tammikuuta rikottiin merialueiden uusi keskituuliennätys 32,5 metriä sekunnissa, mikä on hyvin lähellä hirmumyrskyrajaa, joka on 33 metriä sekunnissa.

Helmikuun 2019 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos
Helmikuun 2019 lämpötilan poikkeama jakson 1981-2010 keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos

Helmikuu oli 1-6 astetta, vertailukauteen verrattuna, lämpimämpi. Koko maassa satoi tavanomaista enemmän. Lunta oli kuukauden päättyessä, suuressa osassa maata, hieman tavanomaista vähemmän.

Suomessa on neljä vuodenaikaa ja Suomen lyhyin terminen vuodenaika on kevät. Kevään aikana keskilämpötila on pysyvästi nollan ja kymmenen asteen välillä. Kun keskilämpötila nousee pysyvästi kymmenen asteen yläpuolelle, on meillä terminen kesä.

Korjaus: 2.4.2019 klo 15.21 Tammikuun ja helmikuun 2019 poikkeama kuvat vaihdettu/korjattu.

Korjaus klo 15.42 viimeisessä kappaleessa kuukausi vaihdettu vuodenajaksi.

Lähteet:

Ilmatieteen laitos (IL)
Copernicus Climate Change Service (C3S)
National Aeronautics and Space Administration (NASA)
The Swedish Meteorological and Hydrological Institute (SMHI)
The Federal Office of Meteorology and Climatology of Switzerland (MeteoSwiss)
The Central Institution for Meteorology and Geodynamics of Austria (ZAMG)
Australian Government Bureau of Meteorology (BOM)