Saksalaistutkijat: Elintarvikkeiden tuoreuden voi nähdä kännykästä – taskukokoisen skannerin luvataan mittaavan niin tomaatit kuin jogurtitkin

Saksalaiset lupaavat edullista laitetta, jolla kuluttajat näkisivät, onko ruoka vielä syötävää. Suomalaisasiantuntija ei lupauksiin usko.

ruoat
Ruokaskanneri
Saksalaistutkijoiden ruokaskanneri on vielä isokokoinen demo-laite. Lopullinen tuote saattaa muistuttaa esimerkiksi auton avainta. Fraunhofer-Institut für Optronik, Systemtechnik und Bildauswertung IOSB

Elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevat kuluttajat, kauppiaat tai vaikka ravintoloitsijat voivat pian ostaa ruokaskannerin, joka näyttää, onko tuoretuote vielä syötävä vai pilaantunut.

Näin väittää Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen tutkimuskeskus Fraunhofer, joka on parhaillaan aloittamassa taskukokoisen ruokaskannerin testejä. Infrapunavaloa hyödyntävä skanneri näkee ruuasta asioita, joita paljain silmin ei näe eikä nenällä haista.

Skannerin kehittämisen taustalla on huoli ruokahävikistä. Elintarvikkeet joutuvat usein roskiin, kun ne eivät enää pienten kauneusvirheiden vuoksi näytä herkullisilta tai niiden parasta ennen -päiväys ylittyy.

Saksalaisten ruokaskannerista on toistaiseksi olemassa vasta demo-laite. Fraunhofer-instituutista vahvistetaan Ylelle, että lopullinen skanneri mahtuu housuntaskuun. Tutkijat eivät kuitenkaan vielä tiedä, miltä myöhemmin myyntiin tuleva laite näyttää tai mitä se maksaa.

Oppii ennustamaan, milloin ruoka pilaantuu

Ruokaskannerista tiedetään jo sen verran, että se pystyy mittaamaan elintarvikkeiden tuoreusasteen niin pakatuista kuin pakkaamattomistakin tuotteista.

Ruokaskannerin toiminta perustuu NIR-lähi-infrapunasensoriin. Se mittaa laajakaistaisella valolla elintarvikkeessa olevia aineksia ja niiden määriä sekä millaista valoa tuotteesta heijastuu. Kun koostumus muuttuu, muuttuu myös se, mitä tuotteesta heijastuu.

Ruokaskanneri pystyy mittamaan kemiallista koostumusta parhaiten ainekseltaan yhtenäisistä tuotteista kuten vaikkapa tomaatista tai ananaksesta. Sen sijaan vaikkapa pizzan epäyhtenäisten tuotteiden kanssa skannerilla on jo vaikeampaa.

Kiinnostavaa on myös, että ruokaskanneri on hyvä paljastamaan väärennöksiä. Jos skannerille opettaa esimerkiksi suomalaisen lohen, tunnistaisi se, jos suomalaisena lohena myydäänkin jotain muuta.

Saksalaistutkijat kehittelevät parhaillaan algoritmeja, jolla skanneri osaa ennustaa tuotteen säilyvyyttä. Demo-laite on ennustanut jauhelihan ja tomaattien mikrobeista, miten kauan tuotteita voi vielä syödä. Ennustaminen tapahtuu vertailemalla jauhelihojen ja tomaattien mikrobikasvustoja niiden eri tuoreusvaiheessa.

Suomalaisten voittoisa ruokaskanneri ei tullut myyntiin

Ruokaskannerista kokemusta on myös Suomessa. VTT:stä irrottautunut startup-yritys Spectral Engines voitti pari vuotta sitten 800 000 euron rahapalkinnon (siirryt toiseen palveluun) Euroopan komissiolta ruokaskannerilla, joka mittaa ruuasta ravintoarvoja. Tuotetta ei kuitenkaan alettu valmistaa.

Teknologiajohtaja Uula Kantojärven mukaan heillä olisi edelleen ruokaskanneriin mahdollisuus, mutta yhtiö arvioi, että liiketaloudellisesti se ei kannattaisi.

– Meillä on edelleenkin paras teknologia, eikä se ole kallis. Veikkaan, että Fraunhoferilla se on kallis. Heillä tulee olemaan se ongelma, että hintataso tulee olemaan haaste, meillä sitä ei ole.

Kantojärvi uskoo, että kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ruokaskannerista kovin paljon. Ensimmäisten kaupallisten laitteiden hinnat pyörivät Kantojärven mukaan kuitenkin vielä sadoissa euroissa. Kun hinnat myöhemmin putoavat, maksaisi ruokaskanneri silti enemmän kuin sata euroa.

– Luulen, että menee vielä useita vuosia ennen kuin se on kuluttajien saatavilla luotettavuuden ja hintatason takia.

Fraunhofer-instituutissa uskotaan kuitenkin, että ruokaskanneri lyö läpi. Uusimmat sensorit ovat halvempia. Edullinen laite on mahdollista tehdä.

Saako asiakas edes skannata kaupassa?

Käytännössä ruokaskanneri toimii siten, että skannerilla osoitetaan tuotetta, jonka jälkeen Bluetooth-yhteydellä toimiva laite lähettää mittaustiedot analysoitavaksi pilvipalveluun. Mittaustulokset ilmestyvät kännykkäsovellukseen.

Käyttäjä näkee puhelimestaan, kuinka kauan skannattu tuote on vielä syöntikunnossa. Jos tuote on jo pilalla, sovellus näyttää tietysti senkin.

Ruokakauppiaille tai ravintoloitsijoille skanneri antaisi mahdollisuuden huomata, jos tuotetta on säilytetty väärin tai sen kylmäketju on katkennut. Esimerkiksi banaanien kohdalla tämä voisi tarkoittaa, että vielä hyvältä näyttävät ja maistuvat banaanit pannaan alennukseen, jotta ne menisivät nopeasti kaupaksi ennen kuin ne alkavat näyttää kärsineiltä.

Ruokaskannereihin liittyy vielä kysymys, johon ei ole helppoa saada vastausta. Suomessa ei nimittäin vielä osata sanoa, saako esimerkiksi kauppias kieltää asiakasta skannailemasta hedelmiään ja muita tuotteita.

Taskuun mahtuva skanneri olisi ruokakaupan lisäksi helppo ottaa mukaan myös lounasravintolaan. Ravintoloitsijaakaan ei varmaan naurata ajatus, että asiakkaat kiertäisivät ennen lounaan maksamista salaattikulholla ja jälkiruokakahvin kerma-astialla tuotteiden tuoreutta skannaamassa.