Asiantuntija pitää ongelmaa laajana – HS: Useissa nepalilaisissa ravintoloissa poljetaan räikeästi työntekijöiden oikeuksia

Viranomaisvalvontaa voisi kohdentaa ravintoloihin, joissa arvioidaan olevan ongelmia, alan etujärjestö MaRa toivoo.

Nepalilainen ravintola
Ruoka-annos lautasella ravintolassa.
AOP

Useissa Suomessa toimivissa nepalilaisissa ravintoloissa on vakavaa työntekijöiden, pääasiassa kokkien, oikeuksien polkemista, uutisoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Lehti on tehnyt nepalilaisten ravintoloiden tilanteesta laajan selvityksen ja muun muassa haastatellut viittätoista nepalilaisissa ravintoloissa työskennellyttä henkilöä, joiden kertomukset ravintoloiden toiminnasta ovat samansuuntaisia.

Ravintoloissa muun muassa teetetään jopa 16-tuntisia työpäiviä eikä korvaus työstä ole lähelläkään virallisia työehtoja.

Jotta Nepalista pääsee töihin Suomeen, on yleensä ravintolan omistajalle maksettava rahasumma, joka voi nousta yli 10 000 euroon. Moni ei pysty maksamaan, vaan päätyy kuittaamaan osan summasta työllä.

Lehden mukaan useat ravintolayrittäjät ovat samalta alueelta Nepalista ja pitävät tiiviisti yhteyttä. Näin työntekijä, joka kertoo viranomaisille työpaikan ongelmista, ei saa välttämättä töitä mistään nepalilaisesta tai eteläaasialaisesta ravintolasta.

Keskusrikospoliisin erikoistutkija Tuija Hietaniemen mukaan hyväksikäyttö nepalilaisravintoloissa on hyvin laajaa.

– Työntekijät maksavat huomattavia summia päästäkseen tänne. Sitten heitä pidetään tosi kurjissa oloissa ja heillä teetetään tolkuttomasti töitä. Uhrit eivät uskalla tästä kertoa, hän sanoo lehdessä.

Nepalilaisten ravintoloiden ongelmat eivät ole juuri tulleet ilmi viranomaistarkastuksissa. Aluehallintovirasto toteaa HS:lle, että ravintoloiden paperit ovat usein kunnossa, eivätkä työntekijät uskalla puhua ongelmista.

Työntekijälle saatetaan maksaa tavanomaisen näköisesti palkkaa, joka kuitenkin menee tilille, joka on ravintolan omistajan tai tämän lähipiirin hallinnassa.

Voi myös olla, että työntekijä saa noin 1 800 euron kuukausipalkan, mutta tekee kuukaudessa 250–300 tuntia töitä, jolloin palkka ei ole läheskään se, mitä suurella ylityötuntien määrällä kuuluisi olla.

Etujärjestö: Asiakkaan vaikea arvioida tilannetta

Ravintola-alan etu- ja työnantajajärjestö MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo yllättyneensä Helsingin Sanomien uutisen tiedoista.

Lapin mukaan alalla tiedetään verottajan ja työsuojeluviranomaisten tietojen perusteella, että maahanmuuttajataustaisten yrittäjien perustamissa ravintoloissa on keskimääräistä enemmän rikkeitä verotuksessa ja työehtojen noudattamisessa. Ei kuitenkaan ole ollut viitteitä, että nepalilaisissa ravintoloissa olisi ollut ongelmia nyt ilmi tulleessa laajuudessa.

Lappi ei halua leimata kaikkia etnisiä ravintoloita, vaan muistuttaa niissäkin olevan yrittäjiä, jotka pyrkivät hoitamaan asiansa sääntöjen mukaan.

Kuluttajan on vaikea pystyä arvioimaan, ovatko työntekijöiden olosuhteet asiallisia.

– Kahteen asiaan voi kiinnittää huomiota: jos myydään jatkuvasti ruokaa liian halvalla, ei kaikki ole kunnossa. Toisekseen kuittia voi aina pyytää. Mutta eihän tavallinen asiakas näistäkään voi tietää, maksetaanko palkkoja kunnolla, Lappi sanoo Ylelle.

Hän kertoo MaRan pyytäneen jo pitkään viranomaisilta, että valvonta kohdennettaisiin sellaisiin ravintoloihin, joissa arvioidaan olevan ongelmia. Yleistarkastuksia asiansa vuosien ajan hyvin hoitaneisiin ravintoloihin voisi järjestön mielestä vähentää.

– Näihin ongelmiin on vaikea puuttua, jos työntekijät eivät ongelmista puhu ja kaikki näyttää olevan kunnossa, Lappi toteaa.

Tarkemmin kohdennettujen tarkastusten ohella järjestö toivoo, että Palvelualojen ammattiliitto PAM saisi nykyistä enemmän etnisten ravintoloiden työntekijöitä jäsenikseen, jolloin ongelmat tulisivat sen kautta ilmi.

Asiantuntija: Laaja ongelma

Rikosuhripäivystyksessä nyt ilmi tulleet tiedot ravintoloiden ongelmista eivät yllätä.

Ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila kertoo Ylelle, että heillä on tällä hetkellä asiakkaana yli sata henkilöä, jotka ovat työvoiman hyväksikäytön uhreja. Selvästi suurin osa on juuri ravintoloiden tai siivousyritysten henkilökuntaa.

– Tämä on laaja ongelma, eikä se todellakaan kosketa vain muutamia epäonnekkaita, jotka asuvat jossain ravintolan takahuoneessa, Marttila kuvailee.

Hän sanoo viranomaisten pitkiä tutkinta-aikoja yhdeksi ongelmaksi. Työperäisen ihmiskaupan tutkinnassa kuluu usein kolmekin vuotta. Ihmiskaupan uhrin oleskelulupaa taas voi joutua odottamaan puolisentoista vuotta. Pitkät odotusajat hankaloittavat uhrien tilannetta.

Marttilan mukaan poliisilla pitäisi olla nykyistä enemmän voimavaroja ongelmia paljastavaan tutkintaan ja työsuojelulla työolojen valvontaan. Sitä tarvittaisiin, sillä uhrit harvoin uskaltavat itse laittaa tutkintaa liikkeelle.

Ravintola-asiakkaille Marttila ei lähde antamaan neuvoja, vaan toteaa viranomaisten ja poliittisten päättäjien vastuulla olevan, että valvontaan on tarpeeksi voimavaroja ja että se toimii riittävän tehokkaasti.

Lue myös

Etnisen ravintolan pitäjä sai ehdollista vankeutta ihmiskaupasta Kuopiossa: uhrit olivat lähes aina töissä, mutta palkat olivat olemattomia

Suomessa voi olla satoja ihmiskaupan uhreja – "Jos puhumme nykyajan orjuudesta, se vääristää käsitystä mistä puhumme"

Uutista päivitetty kello 15.47: Lisätty Marttilan haastattelu.