Keskustelu turpeesta nosti kierroksia Ylen ilmastotentissä: kiivaimmat väittelyt Sanna Marinin ja Matti Putkosen välillä – Lue kooste liveanalyysistä

Eduskuntavaaliehdokkaiden ilmasto-osaamista olivat kommentoimassa Marita Laukkanen VATTista ja Mikael Hildén Sykestä.

eduskuntavaalit
Eduskuntavaalit 2019

Keskustelu turpeesta sähköisti keskustelua Ylen ilmastotentissä. Kiivaimmat väittelyt käytiin perussuomalaisten Matti Putkosen ja SDP:n Sanna Marinin välillä.

Keskustan Hanna Kosonen sanoi, että hänen mielestään turvetta ei tarvitse lailla kieltää, koska sen energiakäyttö tulee loppumaan muutenkin 2030-luvulla. Hän huomautti, että siihen asti turvetta tarvitaan, koska "meidän on jollain lailla lämmitettävä Suomi".

Vihreiden Emma Kari huomautti, että turve on ilmastolle haitallisempaa kuin kivihiili, joka on päätetty kieltää.

– Meillä ei ole oikeastaan mitään argumentteja, minkä takia me suosimme huomattavasti haitallisempaa fossiilista polttoainetta suhteessa kivihiileen, Kari sanoi.

Perussuomalaisten Putkonen sanoi, että hänen mielestään "turve on Suomelle niinkuin öljy Norjalle". Hän arveli, että turve työllistää noin 200 000 ihmistä Suomessa.

Putkoselle huomautettiin, että Bioenergia-yhdistyksen mukaan turpeen työllistämisvaikutus on lähempänä muutamaa tuhatta. Sen jälkeen hän lisäsi, että hänen esittämänsä luku on "kokonaisvaikutus".

SDP:n Sanna Marin silminnähden tulistui Putkoselle.

– Jos yksi asia on tullut selväksi, niin se on ainakin tullut selväksi, että perussuomalaiset eivät ole valmiita rajoittamaan ilmaston lämpenemistä puoleentoista asteeseen, Marin näpäytti.

Putkonen esiintyi läpi koko tentin hyvin provosoivana ja haastoi muita puolueita.

– Demareiden kestävän kehityksen ALV vie duunareilta lauantaimakkarankin suusta, Putkonen kärjisti.

– Ja puoleltatoista miljoonalta kissalta ja koiralta. Niiden ruoan hinnat tulevat nousemaan 20–40 prosenttia. Mitä te vastaatte sille pienelle tytölle tai pojalle, joka itkee, kun äiti ja isä sanoo, että ei ole enää varaa ja vievät piikille sitä heidän rakasta pientä palleroa. Se on iso kysymys, hän jatkoi.

Marin totesi, että hänen mielestään Putkonen on tulkinnut väärin SDP:n esitystä.

– Ajatus on nimenomaan se, että ympäristölle ystävälliset tuotteet, kuten kotimaiset kasvikset olisivat kuluttajille halvempia ja useammalle mahdollisia. Se ei ole kyllä keneltäkään pois, Marin vastasi.

Ilmastotenttiä kommentoivat suorana johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATTista ja johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.

Alla on yhteenveto asiantuntijoiden analyysistä.

Mikä oli tentin kohokohta?

Marita Laukkanen: Turve tuntui sähköistävän keskustelua. Yleisesti sanoisin, että keskustelu pysyi aika hyvin suurissa päästövähennysmahdollisuuksissa. Puhuttiin myös paljon tuotannon päästöistä, ei niinkään kulutuksen. Se on hyvä, koska Suomen kansainväliset sitoumukset koskevat Suomessa tuotettuja päästöjä.

Mikael Hildén: Metsäkeskustelu on varma tunnelmankohottaja Suomessa :-) - kaikissa konkreettisissa keinoissa nousee esiin aidosti poliittisia kysymyksiä, joissa joudutaan tekemään ratkaisua, joissa on ainakin lyhyellä aikavälillä sekä voittajia että häviäjiä. Näiden asioiden punnitsemiseksi tarvitaan poliitikkoja.

Mikä oli tentin outo hetki?

Marita Laukkanen: Kulmakarvat kohosivat kun puhuttiin turvetuotannon työllisyysvaikutuksista. Arvio olisi hyvä tarkistaa. Yleisesti ottaen unohtuu, että jos turvetta korvataan muilla energiamuodoilla, työvoimaa tarvitaan niissä enemmän – eli jos työpaikkoja häviää päästöllisen energian puolella niin niitä myös syntyy päästöttömän energian puolella.

Mikael Hildén: Suomen ylivoimaisuus ilmastoasioissa on myytti, joka ei kestä kriittistä tarkastelua. On parempi lähteä realistisesta kuvasta ja pohtia mitä voimme hyödyntää kiistattomia vahvuuksia kuin esittää, että kaikkien muiden on seurattava Suomea.

Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?

Marita Laukkanen: Sanoisin että aika hyvin nähtiin se, että tarvitaan poliittisia ratkaisuja. Ei siis sysätty vastuuta kuluttajille ja perätty vapaaehtoisia toimia. Tuli esiin, että fossiilisista tulee päästä irti jos päästöjä halutaan vähentää.

Mikael Hildén: Hyvää oli, että pyrittiin keskustelemaan ratkaisuista. Se, että kaikkiin ratkaisuihin liittyy myös hankaluuksia ei ole yllätys kun käsitellään ilmastonmuutoksen kaltaista viheliäistä ongelmaa.

Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esille jokin erikoinen väite?

Marita Laukkanen: Aika hyvin keskustelijat puuttuivat toistensa sanomiseen, jos mutkat meinasivat mennä suoriksi. Teollisuuden kilpailukyky nostettiin tapetille, vaikka se ei oikein ole Suomen päästövähennystoimien osalta liipasimella.

Mikael Hildén: Marita nosti jo esiin: turpeen työllistävä vaikutus, taakanjaon ja päästökaupan väliset suhteet myös epäselvät eräissä puheenvuoroissa.

Mikä yllätti?

Marita Laukkanen: Eivätkös haittaverot ja verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta haittojen verotukseen ole olleet kokoomuksen taholta esillä? Harri Jaskari ei nyt kuitenkaan ollut oikein valmis kiristämään lämmitysöljyn tai polttoaineiden verotusta.

Mikael Hildén: Yleisesti ehkä se, että jotkut uskovat kovasti "pehmeisiin" keinoihin. Tuet ovat hyviä, mutta tulevat helposti kovin kalliiksi.

Ketä vastaan hyökättiin?

Mikael Hildén: Perussuomalaisten Putkonen esiintyi johdonmukaisesti "ilmastoskeptikkona" eikä varsinaisesti suostunut mihinkään rakentavaan keskusteluun.

Marita Laukkanen: Samaa mieltä.

Huomasitko tämän? Pieni tai iso asia, joka saattoi mennä monelta ohi?

Marita Laukkanen: Henkilöautoliikenteen sähköistäminen vaatisi sekä sähköautojen hankinnan tukemista, joko tuilla tai verotusta keventämällä, ja latausinfran tukemista. Tästä ei juuri puhuttu.

Mikael Hildén: Yritystukien muuttamista niin, että ne kannustavat merkittäviin toimiin energiansäästöissä tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ei keskustelussa pohdittu.

Eduskuntavaalit 2019.
Laura Railamaa / Yle

Yhdeksän eduskuntapuoluetta oli lähettänyt tenttiin aihepiiriin perehtyneitä ehdokkaitaan. SDP:stä mukana oli Sanna Marin, kristillisdemokraateista Aki Ruotsala, vasemmistoliitosta Hanna Sarkkinen, RKP:stä Anders Adlercreutz, keskustasta Hanna Kosonen, kokoomuksesta Harri Jaskari, sinisiltä Tiina Elovaara, perussuomalaisilta Matti Putkonen ja vihreiltä Emma Kari.

Täältä voit lukea, mikä oli ennen tenttiä osallistujien mielestä tärkein keino torjua ilmastonmuutosta.

Tutustu eduskuntavaaliehdokkaisiin myös Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun) ja Yle Areenan vaalisivulla

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.