Nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa – Mitä nuorten miesten riskialttiille liikennekäyttäytymiselle voitaisiin tehdä?

Rattijuopumustapauksissa kuolleista ja loukkaantuneista yli kolmannes on 15–24-vuotiaita.

liikenneturvallisuus
sadepisaroita tuulilasissa
Esko Jämsä / AOP

Kiteellä tapahtui sunnuntain vastaisena yönä kolari, jossa kuoli kolme ihmistä ja kolme loukkaantui vakavasti. Onnettomuudessa osallisena olleen henkilöauton kuljettajan, 21-vuotiaan miehen, epäillään olleen humalassa ja ajaneen ylinopeutta.

Nuorten miesten humalassa aiheuttamia liikenneonnettomuuksia tapahtuu aika ajoin. Esimerkiksi viime syksynä Kalajoella tapahtuneessa ulosajossa kuoli kolme henkeä.

Liikenneturvan mukaan (siirryt toiseen palveluun) nuorten kuljettajien väestöön suhteutettu kuolemanriski on yli kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Rattijuopumustapauksissa kuolleista ja loukkaantuneista yli kolmannes on nuoria eli 15–24-vuotiaita.

– Nuoret ovat ikävä kyllä yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski sanoo.

Vain pieni osa käyttäytyy riskialttiisti

Tuomikoski toteaa, että nuorten miesten kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on yleensä muutamia yhteisiä piirteitä.

– Näissä onnettomuuksissa on ylinopeutta, turvavyötä ei käytetä, kuljettaja on syyllistynyt rattijuopumukseen ja heillä on usein aikaisempia liikennerikkomuksia, vaikka heillä ei ole ollut ajokortti kuin vasta vähän aikaa.

Tuomikoski kuitenkin huomauttaa, että vain pieni osa nuorista käyttäytyy liikenteessä riskialttiisti, ja suurin osa tuomitsee esimerkiksi rattijuopumuksen erittäin jyrkästi.

– Mutta kun asiaa on selvitetty, niin siellä on pieni osa, joka pitää itseään taitavina kuljettajina humalassa.

Viime vuonna liikenneonnettomuuksissa kuoli 42 nuorta

Pitkällä aikajaksolla tarkasteltuna henkilövahingot liikenteessä ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet. Tuomikosken mukaan näkyvissä on kuitenkin se, että nuorten henkilövahingot liikenteessä ovat vähentyneet muuta väestöä hitaammin.

Vähentymistä on kuitenkin tapahtunut: viime vuonna liikenneonnettomuuksissa kuoli 42 nuorta eli 15–24-vuotiasta, kun vuonna 2009 nuoria kuoli 74. Menehtyneistä neljä viidestä oli miehiä.

Mitä nuorten miesten riskialttiille liikennekäyttäytymiselle voitaisiin tehdä, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski?

– Vastaus ei ole mikään hohdokas, mutta pitkäjänteinen liikennekasvatus on yksi keino. Se alkaa varhaiskasvatuksessa, jatkuu läpi perusopetuksen ja jatkuen aina ajokortin suorittamiseen. Pelkän ajo-opetuksen varaan ei voi laskea. Liikennekäyttäytyminen lähtee asenteista ja turvallisuuden arvostamisesta.

– Yhtä tärkeää kuin liikennesääntöjen hallinta on oman elämän hallinta. Ettei siellä liikenteessä tule sellaisia purkauksia, jotka voivat johtua muusta syystä kuin liikenteestä. Ja valvonta pitää olla olemassa. Tunne siitä, että sillä on merkitystä, miten toimin.

Ratkaisuna kovemmat rangaistukset?

Viime elokuussa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi (siirryt toiseen palveluun), että ministeriössä pohditaan keinojen koventamista rattijuoppojen kuriin panemiseksi.

Voisiko rangaistusten koventamisella olla vaikutusta nuorten liikennekäyttäytymiseen, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski?

– Tämä on oma arvioni, mutta rangaistusten koventaminen antaa yleisen signaalin, että se on entistä paheksuttavampaa. Jos rattijuopumuksesta olisi selkeästi kovemmat rangaistukset ja tiedettäisiin, että kiinnijäämisriski on kova, niin kyllä sillä voisi olla ennaltaehkäisevä vaikutus.

Tuomikosken mielestä myös toisen asteen koulutuksessa annettavaa liikennekasvatusta voitaisiin tehdä nykyistä kattavammin. Hän lisää, että nuorten aivojen kehitys on vielä kesken 18 vuoden ikäisenä, mikä tekee tilanteesta haastavan.

– Aivojen etulohko ei ole vielä täysin kehittynyt, mistä syystä riskinhallinta on vielä vaiheessa. Sen vuoksi nuoret ja liikenne on haastava yhtälö.