Keski-Norjaan on nousemassa Euroopan suurin sisämaahan rakennettu tuulivoimala-alue – Poromies Terjelle se tarkoittaa laidunmaiden menetystä

Öljymaa Norja rakentaa lisää tuulivoimaa ympäristöjärjestöjen vastuksesta huolimatta.  

Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla
Mies tunturin laella.
Poromies Terje Haugenilta tuulitornit uhkaavat viedä elinkeinon.Riikka Uosukainen / Yle

ROAN / OSLO Poromies Terje Haugen kiipeää ketterästi lähes pystysuoraa tunturin rinnettä. Ollaan Keski-Norjassa Roanin kunnassa, Etelä-Tröndelagin läänissä. Lähes 20 metriä sekunnissa puhaltavaan tuuleen voi nojata.

Atlannin rannikon tunturiylängöillä on erinomaiset olosuhteet tuulivoimalle. Tuulivoimapuistojen rakentaminen alkoi Roanissa vuonna 2016.

– Täällä ei ollut aikaisemmin teitä, ei tuulivoimalaitoksia. Alue oli erinomainen talvilaidun poroille, täysin koskematon, Haugen sanoo ja viittaa kädellään kohti poromiehen maamerkkiä, tunturin lakea.

Valkoinen roottorin lapa pyörii kuin jättiläisen käsi Terje Haugenin taustalla. Liki 90-metristen tuulivoimalatornien rivistöt jatkuvat silmänkantamattomiin. Fosenin niemimaalle on nousemassa neljä tuulipuistoa ja muutama hieman alemmas Trondheimin länsipuolelle. Kaikkiaan niissä pyörii 278 tuulivoimalaa. Roanin maastossa niitä on 71.

Fosenista tulee valmistuessaan Euroopan suurin sisämaahan rakennettu, 1057 megawatin tuulivoimala-alue. Fosen Vindin pääomistaja on valtio-omisteinen Statskraft, mutta 1,1 miljardin investoinnissa ovat mukana myös Nordic Wind Power ja TrönderEnergi.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Fosenin tuulivoimaloiden pitäisi tuottaa sähköä noin 180 000 kotitaloudelle. Haugen sanoo, että kyse on vientienergiasta. Norja saa jo nyt tuotettua 99 prosenttia sähköntarpeestaan uusiutuvalla energialla, vesivoimalla.

Norjan vesi- ja energiavirasto julkisti maanantaina suunnitelman 13:sta uudesta tuulivoimalle soveltuvasta alueesta. Virastossa tuulivoimaloiden lupahakemuksia on odottamassa kymmeniä.

Valtion energiayhtiö Statskraft puolestaan ilmoitti yllättäen viime viikolla, että se ei aio rakentaa Norjan sisämaahan uusia tuulivoimaloita. Nykyiset voimalahankkeet viedään loppuun. Sen sijaan yhtiö on valmis rakentamaan tuulivoimaa muihin maihin. Selitystä yllättävälle ilmoitukselle ei tarjottu.

Valtionyhtiön ratkaisu ei kuitenkaan pysäytä muiden energiayhtiöiden tuulivoimahankkeita sisämaassa.

Tuulivoimapuisto tunturialueella.
Pitkin Norjan rannikkoa rakennettavat tuulivoimapuistot tuhoavat koskematonta tunturimaisemaa, uhkaavat linnustoa ja saamelaisten elinkeinoa, poronhoitoa.Riikka Uosukainen / Yle

Luontohaitat lisänneet vastustusta

Terje Haugenille ja muille Norjan saamelaisille poromiehille vihreä energia merkitsee ongelmia. Tunturien kyljissä kiemurtelee nyt lähes 70 kilometriä ajotietä. Poromiesten kulkuvälineellä, moottorikelkalla, kivistä ja epätasaista tienvartta on mahdoton ylittää. Tieverkosto on vaatinut räjäytyksiä. Suoalueita on kaivettu. Haugenin mielestä on surullista, ettei heitä, Norjan alkuperäiskansaa, kuulla asiassa.

– Poronhoito Keski-Norjan Tröndelagista pohjoisen Finnmarkeniin kärsii tuulivoimasta eniten, hän sanoo.

Ympäristöjärjestöt ovat kirjelmöineet tuulivoiman rakentamista vastaan saamelaisten rinnalla. Tuulivoima jakaa kuntalaisten näkemyksiä. Monet maanomistajat ja viljelijät ovat tyytyväisiä tuulivoiman tuomiin tuloihin ja työpaikkoihin.

Luonnonsuojeluliiton paikallinen neuvonantaja Hallgeir Opdal uskoo, että myös tuulivoimahankkeita aiemmin tukeneissa puolueissa ja kunnissa mielipiteet alkavat kääntyä.

– Ei ole oikein tiedetty, mistä on kysymys, Opdal pohtii.

– On ajateltu, että kyse on puhtaasta energiasta. Kun nyt nähdään, mitä täällä todellisuudessa tehdään, yhä useampi alkaa olla sitä vastaan.

Mies katsoo kameraan.
Hallgeir Opdal sanoo, että luonnon monimuotoisuus kärsii tuulivoiman rakentamisesta.Riikka Uosukainen / Yle

Ei maalle vaan merelle

Norja elää öljystä, kaasusta ja kalateollisuudesta. Ydinvoimaa ei ole rakennettu. Öljy mustaa norjalaisen ilmastojalanjäljen, vaikka kotimainen sähköntuotanto on vesivoiman ansiosta vihreää. Maa pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, mutta se ei ole helppoa, kun suuri osa vientituloista saadaan öljystä ja kaasusta.

Hallgeir Opdalin mielestä tuulivoiman lisärakentaminen on huono ratkaisu Norjalle. Hänen mukaansa vihreän energian lisääminen onnistuisi halvemmilla tavoilla, ilman luontovahinkoja.

– Meidän pitäisi satsata energiantuotannon tehostamiseen ja päivittää jo olemassaolevaa vesivoimaa. Sen lisäksi pitäisi tutkia sekä merituulivoimaa että aaltovoimaa, Opdal esittää.

Pariisin ilmastosopimus ja öljyn hinnan lasku ovat kiihdyttäneet norjalaista ilmastokeskustelua ja vaatimuksia uusiutuvasta energiasta.

"Me elämme vähän kuplassa"

Maaliskuisena perjantaina Oslon keskustassa tuhannet koululaiset vaeltavat ilmastokyltteineen kohti parlamenttitalon Stortingetin edustaa. “Meillä ei ole planeetta B:tä” ja “Pysäyttäkää öljynporaus” -iskulauseet kaikuvat rytmikkäästi kymmenen tuhannen nuoren huutamana.

Nordean energia-analyytikko Thina Saltvedt seuraa hymyillen koululakko-mielenosoitusta Eidsvolls plassilla.

– Me elämme Norjassa vähän kuplassa. Olemme tottuneet saamaan tuloja öljyteollisuudesta, joten meille on hieman vaikeaa nähdä, että tulevaisuus on vihreä. Nyt pitää lisätä vauhtia, Saltvedt sanoo.

Koululaiset osoittavat mieltään.
Yli 10 000 nuorta osoitti mieltään Norjan ilmastopolitiikkaa vastaan 22. maaliskuuta Oslossa.Riikka Uosukainen / Yle

Thina Saltvedtin kasvot tunnetaan Norjassa. Hän on aiemmin kommentoinut tv-uutisissa useasti öljyn hintakehitystä. Saltvedt kuitenkin huomasi pitävänsä ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan pelottavina. Kaksi vuotta sitten hän päätti jättää öljyn ja keskittyä uuteen kasvualaan, vihreään energiaan. Käännös sopi työnantajalle.

– Toisin kuin Suomessa, me tuotamme lähes sataprosenttisesti vihreää sähköä. Ilmastopäästöjen vähentämiseksi meidän pitää lisätä vihreää energiaa ja viedä se Euroopan markkinoille, Saltvedt pohtii.

Tuulivoimasta koituvia ristiriitoja voitaisiin hänen mielestään välttää esimerkiksi rakentamalla merituulivoimaloita.

– Merellä kelluvissa tuulivoimaloissa on Norjalle suuria mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Energiaa kulkee jo nyt merikaapelia pitkin Norjasta Manner-Eurooppaan. Tuulen, auringon ja vesivoiman vaihtokaapeleita on rakennettu ja rakennetaan Norjasta Saksaan ja Hollantiin. Vastaava on valmisteilla Britanniaan.

Väkijoukkoa kadulla.
Nordean energia-analyytikon Thina Saltvedtin mielestä Norjan kannattaa viedä vihreää energiaa.Riikka Uosukainen / Yle

Hyvän ja pahan asialla

Norjan valtion jättimäinen, lähes tuhannen miljardin euron öljyrahasto kuvastaa maan kaksijakoista energiapolitiikkaa. Rahasto aikoo irrottautua sijoituksistaan öljyä ja kaasua tuottaviin yhtiöihin. Samaan aikaan Norja suunnittelee kaasun ja öljyn porauksen laajentamista arktisella alueella. Ollaan ilmaston kannalta hyvän ja pahan asialla yhtaikaa.

– Öljyrahaston uuden linjauksen taustalla on epävarmuus öljyn hinnasta. Muutokseen liittyy myös alan teknologinen muutos, Saltvedt selittää.

Norja on muun muassa sähköautojen ja sähkölentokoneiden edelläkävijä. Sähkön tarve kasvaa. Norjan, kuten muidenkin Pohjoismaiden, on valittava lähivuosina, millä sähköä tuotetaan omassa maassa ja miten ehkä yhdessä.

Pohjoismaiden neuvostolle pari vuotta sitten energiaraportin laatinut Jorma Ollila moitti Pohjoismaita siitä, että kukin rakentaa uusiutuvaa energiaa toisistaan tietämättä eikä yhteistyöhön ole panostettu riittävästi. Uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, tuet ovat vääristäneet sähkömarkkinoita. Kullakin maalla on omat tukirakenteensa. Asiantuntijat tosin arvelevat tukien poistuvan tulevina vuosina.

Norjassa on ollut viime vuosina tuulivoimabuumi, niin kuin Suomessakin, ehkä osin juuri tukien ansiosta.

Suomi ja Norja ovat silti lilliputteja Tanskaan verrattuna. Tanskassa tuulivoiman osuus energiantuotannosta on noin puolet, Ruotsissakin kymmenesosa ja Suomessa ja Norjassa vain muutamia prosentteja.

Norjan energiaministeriössä tiedetään hyvin, että tuulivoiman lisärakentaminen herättää vastustusta ja on luonnolle aiheutuvien haittojen, poronhoidon ja turismin kannalta ristiriitaista. Energiaministeriön valtiosihteeri Rikard Gaarder-Knutsen vakuuttaa, että tuulivoiman lisärakentamisessa pyritään välttämään konfliktit. Norjan kahden energian politiikassa hän ei näe ristiriitaa.

– Se ei ole ristiriitaista niin kauan kuin energian kysyntä kasvaa edelleen. Monet Euroopan maat ovat edelleen riippuvaisia hiilivoimasta. Tämä vie oikeaan suuntaan kohti vuosien 2030 ja 2050 kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Mies ja tuulivoimalan pienoismalli.
Valtiosihteeri Rikard Gaarder-Knutsen vakuuttaa, että hallitus kuuntelee myös ympäristöjärjestöjä ja poromiehiä.Riikka Uosukainen / Yle

Gaarder-Knutsenin mukaan poromiehille on tarjottu korvaavia alueita tuulipuistojen valtaamille laidunmaille.

Tuuli kääntymässä?

Roanin tunturiylängöllä tuntuu tiukasta tuulesta huolimatta keväiseltä. Sulavat vedet solisevat rinteeltä voimayhtiön rakentamille teille. Tuntureilla on voimassa jokamiehen oikeus, mutta autoilu tuulipuistossa ei onnistu ilman lupaa.

Tuulivoimalalta toiselle johtavat tiet on ainakin rakennusajan suljettu puomeilla. Alkuperäiskansaan kuuluva poromies Terje Haugen on meidän lupamme alueelle – hänen seurassaan saamme kiertää puistoa.

Terje Haugenin suku on jo usean sukupolven ajan paimentanut porojaan Roanin tunturialueella. Hän ei vastaa kysymykseen porojen lukumäärästä. Se on perinteisesti poronomistajan yksityisasia, josta ei puhella.

– Kyllä ne tiedot löytyvät, Haugen kuittaa.

Haugen käy parhaillaan oikeutta korvaavista poronhoitoalueista, mutta hän pitää oikeusjuttuun ajautumista huonona asiana.

– Minun suuri toiveeni on ollut sopia tämä.

Ympäristöjärjestöjen ja muiden poronhoitajien iloksi energiapolitiikan tuuli on ehkä leudontumassa. Norjan hallitus rakentaa harkitummin tuulivoimaa sisämaahan kuin tuulivoiman huumassa suunniteltiin.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella kello 20 saakka.