Tieteilijät seuraavat asteroidivyöhykkeellä käynnistynyttä kuolinkamppailua – asteroidi kävi liian lähellä Aurinkoa ja nyt se on kuolemassa

Gault-asteroidin hajoaminen alkoi noin 100 miljoonaa vuotta sitten, kun se kävi liian lähellä Aurinkoa.

taivaankappaleet
Gault-asteroidi.
Gault-asteroidi on kehittänyt itselleen kaksi pyrstöä. NASA

Marsin ja Jupiterin välillä sijaitsevalla asteroidivyöhykkeellä on meneillään kuolinkamppailu, jota seurataan teleskoopeilla ympäri maailman.

Yksi asteroidivyöhykkeen noin 800 000 avaruuskivestä on nimeltään Gault. Se on vielä läpimitaltaan nelisen kilometriä, mutta tulevaisuudessa enää pölypilvi.

Gault on viime aikoina käyttäytynyt omituisesti: Se pyörii niin nopeasti, että siitä sinkoutuu materiaa ympäriinsä. Sille on myös kehittynyt kaksi pyrstöä, jotka sojottavat hieman eri suuntiin. Tieteilijöiden johtopäätös on, että Gault on hajoamassa kappaleiksi, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa. (siirryt toiseen palveluun) Gaultista kirjoittaa myös LiveScience.com. (siirryt toiseen palveluun)

Tällaiset pyrstöt eivät ole tyypillisiä asteroideille, jotka koostuvat yleensä kivestä. Pyrstön tai hännän kehittävät yleensä jäästä koostuvat komeetat, joista höyrystyy vettä. Gaultin kaltaisia "aktiivisia asteroideja" tunnetaan runsaat puolisenkymmentä. Omaksi ryhmäkseen ne määriteltiin vasta viime vuosikymmenellä.

Asteroideja paljon tutkinut akatemiatutkija Mikael Granvik kertoo, että niiden aktiivisuudelle voi olla monia eri syitä.

Asteroideja ei Granvikin mukaan tunneta vieläkään tavattoman hyvin. Voi olla, että kaikki asteroidit murenevat, mutta sitä ei vielä ole kyetty havaitsemaan. Myös asteroidien ja komeettojen ero on osoittautunut häilyväksi. Virallisestikin ne eroavat toisistaan vain siten, että teleskoopissa komeetat näyttävät utuisilta, Granvik hymähtää.

Gault käväisi liian lähellä Aurinkoa

Gault havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1988. Sen jälkeen sitä on seurattu säännöllisesti, mutta asteroidin omituinen pyörähtely ja tuoreet pyrstöt olivat merkkejä hajoamisen käynnistymisestä.

Nasa ja Euroopan eteläinen observatorio ESO ovat mitanneet pidemmän pyrstön pituudeksi peräti 800 000 kilometriä. Lyhyempi pyrstö ulottuu noin 200 000 kilometrin päähän asteroidista.

Pyrstöt paljastavat asteroidin hallitsemattoman pyörimisen. Gaultin on arvioitu tekevän täyden kierroksen aina kahden tunnin välein.

Nasan mukaan Gaultin ongelmien taustalla saattaa olla, että se eksyi nuoruudessaan liian lähelle Aurinkoa. Aurinko lämmittää asteroideja, mutta se saa ne myös säteilemään infrapunasäteilyä. Tuolloin ne myös menettävät hieman liikevoimaansa. Ajan mittaan tämä vauhdittaa pyörimisliikettä.

Tutkijoiden mukaan pyörimisliike alkoi saada lisävauhtia noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Noista ajoista lähtien pyöriminen on kiihtynyt noin sekunnilla 10 000 vuoden välein. Nyt Gault lähestyy hetkeä, jolloin se menettää otteensa siitä irronneisiin kappaleisiin ja lakkaa olemasta asteroidi.

Nasa uskoo pölystä muodostuneiden pyrstöjen syntyneen Gaultilla sattuneiden maanvyöryjen tuloksena. Nämä vyöryt ovat saattaneet kestää tunneista päiviin, ja niitä saattaa olla tulossa lisää.

Pitkittynyt kuolinkamppailu

Akatemiatutkija Granvikin mukaan nykytutkimus on osoittanut, että asteroidit ovat tähtitaivaan mittakaavassa jopa poikkeuksellisen eläviä kohteita. Niissä tapahtuu monenlaisia muutoksia.

Gaultin tapaus on kuitenkin herättänyt eniten kiinnostusta juuri aktiivisia asteroideja tutkivien keskuudessa. Tosin täyttä varmuutta ei ole siitäkään, mikä Gaultin aktiivisuuden aiheuttaa.

Mikael Granvik
Asteroideihin perehtynyt akatemiatutkija Mikael GranvikYle

Sitä ei tiedetä, milloin Gault hajoaa, mutta tieteilijät toivovat, että teleskoopit sattuvat tuolloin seuraamaan Gaultia, koska tapahtuma on varsin harvinainen – asteroidien hajoamisia sattuu vain noin kerran vuodessa.

Kovin dramaattisia muutoksia ei kannata odotella aivan pian. Onko siis kuolinkamppailusta puhuminen liiottelua?

– Gaultin kuoleminen ei ole kuukausien eikä vuosien juttu, pikemminkin vuosituhansien ellei satojen tuhansien vuosien asia. Tietyllä tavalla kyse on pitkittyneestä kuolinkamppailusta, mutta Gault tuskin katoaa meidän elinaikanamme.

– Ehkei edes ihmiskunnan elinaikana, Granvik lisää.