Muistatko vielä kohut hopeavedestä ja mustasta salvasta? Vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö ei ole lisääntynyt, vaikka julkisen keskustelun perusteella niin voisi luulla

Tutkijan mukaan vaihtoehtoisia hoitomuotoja pitäisi tutkia paljon enemmän ja täysin eri tavalla.

vaihtoehtolääkintä
pillereitä pöydällä
Suomalaiset käyttivät kyselyn perusteella vaihtoehtoisia hoitomuotoja yhtä paljon muiden pohjoismaalaisten kanssa.AOP

Voiko tietynlaisella ruokavaliolla ehkäistä syöpää, onko uupumus seurausta matalista rautavarastoista tai mitä hyötyä on sinkistä flunssan hoidossa? Tämän tyyppisiin kysymyksiinon etsitty vastauksia syksyllä perustetussa Vastalääke-yhdistyksessä.

Turkulainen lääketieteen opiskelija Tatu Han on yhdistyksen puheenjohtaja ja omien sanojensa mukaan hänellä on ollut viime syksystä asti aika haipakkaa. Yhdistyksen tarkoituksena on kumota perättömiä terveysväittämiä ja etsiä niihin tieteelliseen tutkimukseen perustuvat vastaukset.

Kysymyksiä on tullut lyhyessä ajassa kymmeniä. Ne noudattelevat pitkälti sosiaalisessa mediassa ja ylipäätään terveydessä puhuttavia aiheita, kuten ruokavaliota tai rokotteita.

Hanin mukaan ihmiset haluavat hoitaa itseään kaikin mahdollisin tavoin, eikä pelkkä lääkärissä käynti enää riitä.

– Halutaan ottaa itse asioista selvää ja päätöksenteko omiin käsiin. Se on sinänsä hienoa, mutta on ikävää, jos sen seurauksena usko tieteeseen heikkenee, sanoo Tatu Han.

Vaihtoehtohoitojen käyttö vähentynyt

Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisessä hankkeessa tutkitaan vaihtoehtohoitoihin ja rokotekriittisyyteen liittyvää lääketiedekriittisyyttä Suomessa 1900-luvun alusta tähän päivään. Alustavien tutkimustulosten perusteella vaihtoehtohoitojen käyttö ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, vaan päinvastoin vähentynyt.

Esimerkiksi rohdosvalmisteiden, aromaterapian ja vyöhyketerapian käyttö on tutkimuksen mukaan vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi.

– Vuonna 2018 vastaajista noin 20 prosenttia oli käyttänyt jotakin vaihtoehtohoitoa. Vaihtoehtohoitojen käyttö on vähentynyt 10 vuoden aikana, mutta melko laajasti niitä edelleen käytetään ja niille koetaan olevan tarvetta, sanoo tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Tieto perustuu Taloustutkimuksen vuosina 2008 ja 2018 toteuttamiin kyselytutkimuksiin, joita Vuolanto kollegoineen on analysoinut. Vaihtoehtoisina hoitomuotoina kyselyissä esitettiin rohdosvalmiste, akupunktio, kiinalainen lääketiede, homeopatia, kiropraktiikka, hypnoosi, vyöhyketerapia, aromaterapia, kansanparannus, luontaistuote, ravintolisävalmiste ja rukous. Kyselyihin vastasi molempina vuosina tuhat vastaajaa.

Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita antavat usein terveydenhuollon ulkopuolella toimivat henkilöt. Vaihtoehtohoidoista käytetään myös nimitystä uskomus- tai täydentävät hoidot. Kansainvälisessä tutkimuksessa käytetty termi on CAM, eli complementary and alternative therapies, ja vapaasti suomennettuna se tarkoittaa täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja.

Pia Vuolanto
Tampereen yliopiston tutkija Pia Vuolanto tutkii vaihtoehtohoitoihin ja rokotekriittisyyteen liittyvää lääketiedekriittisyyttä parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa.Marko Melto / Yle

Viime vuotta koskevat tulokset poikkeavat esimerkiksi viiden vuoden takaisesta eurooppalaisesta kyselytutkimuksesta. Vuonna 2014 tehdyn European Social Survey -kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaisista 35 prosenttia kertoi käyttäneensä jotakin vaihtoehtoista hoitomuotoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Tuossa kyselyssä vaihtoehtohoidoiksi katsottiin akupunktio, akupainanta, kiinalainen lääkintä, kiropraktiikka, osteopatia, homeopatia, yrttihoito, hypnoterapia, hierontahoito, vyöhyketerapia ja hengellinen parantaminen.

Suomalaiset käyttivät kyselyn perusteella vaihtoehtoisia hoitomuotoja yhtä paljon muiden pohjoismaalaisten kanssa. Keski-Euroopassa, kuten Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa käyttöä oli kyselyn perusteella enemmän.

– Eurooppalaisessa aineistossa hieronta nostaa suomalaisten käyttöastetta. Hierontaa ei välttämättä Suomessa mielletä vaihtoehtohoidoksi tai ei ainakaan kaikkia hieronnan muotoja, pohtii Vuolanto tutkimustuloksissa esiintyviä eroja.

Niitä käytetään täydentävinä hoitoina lääketieteellisen hoidon rinnalla. Pieni osa käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä ainoina hoitokeinoina. Ihmiset haluavat jollakin tavalla olla vastuussa omasta terveydestään.

Tutkija Pia Vuolanto

Vuolannon mukaan tulokseen vaikuttaa myös se, mitkä vaihtoehtoiset hoidot ovat kyselyä tehdessä muodikkaita. Tutkijan mukaan tarkempia lukuja vaihtoehtoisista hoitomuodoista julkaistaan, kun tulokset on vahvistettu.

"Julkinen keskustelu tarkoituksellisesti kärjistynyt"

Tutkija Pia Vuolannon mukaan syitä vaihtoehtohoitoihin hakeutumiselle on useita, kuten tyytymättömyys terveydenhoitojärjestelmään ja lääketieteelliseen hoitoon. Toisaalta osa haluaa saada luonnollista tai luonnonmukaista hoitoa tai yksinkertaisesti haluavat kokeilla jotakin uutta.

– Niitä käytetään täydentävinä hoitoina lääketieteellisen hoidon rinnalla. Pieni osa käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä ainoina hoitokeinoina.

– Ihmiset haluavat jollakin tavalla olla vastuussa omasta terveydestään. Vaihtoehtokentällä hoito on sellaista, jossa ihmiset kokevat olevansa vastuussa ja tasavertaisia päätöksentekijöitä hoitajan kanssa eikä niin, että lääkäri määrää lääkkeet, Vuolanto miettii.

Viime syksynä kohua herättivät uutiset mustan salvan käytöstä syövän hoitamisessa ja vuotta aiemmin kohun keskiössä oli hopeavesi.

Viime syksynä myös sosiaali- ja terveysministeriö kertoi aloittavansa vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun seuraavaa hallituskautta varten. Suomessa ei ole vaihtoehtohoitojen harjoittamista koskevaa erityistä lainsäädäntöä.

Julkisessa keskustelussa esitetään usein, että vaihtoehtohoitojen käyttö on lisääntynyt. Sillä perustellaan myös lainsäädännön tarvetta, sanoo Pia Vuolanto.

Hän uskoo, että mielikuva vaihtoehtohoitojen käytön lisääntymisestä voi selittyä muun muassa sillä, että hoitojen markkinointi ja julkinen keskustelu on lisääntynyt, vaikka käyttö todellisuudessa ei olisi.

– Julkinen keskustelu on tarkoituksellisesti kärjistynyt. Somessa ilmiö tulee toisenlaiseksi. Sen perusteella ei voi sanoa paljoakaan, mitä ihmiset ajattelevat ja mitä hoitoja he käyttävät, Vuolanto pohtii.

Hoitojen käyttöä tutkittu vähän

Vuolannon mukaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttöä on tutkittu Suomessa vähän. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa vuonna 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 28 prosenttia suomalaisista oli käyttänyt jotain täydentävää hoitoa edellisen vuoden aikana.

2000-luvun taitteessa tehdyssä Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin kymmenesosa suomalaisista oli kokeillut vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja, kuten lymfa- tai vyöhyketerapiaa, akupunktiota, naprapatiaa, kiropraktiikkaa, homeopatiaa tai kansanparantajaa. Jos hieronta lasketaan mukaan, vaihtoehtohoitoja oli kokeillut lähes kolmannes suomalaisista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei ole tehty tutkimusta, jossa kartoitettaisiin, kuinka paljon vaihtoehtohoitoja Suomessa käytetään. Sen sijaan THL on tehnyt (siirryt toiseen palveluun) pienempiä selvityksiä yksittäisistä teemoista, kuten hopeavedestä.

Tuorein Tiedebarometri (siirryt toiseen palveluun) on vuodelta 2016. Sen mukaan usko tieteeseen on lisääntynyt ja vaihtoehtotieteisiin puolestaan hiipunut.

Tutkija Pia Vuolannon mukaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö on joka tapauksessa merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, jota pitäisi tutkia aivan eri tavalla kuin tähän mennessä. Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n pitäisi olla tutkimustyössä mukana, jos vaihtoehtohoitoja haluttaisiin tutkia ilmiönä tarkemmin.

– Suomessa keskustelu on mennyt niin, että julkisessa keskustelussa käydään läpi, miten ihmiset saataisiin pois vaihtoehtoisten hoitojen piiristä ja miten ilmiötä voisi torjua.

Lääketieteen opiskelija mietteliäänä

Vastalääke-yhdistyksen Tatu Han sanoo suhtautuvansa vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin kriittisesti. Toisten hoitojen hän näkee olevan harmittomampia kuin toisten ja muistuttaa, että vaihtoehtohoidot ovat käsitteenä hyvin laaja.

Lääketieteen opiskelijana Han kertoo miettivänsä tarkkaan, miten erilaisia terveysväittämiä netissä tai sosiaalisessa mediassa kommentoi. Hänen mukaansa terveydestä puhutaan usein tunteiden vallassa.

– Mieluiten näistä kysymyksistä keskustelisi kasvokkain. Netissä kysymyksiin on reagoitava nopeasti, koska asiat ymmärretään tosi helposti väärin. Meitä on opetettu tarkistamaan faktat ja lähteiden etsimiseen menee aikaa. Pitää miettiä myös kollegojen reaktioita omaan käyttäytymiseen somessa. On monia asioita, joita pitää miettiä, jos haluaa osallistua keskusteluun.

Lue myös:

Ravintolisillä yhteyksiä jopa maksavaurioihin – tällaisia terveyshaittoja ja -väitteitä liittyy suosittuihin ravintolisiin

Tutkija: Pelko saa lääkärit vaikenemaan uskomushoitojen käytöstä – "Se on sellaista maan alla olemista"

Miksi ihmiset käyttävät vaihtoehtohoitoja tai suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin? Uusi tutkimus purkaa asenteita puolueettomasti

Lääketieteen opiskelijat aloittivat taistelun uskomushoitoja ja huuhaata vastaan – "Emme halua paasata, vaan keskustella"

Vaihtoehtohoidot saavat tiedemaailman kiihtymään – oikeita parannuskeinoja vai täyttä petosta?

Valheenpaljastaja: Terveyshuuhaa kukoistaa netissä – näin opit tunnistamaan sen