Miesdokumenteista tunnetun Joonas Berghällin tärkein esikuva oli oma äiti: "Hänelle kaikki ihmiset olivat tasa-arvoisia"

Miehiä ja poikia -dokumentti oli juuri ensi-illassa ja nyt Berghäll kerää kansainvälistä rahoitusta jo uuteen elokuvaan.

Joonas Berghäll
Dokumenttiohaaja Joonas Berghällin tärkein esikuva on oma avarakatseinen äiti
Dokumenttiohaaja Joonas Berghällin tärkein esikuva on oma avarakatseinen äiti

Dokumenttiohjaaja Joonas Berghäll tuli yhdeksän vuotta sitten tunnetuksi elokuvasta Miesten vuoro. Saunassa elämänsä iloista ja murheista avautuvista miehistä kertova elokuva miellytti sekä katsojia että kriitikoita. Se pyöri elokuvateattereissa yli 50 viikkoa ja keräsi teattereihin yli 50 000 katsoja.

Viime perjantaina sai ensi-iltansa Miesten vuoron sisarelokuva Miehiä ja poikia. Berghäll haluaa elokuvissa, ja muussakin elämässä levittää asioista puhumisen kulttuuria.

– Uskon siihen, että se jos pitää jotain ongelmaa vain sydämessään, eikä kerro siitä kenellekään vaan lisää ja pitkittää tuskaa. Sen sijaan että päästää sen ulos – on se sitten parhaan ystävän kanssa saunan lauteilla, tai puolisolle, tai käy vaikka kerran psykologilla.

Puhumattomuuden tunnelin päässä paistaa valo

Osa suomalaisista miehistä osaa jo puhua, mutta puhumattomuus on yhä ongelma, sanoo Berghäll Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.

– Valoa on tunnelin päässä, niin uskon. Mutta siihen pitäisi myös esimerkiksi median vaikuttaa, ja antaa miesten olla. Eikä pelkästään niin, että ollaan feminiinisiä, vaan niin että se suomalaisen pojan tai miehen laatikko missä peuhata olisi mahdollisimman laaja.

Ohjaajan suurin esikuva on oma äiti

Joonas Berghäll kasvoi Kemissä yksinhuoltajaperheessa. Koko elämän ajan miehen suurin esikuva on ollut oma äiti.

– Äiti oli minulle ystävä, filosofi ja älykkö, ja opetti niitä tiettyjä arvoja lapsuudessa, joita haluan noudattaa nyt. Hänelle kaikki ihmiset olivat tasa-arvoisia.

Tasa-arvoajattelu näkyi ohjaajan lapsuudessa aina lelulaatikkoa myöten.

– Veikkaan että olin Kemin Takajärvellä ainoa 5-vuotias pikkupoika jolla oli Mutru-nukke ja My little pony, mutta samaan aikaan halusin oman kirveen, sahan ja vasaran. Se laatikko, jossa kasvoin oli hyvin laaja.

Elokuvarahoistusta suomalaisen miehen taktiikalla

Joonas Berghäll kerää jo kansainvälistä rahoitusta seuraavaa dokumenttielokuvaa varten. Hän on huomannut, että kansainvälisten rahoittajien pitchaus-tilaisuuksissa kannattaa olla vain oma suomalainen itsensä.

– Olen keksinyt siihen oman juonen. Olen mahdollisimman tavallinen normaali suomalainen mies – oma itseni. Ja olen huomannut, että silloin olen parhaimmillani. Kaikki yrittävät olla niin kansainvälisiä, mutta entä jos oletkin välillä vain se juro, yksin kulmassa seisova mies. On se tepsinytkin.

katso Joonas Berghällin koko haastattelu Yle Areenasta.