Mitä jos puolueita ei olisi, ja ne syntyisivät nyt? Suuria teemoja on vain neljä

Samat neljä teemaa jakavat nykyisiäkin puolueita, mutta ne ovat myös jakolinjoina puolueiden sisällä.

eduskuntavaalit
Kaavi äänestysinto
Vaalijulisteita Kaavilla. Toni Pitkänen / Yle

Kyseessä on ajatusleikki, mutta vakava sellainen. Mitä jos Suomessa ei olisi puolueita? Maailma ja Suomi olisivat niin kuin nytkin, mutta puolueet ja etujärjestöt puuttuisivat.

Kysyimme neljältä erilaisista taustoista tulevalta politiikan tuntijalta, mitkä ovat niin tärkeitä ja suuria kysymyksiä, että niiden ympärille syntyisi puolue tai useampia.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen vastaa ajatusleikkiimme saman tien isommalla ajatusleikillä.

– Jos ihmiskunta tulisi maapallolle nyt, varmaankin huolehtisimme tästä pallosta vähän paremmin ennen kuin tekisimme jotain muuta, hän sanoo.

Ympäristö onkin keskeinen teema, johon vastasyntyneiden puolueiden pitäisi ottaa kantaa.

Toinen suuri teema on tulonjako.

– Politiikassa on edelleen paljon tulonjakoon perustuvia näkemyseroja, esimerkiksi suhteessa julkiseen sektoriin, eriarvoisuuteen ja markkinatalouteen, sanoo tutkija Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta. e2 on yleishyödyllinen tutkijayhteisö, jonka kumppaneina on muun muassa säätiöitä, yrityksiä ja yliopistoja.

Kolmas iso kokonaisuus on jaottelu kansallisen ja kansainvälisen suuntautumisen välillä.

– Miten suhtaudutaan Euroopan Unioniin? Onko maahanmuutto enemmän uhka vai hyvä ja tarpeellinen asia? Mikä on Suomen vastuu kriisien alta pakenevista?, asettelee Sani Suutari kansalliseen ja kansainväliseen liittyviä kysymyksiä. Suutari on Jyväskylän yliopiston politiikan tutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestön puheenjohtaja.

Neljäs kokonaisuus on myös jaottelu. Sitä on hieman hankalampi hahmottaa, mutta kulkekoon jako vaikkapa säilyttäjien ja uudistajien välillä.

– Tämä jakolinja kulkee nykyään puolueiden sisällä. Niissä on valopäitä, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen, ja toisaalta näitä – niin kuin eduskunnassa sanotaan – neliraajajarruttajia, sanoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä.

Mutta katsotaan seuraavaksi tarkemmin teemojen sisään.

Teema 1: Ympäristö

Tuulivoimaloita ja savuava jäähytystorni sekä savupiippu nousevat sumusta.
Julian Stratenschulte / EPA

Sitran Tulevaisuusbarometrin (siirryt toiseen palveluun) (pdf) mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista näkee, että ilmaston lämpeneminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat erittäin suuri tai melko suuri uhka.

– Jos katsotaan, mitä on tapahtumassa esimerkiksi ilmastolle ja biodiversiteetille, olisi todella kummallista, jos ympäristö ei nousisi ykkösasiaksi, summaa Kaskinen.

Kaikilla nykyisillä puolueilla on jonkinlainen kanta ilmastoon, ja se on esillä niiden ohjelmissa. Se voi tosin tarkoittaa joko mainintaa tai koko agendalle keskeistä asiaa.

Ympäristöteema jakaa puolueita vahvasti, mikä näkyy esimerkiksi ehdokkaiden vastauksissa Ylen vaalikoneeseen.

– Suhtautuminen ympäristökysymyksiin kaiken kaikkiaan varmasti synnyttäisi ympärilleen puolueen tai ehkä useampia, sanoo Suutari.

Puolueet voisivat olla luonteeltaan esimerkiksi ongelmiin teknologian kehittämisen kautta ratkaisuja hakevia teknovihreitä tai luomuviljelyä ja lähiruokaa painottavia agraarivihreitä.

Ympäristöhuoli yhdistyy muihin teemoihin

e2 Tutkimuksen Jussi Westinen on perehtynyt arvoihin, asenteisiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Hän epäilee, että ilmastoasioista yksin ei olisi puolueen pohjaksi.

– Ympäristö- ja ilmastokysymyksistä yhdessä kyllä, mutta tulisiko erillistä ilmastopuoluetta? On se mahdollista, mutta radikaalimpien ilmastotekojen kannatus korreloi vahvasti tiettyjen muiden tekijöiden kanssa, hän sanoo.

Ilmastotekoja haluavat kannattavatkin yleensä myös muuta ympäristönsuojelua, vähemmistöjen oikeuksia ja monikulttuurisuutta.

Pitkälle vietyä ympäristönsuojelua ajavaan perinteisten arvojen puolueeseen taas Westinen ei arvo- ja asennetutkimusten perusteella usko.

– Ympäristöasiat liittyvät kansallisvaltion itsenäiseen päätöksentekoon, omien valintojen tekemiseen. Monet ilmastoteot näyttävät vaativan kajoamista elintasoon ja tiettyihin kansallisina etuina nähtyihin asioihin, hän sanoo.

Ympäristötotalitarismi?

Juha Kaskinen nostaa esiin myös sen, että jos planeetan pelastamisen arvioidaan vaativan todella rajuja toimia, uhkana voisi ehkä olla ympäristötotalitarismi.

– Tällaisessa ympäristödiktatuurissa kaikki päätöksenteko lähtisi siitä, että ympäristö on säilytettävä. Jos se ei toimisi vapaaehtoisesti, tarvittaisiin pakkoa, Kaskinen sanoo.

Totalitarismia Kaskinen ei tietenkään toivo, mutta turhautunut hän on: edelleen mietitään samoja asioita kuin 1980-luvun lopulla, kun YK loi kestävän kehityksen käsitteen.

– Vähintäänkin sieltä asti on tiedetty, että ihmiskunnan kulutuksen ja käytettävissä olevien luonnonvarojen välillä on hälyttävä ero. Meidän nykyisenkin poliittisen järjestelmämme pitäisi vastata ympäristöön liittyviin kysymyksiin vähän muullakin kuin puheella ja lillukanvarsilla, hän sanoo.

Kaskinen katsoo, että nykyisessä politiikassa puheet ja teot määrittyvät liiaksi talouden kautta.

– Tarvittaisiin muutos siihen, että teot määrittyisivät ympäristön säilyttämisen kautta. Taloudella on tietenkin siinä keskeinen rooli, mutta kysymykset ja prioriteetit olisivat aivan toisennäköisiä.

Teema 2: Tulonjako

Raha vaihtaa omistajaa.
AOP

Tulonjako olisi puolueista tyhjässä Suomessa edelleen merkittävä jakolinja, onhan se politiikan kovaa ydintä. Jako on osin sama kuin perinteisessä oikeiston ja vasemmiston jaottelussa.

– Oikeistopäässä ovat kevyemmän verotuksen ja pienemmän julkisen talouden kannattajat, ja vasemmistopäässä korkeamman verotuksen ja laajemman julkisen talouden kannattajat, tiivistää Sani Suutari.

Vasemmiston ja oikeiston jako ei ole yhtä syvä kuin se oli takavuosikymmeninä, mutta julkinen sektori, eriarvoisuus ja markkinatalouteen liittyvät kysymykset ovat edelleen keskeinen osa politiikan pelikenttää.

– Markkinatalouteen ja yrittäjyyteen panostavalle puolueelle olisi varmasti tilausta, samoin kuin palkansaajien edunvalvojalle, arvioi Jussi Westinen.

Liisa Hyssälä puolestaan näkee, että perinteinen oikeisto ja vasemmisto eivät ole enää suuri jakolinja.

– Pikemminkin kaikki ovat asiakysymyksissä keskellä. Ainakaan luokkapuolueita ei syntyisi, koska duunarit ja herrat asetelmaa ei enää ole. Nykyiset puolueet eivät kuitenkaan ole luoneet nahkaansa ja ryhmittyneet uusien jakojen ympärille, hän sanoo.

Tulonjaon peruskysymys on se, tasataanko tuloja, minkä verran niitä tasataan ja miten se tehdään. Toinen peruskysymys on hyvinvointivaltio: kuinka laaja ja miten se rahoitetaan.

Oman erityiskysymyksensä tulonjaossa muodostaa perustulo eri malleineen. Perusjako kulkee siinä, kannattaako perustuloa ylipäätään, hienojako tehdään erilaisten mallien välillä.

Eriarvoistuminen

Tulonjakoon liittyy osaltaan myös eriarvoisuus. Suurimalla osalla suomalaisista elämänlaatu ja elintaso ovat parantuneet vuosikymmenien ajan, mutta kaikki eivät ole olleet kehityksessä mukana aivan samassa mitassa.

Valtioneuvoston kanslian eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti (siirryt toiseen palveluun) (pdf) toteaa myös, että julkisen vallan mahdollisuudet heikommassa asemassa olevien tukemiseen ovat heikentyneet 2010-luvulla.

– Jos katsotaan työmarkkinoiden kannalta, Suomessa on kolme ryhmää: suhteellisen hyvin palkatut osaajat, matalapalkkaiset ja silpputyöläiset ja kolmantena syrjäytyneet, jotka eivät ole oikein järjestelmässä kiinni enää ollenkaan, sanoo Kaskinen.

Eriarvoisuuden kokemus on myös lannoite populismille. Tyytymättömyyden ja karismaattisen johtajan ympärille on Euroopassa syntynyt merkittäviä poliittisia voimia.

Teema 3: Kansallinen – kansainvälinen

Suomen ja EU:n liput salossa.
AOP

Kolmannen teeman tai jakolinjan voi nähdä kansallisen ja kansainvälisen suuntautumisen välillä. Onko Suomi maailmanlaajuinen toimija, vai onko parempi keskittyä omien rajojen sisälle?

– Yhtäällä ovat liberaalien arvojen, kuten monikulttuurisuuden, monimuotoisuuden, vähemmistöjen, maahanmuuton ja vastaavan puolustajat. Heidän vastapuolenaan ovat konservatiiviset kansallista yhtenäisyyttä vaalivat voimat, kuvaa Jussi Westinen.

Euroopassa on jo nähty jakautumista kansainvälisen ja kansallisen suuntautumiseen. Puolassa valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueen linja perustuu kansallisten arvojen korostamiseen, samoin Unkarissa Fidesz:n ja Ranskassa Kansallisen liittouman.

– Näen Suomessakin viitteitä siitä, että käperrytään tämän jaon ympärille, sanoo Hyssälä.

Samaan pakettiin kuuluu suhtautuminen Euroopan unioniin. Se jakaa puolueita nytkin.

– Jos puolueita ei olisi, niitä voisi syntyä EU-suhteen ympärille – ollaanko EU-kriittisiä vai nähdäänkö se hyvänä asiana, Sani Suutari arvioi.

Maahanmuutto

Kansallisen ja kansainvälisen akseli näkyy käytännössä suhteessa maahanmuuttoon.

– Maahanmuuttoa toisaalta tarvitaan, ja toisaalta sitä kohtaan on myös aika paljon vastustusta. Kun kulttuurit ja ryhmät sekoittuvat, on aina yhteentörmäyksen riski, Kaskinen sanoo.

Jakolinja Suomessa on julkisen keskustelun perusteella syvä, ja kielenkäyttö välillä kovaa. Puolueella on oltava kanta maahanmuuttoon, ja niin pitäisi myös puolueista tyhjään Suomeen muodostuvilla uusilla puolueilla olla.

– Nähdäänkö maahanmuutto uhkana vai tarpeellisena, jopa mahdollisuutena? Siinä on selvä jakolinja, sanoo Suutari.

Teema 4: Uudistajat ja säilyttäjät

Mikkelin keskusta ennen ja nyt. Kuvamanipulaatio
Mikkelin kaupungin museot, Petri Vironen / Yle

Kaikkien puolueiden tavoite on kehittää parempaa yhteiskuntaa, mutta käsitykset paremmasta yhteiskunnasta vaihtelevat. Samoin vaihtelevat käsitykset siitä, mitkä kysymykset ovat keskeisiä, ja mitkä ovat näiden kysymysten parhaita ratkaisuja.

Uudistajien ja säilyttäjien jako kulkee enemmän tai vähemmän myös yli ympäristön, tulonjaon ja kansainvälisyyden teemojen.

Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat, tilaajille) suomalaiset jakautuvat kuuteen lähes yhtä suureen joukkoon, jonka toisessa päässä ovat "kovat konservatiivinationalistit" ja toisessa "aidosti arvoliberaalit feministiglobalistit".

Kyselyssä kysyttiin suhtautumista muun muassa vähemmistöjen asemaan, ydinperheeseen ja turvapaikanhakijoihin.

Arvot näkyvät

Perusteiltaan uudistajissa ja säilyttäjissä on kyse arvoista: liberaaleista ja konservatiiveista.

Arvoihin perustuvat erot tulevat näkyviin esimerkiksi e2-tutkijayhteisön tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemuksesta. Esimerkiksi ihmisarvoa pitää itsensä erittäin arvokonservatiiveiksi määrittelevistä pyhänä 40 prosenttia, erittäin arvoliberaaleista taas 58 prosenttia.

Erittäin arvokonservatiiveista Suomi ja Suomen itsenäisyys ovat pyhiä 70 prosentille, erittäin arvoliberaaleista 20 prosentille.

– Uskon, että juuri uudistajien ja säilyttäjien jako olisi aivan keskeinen, jos puolueet tulisivat Suomeen tyhjästä nyt, sanoo Liisa Hyssälä.

Uudistajiin ja säilyttäjiin liittyy myös suhtautuminen maailman monimutkaistumiseen ja kasvaviksi koettuihin vaatimuksiin.

– Ennen riitti yksi koulutus, ja sillä sai varman työpaikan. Nyt pitää kouluttautua koko ajan, vaihtaa ammattia ja digitalisoitua. Jos asunto on väärällä sijainnilla, sen arvo voi olla nolla. Kaipuu menneisiin, yksinkertaisempiin aikoihin on selkeä, joten myös sellaiselle poliittiselle viestille on kysyntää, sanoo Westinen.

Omia arvojasi voit testata tästä.

Kielipuolue, ikääntyminen ja muita teemoja

Iäkäs nainen kulkee rollaattorin kanssa.
Yle

Neljän suuren teeman lisäksi on epälukuinen joukko muita teemoja, joiden ympärille saattaisi syntyä puolue. Ainakin yksi näistä teemoista on käytännössä varma.

Jos puolueet syntyisivät nyt, yksi niistä olisi Suomen ruotsinkielisten asiaa ajava puolue.

– Jonkinlaista kieliedunvalvontaa täytyisi tehdä yli alue- ja luokkarajojen, ja osalle se on ykköskysymys, sanoo Westinen.

Toinen mahdollinen nykyteema on kristillisyys, mutta ei ole mitenkään selvää mihin mittaan kristillisyyttä ytimenään pitävä puolue yltäisi. 2015 eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 3,54 prosenttia, ja tuoreet mielipidetiedustelut ovat näyttäneet samaa.

Ikääntyminen voisi kenties muodostaa oman ytimensä, jonka ympärille syntyisi liike. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 useampi kuin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias.

– Eläkeläisillä on paljon voitettavaa ja aikaa poliittiseen toimintaan. Jos he liittyisivät yhteen, se olisi pelottava voima, sanoo Liisa Hyssälä.

Ikääntyvät eivät kuitenkaan näytä kokevan ikääntymistä yhdistävänä tekijänä.

– Eläkeläisten puoluetta on odoteltu 20 vuotta, mutta ei ole syntynyt. Tai on syntynyt, mutta kannatusta ei ole ollut, sanoo Juha Kaskinen.

Myös kaupunkien ja maaseudun jako on edelleen olemassa. Ihmiset muuttavat taajamiin ja kaupunkeihin niin Suomessa kuin kansainvälisesti, eivätkä harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien intressit ole samat.

– Mahdollisesti syntyisi jonkinlainen hajautettua yhteiskuntarakennetta ainakin yhtenä teemanaan ajava puolue. Nykyisten puolueiden kannatuksen perusteella sellaiselle voisi olla kysyntää, sanoo Westinen.

Nykyiset puolueet kattavat teemat, mutta...

puolueiden logoja
Yle Uutisgrafiikka

Suomen puoluekenttä on monipuolinen, jopa kirjava, ja nykyiset puolueet kattavat suuret teemat melko hyvin. Näyttää siltä, että jos puolueita ei olisi, ne syntyisivät nykyisiäkin puolueita erottelevien jakojen ympärille.

– Eri asia on se, kuinka tyytyväistä kansa on, tai mitä asioiden kanssa on oikeasti saatu aikaan. Harva kehuu puolueita vaikkapa työttömien aseman parantamisesta tai vanhusten asioiden hyvästä hoidosta, sanoo Westinen.

Juha Kaskisen mukaan ongelma ei ole puolueissa eikä demokratiassa, vaan siinä, että järjestelmässä on aikaan liittyvä ristiriita.

– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aikajänne on pitkä. Järjestelmässämme asiat kuitenkin käsitellään budjettivuosina ja hallituskausina. Visiot ja teot eivät tässä järjestelmässä tahdo kohdata, hän sanoo.

Aiemmin pitkään politiikassa itsekin mukana ollut Liisa Hyssälä kritisoi puolueiden toiminnan tapoja. Hänen mielestään puolueet ovat muuttuneet vaaliorganisaatioiksi, jotka eivät ole aktiivisia vaalien välillä eivätkä tarjoa jäsenistölleen oikein mitään.

– Mielikuva puolueiden käytännön toiminnasta käsittää pitkiä nahkeita kokouksia, kuivia sämpylöitä ja seisonutta termarikahvia, Hyssälä sanoo.

Revitty vaalimainos telineessä.
Antti Seppälä / Yle

Tutustu ehdokkaisiin Ylen vaalikoneessa. (siirryt toiseen palveluun)

Katso Ylen vaalitarjontaa kootusti.

Vaihdettu 8.4.2019 klo 13.45: Vaihdettu kuvituskuva, jossa on puolueiden logoja. Edellisessä kuvassa oli vanha vasemmistoliiton logo.