Selvitys: Kuopion Neulalahden myrkyt eivät ole riski ympäristölle tai terveydelle – kaupungilla on alueella miljardiluokan rakennushanke

Haitta-aineet ovat hautautumassa syvälle sedimenttiin ja poistumassa eliöiden ulottuvilta.

Kotimaa
Laituri.
Matti Myller / Yle

Kuopion Neulalahden ja Savilahden syvänteissä olevat saastuneet sedimentit eivät aiheuta terveysriskejä ihmisille, osoittaa Kuopion kaupungin viime vuonna tilaama riskiarviointi.

Sedimenteissä eli maapohjakerroksissa todettiin ainoastaan lyijyä ja elohopeaa sellaisina pitoisuuksina, että niillä voisi olla ympäristön tai terveyden kannalta merkitystä.

Lyijyn ja elohopean pitoisuudet eivät kuitenkaan olleet poikkeuksellisen korkeita valtakunnallisessa vertailussa. Myöskään kalojen elohopeapitoisuuksien osalta alue ei poikkea muista Suomen sisävesistä.

– Myrkyt ovat turvassa sedimentissä ja kulkeutuvat koko ajan syvemmälle uusien puhtaiden kerrosten alle. Sitä kautta ne poistuvat kierrosta, kertoo johtava asiantuntija Arto Itkonen riskiarvioinnin tehneestä Sitowise Oy:stä.

Itkosen mukaan näköpiirissä ei ole sellaisia tekijöitä, jotka voisivat saada haitta-aineet liikkeelle. Suurimmat haitta-ainepitoisuudet ovat nyt 12–16 senttimetrin syvyydessä sedimentissä.

Yle uutisoi heinäkuussa 2018 Neulalahden syvänteiden pohjasedimenteissä olevista korkeista elohopea- ja lyijypitoisuuksista. Tuolloin heräsi huoli, että raskasmetallit voisivat aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittaa, jos ne pääsevät sekoittumaan vesimassaan ja leviämään laajemmalle alueella tehtävien ammusraivausten ja vesirakennustöiden seurauksena.

Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Puolustusvoimat tilasivat lopulta viime vuonna riskiarvioinnin Neulalahden alueen tilanteesta.

Nyt tiedämme tilanteen ja meillä on tietoa jatkoaskelia varten.

Erkki Pärjälä

Työn on tehnyt viimeisten kuukausien aikana ulkopuolinen konsulttiyritys Sitowise Oy. Mukana on ollut myös asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Geologian tutkimuskeskuksesta.

Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluntarkastaja Erkki Pärjälä on tyytyväinen, että viime kesäisen keskustelun jälkeen päädyttiin tekemään koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja riskiarviointi.

– Saimme tällä vastaukset kaikkiin keskeisiin kysymyksiin. Nyt tiedämme tilanteen ja meillä on tietoa jatkoaskelia varten, kommentoi Pärjälä.

Koko työn hintalapuksi hän arvioi 60 000–70 000 euroa.

Yksittäinen päästö 1970-luvulla on ollut merkittävä

Riskinarviointia varten kerättiin tietoa alueen vanhoista päästölähteistä, vesiympäristön tilasta ja sen kehityksestä sekä aiemmista tutkimuksista.

Tulokset viittasivat siihen, että Neulalahdessa on tapahtunut 1970-luvulla jokin kertaluonteinen haitta-ainepäästö. Aineet ovat vähitellen kulkeutuneet sieltä pohjoiseen ja Savilahteen.

Silloin on voitu upottaa ihan kemikaalina järveen jotain haitta-ainetta.

Arto Itkonen

Sitowisen johtava asiantuntija Arto Itkonen pitää 70-luvulla tapahtunutta päästöä mielenkiintoisena. Sen syytä ei riskiarvioinnissa onnistuttu tarkkaan selvittämään.

– Jos pitäisi arvata, niin silloin on voitu upottaa ihan kemikaalina järveen jotain haitta-ainetta, arvelee Itkonen.

Neulalahteen on sotien jälkeen upotettu poikkeuksellisen suuri määrä räjähteitä. Aluetta on puhdistettu 1990-luvulta lähtien. Sieltä on nostettu yhteensä noin puoli miljoonaa räjähdettä.

Nyt valmistuneen riskiarvion mukaan Puolustusvoimien viime vuosina tekemä ammusraivaus ei ole merkittävästi sekoittanut lyijyä tai elohopeaa uudelleen vesimassaan.

Yksi mahdollinen toimija, josta hävitetyt räjähdeaineet voisivat olla peräisin, on vuonna 1937 toimintansa aloittanut valtion ammuslataamo. Rakennukset siirtyivät kymmenen vuotta myöhemmin Valmet Oy:lle ja sitä edelleen Rikkihappo Oy:lle vuonna 1966. Myös Rikkihappo Oy käytti Neulalahtea hävityspaikkana.

Erkki Pärjälä
Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälän mukaan riskiarviointia voidaan jatkossa hyödyntää kaikissa rantarakentamishankkeissa.Sakari Partanen / Yle

Tarkkailua jatkettava jokaisen rakennushankkeen yhteydessä

Neulalahden alueen raskasmetallipitoisuuksia on tutkittu aiemminkin, mutta nyt tehdyissä tutkimuksissa sedimenttiä tutkittiin tarkemmin. Haitta-ainepitoisuuksia ja aineiden käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin myös vedestä ja kaloista. Itkosen mukaan nyt tehdyt tutkimukset olivat mittavia.

– Lyijyn ja elohopean osalta pitoisuudet ovat olleet sellaisia, että tämä riskiarviointi oli ihan paikallaan tehdä, Itkonen myöntää.

Neulalahden pitoisuuksia verrattiin muihin alueen järviin sekä sellaisiin järviin, jotka muualla on tulkittu pilaantuneiksi.

Sedimentin raskasmetallipitoisuuksien arvioitiin olevan tasolla, joka ei aiheuta riskiä eliöille. Jos sedimenttiä häiritään, voi riskejä olla lähieliöille.

– Neulalahdessa tai Savilahdessa ei kerry kaloihin elohopeaa sen enempää kuin muilla lähialueen vesillä tai ylipäänsä Suomessa, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

– Alueella voi huoletta kalastaa, sanoo Arto Itkonen.

Neulalahden kalojen raskasmetallipitoisuuksista saatiin uutta tietoa jo viime syksynä, kun paikalliset ranta-asukkaat veivät Itä-Suomen yliopistolle tutkittavaksi lahden kaloja. Pyydetystä noin 50 kalasta vain yhdessä oli selkeästi liikaa elohopeaa.

Myös ELY-keskus on saanut samansuuntaisia tuloksia omissa tutkimuksissaan.

Alueella käynnissä tai vireillä olevilla hankkeilla kuten räjähderaivauksella, ruoppauksella, kelluvien talojen ja muiden rakenteiden rakentamisella tai virtausväylien muuttamisella ei ole vaikutusta haitta-aineriskeihin.

Jatkossa alueen tilannetta on syytä tarkkailla, vaikka riskiarvioinnissa ei todettu merkittäviä riskejä.

– Jokainen vesirakennushanke luvitetaan asianmukaisesti ja niihin täytyy liittää tarkkailusuunnitelma. Tarkennettuja riskiarviointeja tehdään hankekohtaisesti, jos on syytä epäillä jotain. Kohoneet pitoisuudet on huomioitava kaikessa toiminnassa, korostaa Itkonen.

Muutoin suunnitellut rakennuskohteet on mahdollista toteuttaa ilman, että haitta-aineista aiheutuu liiallista ympäristöriskiä tai terveysriskiä alueen tuleville käyttäjille.

Riskiarviointia mukana ohjaamassa ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Kiviranta pitää selvitystä luotettavana.

Lue myös: "Niitähän pantiin järveen niin jumalattomasti" – suomalaiset pitivät järviä ongelmajätteen kaatopaikkana, kunnes tajuttiin, että jonakin päivänä siitä tulee lasku