Britanniassa äänestetään yhä, löytääkö parlamentti yhteisen näkemyksen EU-erosta. EU-komissio on tehnyt jo oman päätelmänsä.
– Tällä hetkellä mikään ei viittaa mihinkään järjestäytyneeseen eroon. On loogista ajatella, että edessä on kova Brexit. Se on kova isku Britannialle ja EU:n 27 maalle, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo.
Eroon on kuitenkin vielä hetki aikaa. Se tapahtuu ensi viikon perjantaina eli 12.4. jollei muusta sovita. Kataisen mukaan toivonkipinä on niin kauan kuin aikaa on, mutta nyt tilanne näyttää menevän eron suuntaan.
– Britanniasta ei tähän mennessä ole kuulunut mitään, mikä voisi laukaista tilanteen. Me olemme kuulleet vain, mitä Britannian parlamentti vastustaa. Emme sitä, mitä se kannattaa.
Katainen sanoo, ettei EU ole tulossa brittejä vastaan kun eropäivä lähestyy.
– Ei ole mitään viime hetken tarjousta.
EU-virkamiehet ovat komissiossa tehneet varautumissuunnitelmia jo runsaan vuoden: Britanniassa on paljon lääketeollisuutta, joten saadaanko lääkkeitä? Britit valmistavat paljon sairaaloissa tarvittavia laitteita, onko kaupankäynti viivytyksetöntä? Kun tullit palaavat eron myötä rajoille, kuinka paljon eri maat tarvitsevat tullimiehiä tarkastamaan tuotteiden EU-lainmukaisuutta ja eläinten terveyttä?
– Haittaa on ihan varmasti, mutta yritämme minimoida ne haitat EU-maiden kansalaisille.
Silti ero mutkistaa EU-kansalaistenkin elämää. Kataisen mukaan kotieläinten kuljettaminen Britannian ja EU-maiden välillä käy erittäin hankalaksi. Tullit ruuhkautuvat ja jotkut tavarat tulevat kalliimmaksi. Pitkällä aikavälillä kaupan hankaloituminen voi heikentää talouskasvua ja työllisyyttä.
Katainen: eduskuntavaalit ovat EU-vaalit
EU-komissaari, entinen pääministeri Jyrki Katainen ihmettelee, miksi Suomen eduskuntavaaleissa ei puhuta lainkaan EU:sta.
– Kun olin pääministerinä, EU vei työajastani 15 - 40 prosenttia, Katainen (kok.) laskee.
EU vaikuttaa suureen osaan Suomen lainsäädännöstä. Siksi Kataisen mielestä Suomen poliitikkojen olisi kerrottava, ottaisiko Suomi heidän johdollaan EU:ssa sopeutujan vai vaikuttajan roolin.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä talouskasvuun vaikuttaminen ovat pääosin Suomen sisäistä politiikkaa. Sen sijaan esimerkiksi ilmastopolitiikkaa tehdään paljolti yhdessä muiden EU-maiden kanssa.