Uusia kolttapukuja ahkeroidaan innolla juhlavuoden kunniaksi – ompelukurssilla tavoitellaan pukuloistoa kolttien asuttamisen 70-vuotisjuhlaan

Kolttasaamelaiset juhlivat syksyllä 70-vuotista asuinhistoriaansa Sevettijärven ja Nellimin kylissä.

ompelu
Hannele Fofonoff ompelemassa omaa kolttapukua.
Sara Wesslin / Yle

SevettijärviOmpelukoneen surinan lomasta kuuluu naurahduksia. Sevettijärven kylätalolla keskitytään ompeluksiin, mutta mukavaa jutusteluakin riittää. Kolttasaamelaisten pukujen kurssilla opetellaan alusta pitäen ompelemaan oman mallin saamenpuku.

Sevettijärveläinen Anna-Katariina Feodoroff harjoittelee puvun kaavoja ensin vanhalle kankaalle. Kun hän on kaavoihin viimein tyytyväinen, on aika siirtyä varsinaisen pukukankaan pariin. Siitä on tarkoitus ommella kuurta, kolttanaisen pusero.

– Minä tarvitsen uuden puvun. En osannut ommella kuurtaa itse, joten tulin tänne. Siinä on paljon työtä, kun on niin paljon laskoksia, jotka täytyy saada oikeisiin paikkoihin ja suoraan, kertoo Feodoroff ompelukoneen viereltä.

Kolttasaamelaisen naisen puvun ompelua.
Anna-Katariina Feodoroff ja Janica Gauriloff ompelevat itselleen kolttapukua. Sara Wesslin / Yle

Kolttasaamelaiset juhlivat värikkäästi omaa historiaansa tänä syksynä

Tällä kurssilla on yksi yhteinen tavoite: vaatettaa enemmän kolttasaamelaisia ensi syksyn juhliin. Tuolloin juhlitaan isosti kolttasaamelaisten historiaa.

On nimittäin kulunut 70-vuotta siitä, kun kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärven ja Nellimin kyliin toisen maailman sodan ja evakkoajan päätteeksi. Kolttasaamelaiset joutuivat sodan vuoksi jättämään perinteiset asuinalueensa Petsamossa.

Sodan jälkeen kolttasaamelaisten elämä on muuttunut paljon. Oma kieli on edelleen vakavasti uhanalainen. Elvytystöitä kielen ja kulttuurin eteen on jouduttu tekemään urakalla.

Kolttasaamelaisen naisen puvun ompelua.
Tämän hetken kolttapukumuotiin kuuluu kurssilaisten mielestä kukkakuosit ja tummat sävyt. Sara Wesslin / Yle

Tällä hetkellä koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat elpymässä: koltilla itsellään on riittänyt intoa oppia sukunsa kieltä takaisin ja perinteitä arvostetaan.

Samaan aikaan, kun nuoret opettelevat kolttasaamelaisen puvun ompelua, kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff tähyilee Sevettijärven koulun pihapiirissä juhlateltan paikkaa. Kolttakulttuurisäätiö ja kolttien kyläkokoukset ovat aloittaneet juhlien suunnittelun jo hyvissä ajoin.

– Tänä vuonna muistelemme meidän kolttasaamelaisten historiaa. 70-vuotisjuhlalla nostamme esiin sitä, miten kulttuurimme ja kielemme voivat tänä päivänä, kertoo Feodoroff.

Kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff.
Kolttasaamelaisten asuttamisjuhlat järjestetään Sevettijärven koulun pihapiirissä. Toivottavasti tänne ihan arvovieraita saadaan käymään, toivoo luottamusmies Veikko Feodoroff. Sara Wesslin / Yle

Luottamusmies Veikko Feodoroff toivoo, että elokuiset juhlat keräävät kolmen maan kolttasaamelaiset pitkästä aikaa yhteen.

– 70-vuotisjuhla toivottavasti saa näkyvyyttä ja näin meidän kolttien asiat tulevat esille myös päättäjille. Tällaiset tapahtumat nostavat yhteisömme, kulttuurimme sekä kielemme arvoa, toivoo Feodoroff.

Tavoitteena omat puvut – kurssi kouluttaa myös lisää kolttasaamelaisten pukujen ompelijoita

Sevettijärveläinen Hannele Fofonoff sovittaa ensimmäistä ompelustaan peilin edessä. Kolttasaamelaisen naisen pusero, kuurta, on koristeltu erilaisin laskoksin ja pitsisomistein. Fofonoffilla on edessään enää puseron viimeistelyt.

– Opiskelen tämän vuoden koltansaamen kieltä. Haluan pukea myös valmistujaisiini uuden kolttapuvun, hän kertoo.

Kolttasaamelaisilla on monia pukuja ja puvun osia. Sevettijärven kurssilla valmistetaan puku niin itselle kuin myös perheenjäsenille.

Hannele Fofonoff ompelemassa omaa kolttapukua.
Hannele Fofonoffin kuurta on viimeistelyä vaille valmis. Sara Wesslin / Yle

Kolttasaamelainen nainen pukee ylleen kuurtan sekä kauniisti laskeutuvat hameen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat erilaiset lakit. Fofonoffilla on työn alla kukkakuosinen kuurta, joka sopii yhteen harmaan hameen kanssa.

– Haluan oppia, miten puku tehdään, kun sitä ei kukaan tee minulle. Olen yrittänyt tehdä joskus yksin, mutta se oli vaikeaa, kertoo Fofonoff.

Kolttasaamelaisten käsitöiden osaajia on tänä päivänä vähän. Siksi kurssittaminen on tärkeää kulttuurin elvytystyötä. Kolttapukukurssin opettaja, käsityöläinen Heini Wesslin uskoo, että kurssien myötä kolttapukuja alkaa näkyä enemmän.

– Kolttasaamelaisilla on juhlavuosi ja se on hyvä syy pukeutua kolttapukuihin. Toivoisin, että ihmiset alkaisivat enemmän käyttämään pukuja yllään.

Kurssin naiset kertovat varsinkin kuurtan ompelun tuntuvan haastavalta. Naisen puseron tulee olla hyvin istuva ja siksi puvun ompelemiseksi tarvitaan hyvät kaavat.

Kolttasaamelaisen naisen puvun ompelua.
Opettajat Heini Wesslin ja Annikki Koskela näyttävät Anna-Katariina Feodoroffille, miten miehen puvun helmikoristeet kannattaa kiinnittää. Sara Wesslin / Yle

– Puvun ompelua ei tarvitse kuitenkaan pelätä. Meillä on tällä kurssilla ammattilainen auttamassa kaavojen kanssa ja lopputuloksena on uudet kolttapuvut, rohkaisee Wesslin.

Sevettijärven lisäksi kolttapukukursseja on järjestetty taannoin myös Inarissa ja Helsingissä. Kurssien myötä puvut koristavat yhä useampaa kolttasaamelaista.

Ensi syksyn juhlissa odotettavissa onkin, että kolttasaamelaisten perinteistä pukuloistoa saa ihailla Sevettijärven rannan maisemissa. Omaan kolttapukuun pukeutuminen on aivan erilaista, kuin tavalliset vaatteet.

– Siinä on jotenkin juhlallisempi tunne, kun pukee kolttapuvun ylleen. Se on sellainen erityinen tunne, jota ei osaa kuvailla, pohtii Anna-Katariina Feodoroff.