Poliitikko tykkää puhua maahanmuutosta – Etelä-Euroopassa monia äänestäjiä huolettaa kuitenkin enemmän maastamuutto

Tuore kysely kertoo, että maastamuutto huolestuttaa monia eteläeurooppalaisia enemmän kuin maahanmuutto. Suomessa ja muualla Pohjois- ja Länsi-Euroopassa asetelma on toinen.

muuttoliike
Bukarestissa osoitettiin viikonloppuna mieltä lakiuudistukselle, joka hidastaa korruptionvastaista taistelua. Tuoreen kyselyn mukaan korruption on romanialaisten mielestä merkittävä huolenaihe.
Bukarestissa osoitettiin viikonloppuna mieltä lakiuudistukselle, joka hidastaa korruptionvastaista taistelua. Tuoreen kyselyn mukaan korruption on romanialaisten mielestä merkittävä huolenaihe. Robert Ghement / EPA

Maahanmuuton sijaan monia eteläeurooppalaisia huolestuttaa maastamuutto.

Asia selviää tutkimuslaitos European Council on Foreign Relationsin (ECFR) Yougovilla teettämästä kyselystä (siirryt toiseen palveluun). Tuloksista on uutisoinut muun muassa Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Kyselyn mukaan maastamuutto huolestuttaa maahanmuuttoa enemmän Italissa, Espanjassa, Kreikassa, Puolassa ja Romaniassa.

Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisten oikeutta muuttaa pitkiksi ajoiksi maasta pitäisi rajoittaa.

Kantaa selittänee ainakin Italiassa ja Espanjassa äänestäjien suurin huolenaihe: työttömyys. Espanjassa se oli 42 prosentin suurin huolenaihe, Italiassa 47 prosentin. Talous ei ole äänestäjien toivomalla mallilla.

Guardian myös muistuttaa, että maastamuutosta huolestuneissa maissa väestö kasvaa hitaasti tai väestömäärä jopa laskee. Esimerkiksi Romaniassa nuorten muutto muualle Eurooppaan on tarkoittanut, että Romanian väkiluku on laskenut vuosikymmenessä melkein kymmenen prosenttia, Guardian huomauttaa.

Ranskassakaan maahanmuutto ei juuri huolestuta. Vain noin joka viides vastaaja piti maahanmuuttoa merkittävänä kysymyksenä Ranskalle. Sen sijaan elinkustannuksia suurena kysymyksenä piti 36 prosenttia.

Eurovaalien alla teetettyyn kyselyyn vastasi lähes 50 000 ihmisiä 14 Euroopan unionin jäsenmaasta. Nämä 14 maata kattavat 80 prosenttia tulevan EU-parlamentin paikkamäärästä.

Maahanmuutto huolettaa lännempänä, ääri-islam kaikkialla

Kaikista kyselyyn vastanneista 20 prosenttia oli huolissaan maastamuutosta ja 32 prosenttia maahanmuutosta.

Lännemmässä ja pohjoisemmassa ajatukset maahanmuutosta ovat toisenlaiset kuin etelämpänä. Maahanmuutto listattiin kärkihuolenaiheeksi Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Ruotsissa.

Tanskassa 53 prosenttia vastaajista oli huolissaan maahanmuutosta, Hollannissa 55 prosenttia. Suomessa maahanmuutto huolestutti 44 prosenttia vastaajista.

Unkarissa 19 prosenttia piti maahanmuuttoa tärkeimpänä kysymyksenä, Puolassa vain seitsemän prosenttia. Unkarissa ajetaan tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Radikaalia islamia pidettiin laajalti suurimpana yksittäisenä uhkana Euroopan tulevaisuudelle. Guardianin mukaan tämä huolestuttaa noin joka viidettä. Erityisen paljon asia huoletti terrori-iskujen uhreiksi joutuneissa Ranskassa, Belgiassa ja sen naapurissa Hollannissa.

Myös ilmastonmuutos on tärkeä kysymys ympäri EU-maita. Lähes kaikissa maissa enemmistö vastaajista ajatteli, että ympäristönsuojelu pitää asettaa etusijalle, vaikka se haittaisi talouskasvua. Tanskalaisista 70 prosenttia oli tätä mieltä, suomalaisista 54 prosenttia.

Ranskassa ja Hollannissa alle puolet vastaajista asettaisi ympäristön etusijalle.

Talous oli suurin huolenaihe Italiassa, Kreikassa ja Romaniassa. Monessa maassa huolestutti myös korruptio.

Ei kyse siirtolaisuudesta

ECFR:n johtaja Mark Leonard sanoo laitoksen sivuilla (siirryt toiseen palveluun), että Unkarin pääministeri Viktor Orbán, Italian sisäministeri Matteo Salvini ja Donald Trumpin entinen strategi Steve Bannon ovat yrittäneet tehdä vaaleista kansanäänestyksen maahanmuutosta.

Orbánin puolue esimerkiksi järjesti maahanmuuttovastaisen julistekampanjan, jossa syypäänä pidettiin EU:ta.

Leonard sanoo kyselyn tulosten rohkaisevan Eurooppa-mielisiä ja osoittavan, että ääniä voi saada kampanjoimalla ilmastonmuutoksen, terveydenhuollon, asumisen ja elintason kaltaisilla suurilla asioilla.

EU-vaalit järjestetään 23.–26. toukokuuta. Suomessa varsinainen vaalipäivä on 26. toukokuuta.