Perustulo ei vähentänyt halukkuutta osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin

Perustulosta on viime vuosina käyty Suomessa laajaa keskustelua, ja eri puolueet ovat esittäneet perustulomallejaan.

Perustulokokeilu
Sadan euron seteleitä
Perustulosta on viime vuosina käyty Suomessa laajaa keskustelua, ja eri puolueet ovat esittäneet perustulomallejaan.Jyrki Lyytikkä / Yle

Perustulolla ei kokeilun ensimmäisenä vuonna ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työllisyyteen, eikä se näytä vähentäneen perustulon saajien halukkuutta osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin, todetaan VATT:n tutkijoiden raportissa (siirryt toiseen palveluun).

Perustulosta on viime vuosina käyty Suomessa laajaa keskustelua, ja eri puolueet ovat esittäneet perustulomallejaan.

Vuosien 2017 ja 2018 aikana toteutetussa laajassa perustulokokeilussa kokeiltiin mallia, jossa 2000 koeryhmään kuuluneelle henkilölle maksettiin kuukausittain veroton ja vastikkeeton 560 euron perustulo.

Perustuloa saaneet valittiin satunnaisotannalla Kelan työttömyysetuutta marraskuussa 2016 saaneiden henkilöiden joukosta.

– Kokeilun toteutus onnistui hienosti. Satunnaistamisen ansiosta kokeilu voitiin arvioida rekisteritietoja hyödyntäen luotettavasti. Toivottavasti myös tuleva hallitus hyödyntää satunnaiskokeita sosiaaliturvan kehittämisessä, toteaa erikoistutkija Jouko Verho.

– Työvoimahallinnon tarjoamat toimenpiteet eivät näiden tulosten valossa vaikuta kovinkaan epämiellyttäviltä. Perustuloryhmä osallistui niihin lähes samalla tavalla kuin muutkin, vaikka vastikkeeton perustulo tarjosi kaikki mahdollisuudet vältellä työnhaulle asetettuja velvoitteita, johtava tutkija Kari Hämäläinen sanoo.

Lue lisää:

Jokaiselle 560 €/kk – mitä seuraisi? Suomen ihmiskokeessa hyvinvointi parani, mutta työllisyys ei nopeasti muuksi muuttunut

Perustuloa kokeilleet yllättyivät vapaudesta ja turvallisuuden tunteesta – ero entiseen on henkisesti suuri