Pikkuruiset rakeet ovat Suomen uusi ase ilmastonmuutosta vastaan – tehdas alkaa valmistaa lannoitetta tuhkasta

Kotkassa sijaitseva tehdas valmistaa lannoitetta paperiteollisuuden sivutuotteista ja voimalaitosten puhdistetusta tuhkasta.

kierrätys
Kierrätyslannoitetehtaan lopputuote
Kotkan kierrätyslannoitetehtaan lopputuote.Antti-Jussi Korhonen

BioA-yhtiön ensimmäinen kierrätyslannoitetehdas aloittaa toimintansa huhtikuussa Kotkassa. Sunilan uudessa tehtaassa valmistetaan lannoitetta noin 40 000 tonnia vuodessa. Kierrätyslannoitteen pääraaka-aine on tuhka, ja se sisältää myös typpeä ja kaliumia.

Tehdas valmistaa lannoitetta paperiteollisuuden sivutuotteista ja voimalaitosten puhdistetusta tuhkasta. Se sijaitsee Sunilan sellutehtaan vieressä.

Kierrätyslannoitteen valtti on, että se säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa perinteiseen lannoitteeseen verrattuna.

– Lisäksi se kalkitsee ja neutralisoi maaperää. Tämä on yksi osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Mitä enemmän kierrätämme olemassaolevia ravinteita, sitä pienempi hiilijalanjälki, sanoo BioA-yhtiön toimitusjohtaja Jari Järvinen.

Perinteinen lannoite koostuu typestä, fosforista, kaliumista ja rikistä. Typpilannoitteiden valmistus kuluttaa tyypillisesti paljon fossiilista energiaa, ennen kaikkea maakaasua.

– Esimerkiksi fosfori on kasvien kasvulle välttämätön niukaksi käyvä luonnonvara. Sitä on pakko alkaa kierrättää enenevässä määrin, jotta maapallon väestö saadaan ruokittua myös tulevaisuudessa, arvioi Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Jyrki Aakkula.

VTT selvittää parhaillaan, kuinka paljon tuhkalannoite säästää ympäristöä verrattuna perinteisiin lannoitteisiin. Luonnonvarakeskuksen teettämissä testiviljelyissä se on saanut hyviä tuloksia.

Pystyy levittämään nykyisillä laitteilla

Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Jyrki Aakkula kertoo, että kierrätyslannoitteet häviävät tällä hetkellä perinteiselle lannoitteelle hinnassa ja käytettävyyden helppoudessa.

– Perinteisten lannoitteiden ravinnekoostumus on vakioitu, mikä helpottaa viljelijän työtä. Lisäksi perinteiset lannoitteet ovat rakenteeltaan sellaisia, että niitä on helppo levittää olemassa olevalla kalustolla, Aakkula toteaa.

BioA-yhtiön toimitusjohtajan Jari Järvisen mukaan kalusto-ongelmaa ei ole.

– Lannoite on sen muotoinen ja mallinen, että kylvö voidaan suorittaa perinteisillä kylvölaitteilla, Järvinen kertoo.

BioA-yhtiön toimitusjohtaja Jari Järvinen
BioA-yhtiön toimitusjohtaja Jari Järvinen.Antti-Jussi Korhonen

Yli sadan miljardin markkina

BioA-yhtiön päämarkkina alueena toimii ensisijaisesti Suomi, mutta Järvisen mukaan mahdollisuuksia laajentua keski-Euroopan markkinoille on jo tarkasteltu.

Suomen lannoitemarkkina on noin miljardin euron kokoluokkaa. Maailmanlaajuisesti lannoitebisnes on kooltaan 155 miljardia euroa. Järvisen mukaan ympäristöystävällisyys ei ole vielä toimivin myyntivaltti maanviljely-yhteisöissä.

– Olen kiertänyt eri tilaisuuksissa ja leikilläni kysynyt viljelijöiltä, että oletko valmis maksamaan ympäristöystävällisemmästä tuotteesta. Eivät he ole valmiita maksamaan mistään ylimääräistä.

Järvinen kertoo kierrätyslannoitteen olevan hintatasoltaan samankaltainen kuin tavallinen kemiallinen lannoite.

Ravinteiden kierrätyksessä edelleen petrattavaa

Luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa edelleen huomattavasti tavoiteltua vähemmän.

– Tilanne ei ole muuttunut merkittävästi parissa vuodessa. Lanta sinänsä kiertää, mutta se ei välttämättä kierrä tehokkaasti, kun se käytetään sellaisenaan, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Luostarinen.

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan tehokkaiden ravinnekiertojen saavuttamiseksi erityisesti lannan hyödyntämistä olisi tehostettava. Alueilla, joilla on paljon kotieläintiloja, on myös liikaa lantafosforia kasvintuotannon tarpeisiin.

Selvityksen mukaan lantaa on etenkin näillä alueilla prosessoitava fosforin ylijäämän purkamiseksi ja typen hyödyntämisen tehostamiseksi.

Sunilan vuonna 2019 avattu kierrätyslannoitetehdas
Kotkan Sunilan kierrätyslannoitetehdas avaa tuotannon huhtikuussa.Antti-Jussi Korhonen

Selvityksen mukaan kasvitilojen tulisi ottaa kierrätyslannoitevalmisteet käyttöönsä, olipa tuotantosuunta tavanomainen tai luomu. Sunilan kierrätystehtaan valmistamalannoite ei sovellu luomuviljelyn tarpeisiin, koska siinä on käytetty mineraalityppeä.

BioA-yhtiö investoi Sunilan kierrätyslannoitetehtaaseen noin kuusi miljoonaa euroa. Yhdeksän henkilöä työllistävä tehdas tavoittelee ensimmäiseltä puolelta vuodelta noin viiden miljoonan euron liikevaihtoa.

Vuonna 2020 liikevaihto on tarkoitus kasvattaa kymmeneen miljoonaan euroon. BioA-yhtiön toimitusjohtajan Jari Järvisen mukaan yhtiö etsii keinoja, kuinka lannoitteen typpi voitaisiin ottaa jatkossa talteen kierrätysmateriaaleista.

– Olemme keskustelleet siitä eniten metsä- ja kaivosteollisuuden kanssa. Vuoden tai kahden sisällä löydetään typpilähde, joka tulee kiertotaloudesta, Järvinen ennustaa.

Tehtaan suurin omistaja on alueen kehittämisyhtiö Cursor.

Korjattu 4.4. klo 9.21: Toisin kuin alunperin artikkelissa kerrottiin Kotkaan perustettu kierrätyslannoitetehdas ei ole Suomen ensimmäinen.