"Meillä on hyvä tiimi" – yhä useammassa kylässä järjestetään talkoilla kyläkahvitteluja

Yhdessä syöminen ja kahvittelu ovat helppoja tapoja vahvistaa kylän yhteisöllisyyttä ja lisätä yhteisten tilojen käyttöä. Tammelan Susikkaan kylän kyläkahveilla on tarjolla myös hyvinvointipalveluita.

kylät
Marjatta Uosukainen, Päivi Kangasniemi ja Sirkka Kulmala Tammelan Susikkaan kylältä
Marjatta Uosukainen, Päivi Kangasniemi ja Sirkka Kulmala eivät kyllästy talkootöihin. Kati Turtola / Yle

Lounais-Hämeessä Tammelan Susikkaan kylän kylätalolla keittiöstä kuuluu kattiloiden kolinaa. Kampaajan ja hierojan asiakkaille näkösuojaa antavat sermit on viritetty paikoilleen. Kyläpalvelupäivä alkaa parin tunnin kuluttua.

Tänään paikalle odotetaan kuuttakymmentä kyläläistä. Marjatta Koivisto istuu tyytyväisenä kampaaja Kirsi Alitalon kammattavana.

– Tuntuu tosi hienolta. Ei tarvitse lähteä Forssaan tai Tammelaan, sanoo Koivisto.

Nainen on kammattavana
Marjatta Koivisto on Kirsi Alitalon asiakkaana Susikkaan kylätalon pop up -kampaamossa.Kati Turtola /Yle

Kylälounaita ja kyläkahviloita on yhä useammassa kylässä

Susikkaan kyläyhteisö ei ole suinkaan yksin kahvittelutapahtumien järjestäjänä. Kylälounaita ja kyläkahviloita pidetään nykyään vapaaehtoisvoimin yhä useammassa hämäläiskylässä. Kahvitteluhetket toimivat monesti myös pienimuotoisena ateriapalveluna.

– Tämä on sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset kokoontuvat, saavat seurustella, syödä keittolounaan, kahvitella, tulla tekemään ostoksia ja kuunnella tärkeää luentoa, kertoo Susikkaan kyläyhteisö ry:n puheenjohtaja Päivi Kangasniemi.

Myyntipöydillä on mm. käsitöitä, lähiruokaa, koruja ja kosmetiikkaa.
Myyntipöydillä on mm. käsitöitä, lähiruokaa, koruja ja kosmetiikkaa.Kati Turtola / Yle

Paikalle ovat tulleet myös Marjatta Uosukainen ja Sirkka Kulmala, jotka tunnustautuvat vakiotalkoolaisiksi.

– Täällä on ollut kivaa työskennellä yhdessä, meillä on täällä hyvä tiimi, sanoo Uosukainen.

Lisää käyttöä yhteisille tiloille

Kylässä käyntiä harrastetaan yhä vähemmän ja Hämeen Kylien (siirryt toiseen palveluun) kyläasiamies Elina Leppänen pitääkin kyläkahviloita tai -lounaita nykyaikaisena jatkeena kahvitteluperinteelle. Yhdistykselle ja yhteisölle kahvihetken järjestäminen on helppo toimintamuoto ja samalla yhteisten tilojen käyttö lisääntyy.

On mahdollisuus olla myös hiljaa sen kahvikupin äärellä.

Elina Leppänen

– Meillä on paljon kivoja kylätaloja, seurantaloja, asukastupia ja yhteisiä tiloja. Jos ne olisivat enemmän auki, aremmatkin ihmiset uskaltaisivat mennä sinne kahvikupposelle. On mahdollisuus olla myös hiljaa sen kahvikupin äärellä, pohtii Leppänen.

Kahvitarjoilu, termoskannu, pullavati, kakku, piirakka.
Makkarakeiton jälkeen kylälounaalle saapunut väki juo jälkiruokakahvit.Kati Turtola / Yle

Eri sukupolvet kohtaavat

Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa Suomen Kylät (siirryt toiseen palveluun) ry:stä vahvistaa, että kylälounaat tai kylän yhteiset kahvittelutilaisuudet ovat lisääntymässä koko maassa. Perheentupa korostaa tapahtumien yhteisöllisyyttä.

Jos joku ei ilmestykään kyläkahvilaan, voidaan käydä katsomassa, onko jotain hätää.

Tuomas Perheentupa

– Erityisesti ikäihmisille ne ovat tärkeitä hetkiä, jolloin yhteisö voi myös pitää huolta toisistaan. Jos joku ei ilmestykään kyläkahvilaan, voidaan käydä katsomassa, onko jotain hätää, sanoo Perheentupa.

Maassa on kaikkiaan 1 400 kylätaloa ja kylän yhteisissä tiloissa järjestettävät kyläkahvilat ovat Perheentuvan mukaan hyvä keino lisätä yhteisten tilojen käyttöastetta.

– Kyläkoulussa, jossa on myös päiväkoti, voidaan järjestää lounaita ikäihmisille, jolloin eri sukupolvet kohtaavat.

Lisää palveluita maaseudulle

Parhaillaan meneillään olevan Hämeen Kylien hankkeen (siirryt toiseen palveluun) myötä useissa kyläkahviloissa järjestetään tänä keväänä myös hyvinvointi- ja terveysaiheisia luentoja tai tapahtumia.

Omalta kylältä Hämeessä -hanke käynnistyi Forssan seudulla viime vuonna. Tänä vuonna mukaan on tullut myös yhteisöjä Riihimäen ja Hämeenlinnan seudulta. Rennot tilaisuudet ovat saaneet hyvän vastaanoton hämäläiskylissä.

Hämeen Kylissä toivotaan, että toiminta antaisi yhden mallin siitä, miten palveluita voitaisiin tuottaa maaseudulle. Kyläkahvilasta toivotaan muodostuvan matalan kynnyksen paikka, johon kyläläiset oppisivat tulemaan.

– Kylillä pelätään, että palvelut karkaavat entistä kauemmas, mutta nyt on mahdollista tuoda palveluita kylään. Nyt ne ovat järjestöjä ja yrittäjiä, mutta jatkossa voitaisiin tuoda myös julkisia palveluita kerran kuussa kylätalolle, kaavailee Leppänen.