Ylen ilmastokysely: Suomalaiset haluavat polttoaineveroihin vain vähäisiä korotuksia – “Ei tämä ihan täystyrmäys ollut”

Tie- tai ruuhkamaksut eivät innosta äänestäjiä.

eduskuntavaalit
Liikenneruuhkaa kaupungissa.
Esko Jämsä / AOP

Huoltoasemilla ja autoilla voi olla jopa ratkaiseva merkitys tulevan hallituksen kokoonpanoon.

Uusi hallitus saa eteensä kysymyksen, miten vähentää liikenteen haittoja sekä suoraan ihmisille että ilmastolle. Huoltoasemilta löytää helposti autoilijoita, jotka vastustavat yhtä keskeistä keinoa vaikuttaa liikenteeseen eli polttoaineveroa.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista vastustaa liikenteen veronkorotuksia. Vastaajien puoluekantojen perusteella selvin verojen ja tiemaksujen vastustaja löytyy perussuomalaisten kannattajista. Yli 70 prosenttia heistä vastustaa lähtökohtaisesti veroja.

Samaa mieltä on myös bensapumpulta tavoitettu Rami Joutsimies.

– Kyllähän se huonolta tuntuu. Polttoaine on jo liian kallista.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Kansanedustajat ja tuleva hallitus saavat kyselyn tuloksista melko heikon tuen tavoitteille hillitä liikenteen kasvaneita päästöjä ja haittoja. Miehistä selvästi yli puolet ja naisista noin 40 prosenttia vastustaa verojen korotuksia. Osuudet ovat vielä selvempiä, kun kysytään tie- tai ruuhkamaksujen suosiota.

Suurin osa vastaajista ilmoitti myös tämän hetkisen puoluekantansa. Tulosten mukaan vastustusta on laajalla rintamalla.

Entä sitten ranskalaisten keltaliivien herättämä keskustelu veronkorotusten kohtuullisuudesta tai toimivuudesta eri osissa maata?

Äänestäjiltä kysyttiin myös keinoa tarttua päästöihin hyvittämällä verot esimerkiksi tulonsiirroilla. Tällä tavoitellaan verojen vaikutusten vähentämistä niille, jotka niistä suhteessa eniten kärsivät. Näitä ovat esimerkiksi vähävaraiset tai esimerkiksi vammaisten pysäköintiluvalla ajavat.

Edes lievennys ei oikein lämmittänyt perussuomalaisia eikä myöskään keskustalaisia. Hyvityksen myötä kokoomuksen muutoin veroja vastustavat kannattajat lämpenivät enemmän ajatukselle veronkorotuksista.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

– Aihe on kirjaimellisesti tulenarka myös poliittisesti. Kansalta tulee kuitenkin varovaista ja maltillista tukea siihen suuntaan, että polttoaineveroja voitaisiin korottaa ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Tässä ei anneta täyttä tyrmäystä veron korotuksille, tulkitsee tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimukselta tehtyä kyselyä.

Vastaajat kertoivat kyselyssä kantansa myös siihen, kuinka paljon bensan ja dieselin hintaa voitaisiin korottaa vaalikaudessa eli neljässä vuodessa.

Reippaampiin eli yli 30 sentin korotuksiin löytyy jonkin verran enemmän kannatusta vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajissa, mutta myös näissä vähän nuorempien kannattajien puolueissa eniten kannatusta saa suosituin 5–10 sentin korotus vaalikaudessa.

Ainoastaan vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat valmiita isompiinkin korotuksiin myös tarvittaessa ilman hyvityksiä. Gallupeissa ykkösenä oleville demareille hyvitys verojen kanssa on kaikkein mieluisin vaihtoehto.

Myös korotuksen suuruuksissa näkyy se, että vastaajat vastustavat ylipäätänsä uusia veroja. Myös tässä kysymyksessä eniten kannatusta sai nollalinja. Tässäkin kysymyksessä perussuomalaiset olivat kaikkein eniten vastaan, kun reilusti yli puolet vastusti minkäänlaisia korotuksia.

Jos jotain korotuksia hyväksytään, korotukset saisivat olla korkeintaan muutamia senttejä vuodessa.

– Uskoisin, että muiden puolueiden johto varoo heittämästä nyt bensaa liekkeihin. Perussuomalaisille ei haluta antaa enempää vaaliasetta. Vaalien jälkeen, varsinkin jos meille tulee ennakoitu punavihreä hallitus, mahdollisuuksia voisi olla maltilliseen polttoaineverojen korotukseen, tutkimuspäällikkö Rahkonen arvelee.

Muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopolitiikkaa miettinyt (siirryt toiseen palveluun) ryhmä on arvioinut yhtenä keinona, että polttoaineveroa on korotettava enintään noin kymmenen senttiä vuosittain.

Kysely on osa Ylen puolueiden ilmastotenttiä. Siinä kysyttiin myös kantoja kaavailtuihin tie- tai ruuhkamaksuihin. Vastaajat antavat tässä kaikkein tylyimmän tuomion. Kolmesta kysymyksestä tässä selviä vastustajia oli eniten eli 54 prosenttia vastaajista.

Helsingissä tankannut Rami Joutsimies ei kannata myöskään tie- tai ruuhkamaksuja, joista on haettu etenkin pääkaupunkiseudulle keino hillitä autojen määrää ja vähentää päästöjä.

Rami Joutsimies
Rami Joutsimies bensapumpulla.Yle

– Ei nekään hyvältä tunnu, Joutsimies kuittaa.

Hän ei ole miettinyt keinoja, joilla liikenteen haittoja voitaisiin vähentää. Pääkaupunkiseudun kehyskunnasta Helsinkiin liikkuva Visa Tarikka ei kannata lisäveroja.

– Kyllä se tuntuu vähän kohtuuttomalta, kun autoilijoita verotetaan jo kaikilla mahdollisilla tavoilla. Jos hyvityksiä luvataan, uskon, että sellainen lupaus tullaan pettämään, Tarikka epäilee.

Tarikka arvelee, että ruuhkamaksut ovat tulossa vaikka ei niitä suoraan kannata. Hän toivoo ennemmin parempaa koko seudun joukkoliikenteen kehittämistä ja biopolttoaineden lisäämistä.

Visa Tarikka
Visa Tarikka vastustaa veroja, mutta on valmis miettimään muita tapoja vähentää liikenteen haittoja.Yle

– Varmasti keinoja on kunhan niitä avoimesti etsitään, eikä niitä pakoteta.

Tarikka on valmis miettimään ympäristöystävällisemmän auton hankintaa ja lisäämään jatkossa joukkoliikenteen käyttöä.

Myös tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen uskoo, että etenkin nuoret muuttavat vähitellen koko suhtautumista yksityisautoiluun. Hän tulkitsee sen lisäksi, että suomalaiset ovat valmiimpia verojen kautta osallistumaan ilmastotalkoisiin, asenteissa on tapahtumassa laajempi muutos kohti yleistä ympäristötietoisuutta. Tämä näkyy muun muassa joukkoliikenteen suosimisessa.

Autoilu ei ole nuorille enää hohdokasta

Juho Rahkonen

– Mitään mullistuksia tuskin saadaan neljässä vuodessa aikaan. Voidaan mennä haluttuun suuntaan ja siihen johtaa jo arvomuutos. Nuorten arvot ovat tänä päivänä hyvin erilaisia kuin vanhempien. Autoilu ei ole nuorille enää hohdokasta.

Rahkonen tosin muistuttaa, että veronkorotusten pitää olla tuntuvia, jotta niillä olisi todellisia vaikutuksia liikennemääriin. Hän arvelee, että perussuomalaisten, mutta myös keskustan kannattajat eivät usko hyvitysten auttavan heitä, jotka liikkuvat paljon autolla.

Kaupunkien tiemaksuille ja maksuille auton kulutuksen mukaan löytyy kannatusta vähän enemmän isoimmissa kaupungeissa. Myös kaupungeissa vastustajien ryhmä on selvästi suurin. Jo pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien ulkopuolella kannatus tippuu selvästi.

Tiemaksut tai muut maksut vaativat kuitenkin eduskunnan päätöstä, joten tähänkään kysymykseen päättäjät eivät saa kansalta oikein tukea.

Liikenne vastaa noin viidennestä Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, ja liikenteen ilmastoryhmän arvion mukaan vaikeasti saavutettavan tavoitteen takia toimiin on ryhdyttävä välittömästi.

Ilmastoaiheinen vaalitentti nähdään tänään Yle TV 1:ssä kello 21 alkaen.

4.4.2019 klo 16.18 Jutun grafiikkakuvista on poistettu sinisten tiedot, koska kyselyn sinisten vastausten määrä on liian pieni. Taloustutkimus ei itse poistanut sinisten osuutta, mutta tutkimusyhtiöstä sanotaan, että vastauksia on liian vähän. Taloustutkimuksen mukaan muilta osin kyselyn puolueiden kannattajien osuuksia voidaan verrata suomalaisten näkemyksiin. Koko kyselyn virhemarginaali on +/-3 %-yksikköä.

4.4.2019 klo 16.27 Korjattu jutun toinen grafiikka, jossa ensin joka tapauksessa kannattajat ja hyvityksen jälkeen kannattajat olivat vaihtaneet paikkoja.

Lue myös:

Ministeriön työryhmä ehdottaa: uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynti pitäisi lopettaa vuonna 2035

Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot