Tuulivoimabuumi poikii kiistoja – Miten käy porojen ja hallitsevatko tuulivoimalat kohta Lapin vaaramaisemia?

Yhä korkeammiksi käyvät tuulivoimalat näkyvät kymmenien kilometrien päähän.

tuulienergia
Näkymä Riisintunturin huipulta pohjoiseen. Maaninagan tuulivoimala-alue tulisi etualalla nousevan Pienen Riisitunturin huipun taa ja näkyisi laajalla alueella sen molemmilla puolilla. Riisitunturi, Posio 28.3.2019.
Näkymä Riisintunturin huipulta pohjoiseen. Maaninagan tuulivoimala-alue tulisi etualalla nousevan Pienen Riisitunturin huipun taa ja näkyisi laajalla alueella sen molemmilla puolilla. Riisitunturi, Posio 28.3.2019. Tapani Leisti / Yle

Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset eivät noudata kunta- eivätkä maakuntarajoja. Kuntien välisestä tuulivoimakiistasta kuvaava esimerkki on käynnissä Sallan ja Kemijärven välillä.

Kemijärven valitusta naapurikunta Sallan tuulivoimahankkeen maisemahaitasta Suomutunturin matkailulle puidaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

Valitus koskee Sallan kunnanvaltuuston maaliskuussa 2018 hyväksymää yleiskaavaa, joka sijoittaa tuulivoimalat lähelle Kemijärven kaupungin rajaa.

Hanke tunnetaan Sallan Portin tuulivoimapuistona. Se käsittää kahdeksan tuulivoimalaa. Voimalaitos näkyisi yötä päivää muun muassa Suomutunturille, jonka luontomatkailua halutaan kehittää.

Kemijärven valituksen mukaan tuulivoimalat on myös sijoitettu väärin alueelle, joka on uudessa maakuntakaavaehdotuksessa varattu matkailuun ja virkistyskäyttöön.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus saattaa ratkaista Kemijärven valituksen kesän korvalla.

Tuulivoimahankkeesta valitti myös Joutsijärven kyläyhdistys sekä joukko Suomulla kiinteistöjä omistavia yksityishenkilöitä. Ne vetosivat myös tuulipuiston maisemahaittaan, joka alentaa kiinteistöjen arvoa.

Hallinto-oikeus jätti kyseiset valitukset tutkimatta. Oikeuden mukaan naapurikunnan kiinteistönomistajilla ja kyläyhdistyksellä ei ollut valitusoikeutta.

Oikeuden mukaan tuulivoimalat eivät vaikuttaisi välittömästi valituksen tehneiden kiinteistönomistajien etuihin, koska heidän lomakiinteistönsä Kemijärven puolella Suomun asemakaava-alueella ovat seitsemän kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista.

Kuusamon voimalahanke piinaa Posiolla

Naapurikuntien Kuusamon ja Posion välissä muhii samankaltainen tuulivoimakiista.

Kuusamon valtuusto hyväksyi äskettäin yleiskaavan, joka sijoittaa lähes neljän tuhannen hehtaarin tuulipuistoalueen Posion rajan pintaan. Tähän Maaningan tuulivoimapuiston nimeä kantavan EPV Tuulivoima Oy:n hankkeeseen on tulossa viitisenkymmentä tuulivoimalaa, joiden korkeus on 250 metriä.

Aiemmin tuulivoima-alue sijoitettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan.

Kuvakaappaus EPV Tuulivoiman sivulta 3.4.2019
Kuvakaappaus EPV Tuulivoiman sivulta 3.4.2019

Voimalat tulisivat Kuusamon yhteismetsän maille. Alue kuuluu Tolvan poropaliskuntaan, joka sijoittuu sekä Kuusamon, että Posion kuntien alueelle.

Paliskunta katsoo tuulipuiston pilaavan porojen tärkeän vasoma-alueen. Paliskunnan mukaan porot siirtyvät keväällä synnyttämään vasoja juuri tuulivoimaloiden sijoituspaikalle.

– Porot kerääntyvät juuri sille tuulivoima-alueelle. Siellä syntyy paliskunnan vasoista suurin osa, sanoo Tolvan paliskunnan osakas Ossi Harjukelo.

Massiivinen tuulipuisto tulisi Posion kunnan alueella olevan Riisitunturin kansallispuiston kupeeseen. Jättimäisten tuulimyllyjen huiput kohoaisivat korkeammalle kuin suositun luontomatkailukohteen Riisitunturin huippu. Etäisyyttä olisi vain alle kymmenen kilmometriä.

Posiolla ollaan sitä mieltä, että tuulipuiston hyödyt korjataan Kuusamossa ja haitat kärsitään Posiolla.

Posion matkailuyhdistys vastustaa hanketta maisemahaitan vuoksi.

– Tuulivoimaa sinänsä emme vastusta millään tavalla. Posion matkailuyhdistyksenä olemme Maaningan tuulivoimapuistoa vastaan, koska se on niin lähellä Riisitunturin kansallispuistoa, mikä on meille matkailuyrittäjille arvokasta maisemaa, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Sassali.

Posio ei uskalla valittaa

Kuusamon kunta ja Kuusamon yhteismetsä, jonka maille Maaningan tuulipuisto on tulossa laskevat saavansa sievoiset verotuotot laitoksesta.

Naapurikunta Posion päättäjät tuntuvat hyväksyvän Kuusamon hankkeen.

– Meidän kanta on ollut, ettei ole oikein mukava naapurikuntien hankkeita ruveta vastustamaan, koska se saattaa kostautua meille jossakin muussa vaiheessa, sanoo Posion kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi (kesk.).

Tuulimyllyjä joka vaaramaisemaan?

Yhä useammin tuulivoimahankkeita sijoitetaan kauas asumattomiin Lapin metsiin.

Matkailumaisemien suojelun vuoksi hankkeita on Lapissa torjuttu ainakin Muonion ja Ylitornion kuntien päätöksillä. Luontomatkailun arvostuksen ja kysynnän kasvu on tehnyt Lapin maisemista taloudellisia hyödykkeitä.

Myös poronhoidon edellytykset perinteisenä Lapin elinkeinona ovat alttiita muulle maankäytölle kuten lisääntyvälle tuulipuistojen rakentamiselle.

Tuulivoimala, 7 myllyä  Saukkovaarassa Posion ja Kuusamon rajalla Himmerkistä katsottuna. Etäisyys 23 kilometriä.
Posion ja Kuusamon rajalla Saukkovaarassa olevat tuulivoimalat kuvattuna 23 kilometrin päästä Kitkajärven rannalta Himmerkistä.Vesa Vaarama / Yle

Erillisten tuulivoimahankkeiden kiihtyvä buumi herättää kysymyksen, pitäisikö sijaintien suunnittelun olla nykyistä kokonaisvaltaisempaa. Esimerkiksi Norjassa on hiljattain tehty valtakunnallinen kartoitus, jolla ohjataan tuulivoimaloiden sijaintia niin, että muiden elinkeinojen ja luontoarvojen etuja ei poljeta.