Diakonissalaitos kertoi, että Suomeen on syntynyt uusi paperittomien ihmisten ryhmä: lapsiperheet – Mitä asiasta sanoo sisäministeri?

Humanitaarisen oleskeluluvan lakkauttamisen myötä Suomessa on ihmisiä, joilla ei ole oleskelulupaa, mutta joilla voi olla voimassa oleva kuntalaisuus.

oleskeluluvat
Far håller arm om dotter, de står med ryggen till och ser på avstånd på en skola
Jessica Stolzmann / Yle

Viime viikolla uutisoitiin, että Helsingin Diakonissalaitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomeen on syntynyt uusi paperittomien ihmisten ryhmä.

Diakonissalaitos kertoi, että asiaan on vaikuttanut Suomen kiristynyt turvapaikkapolitiikka.

Suomi lakkautti humanitaarisen oleskeluluvan vuonna 2016. Humanitaarista suojelua voitiin myöntää väliaikaisesti, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta hakija ei voinut palata kotimaahansa maan huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

Helsingin Diakonissalaitoksen mukaan muutos tarkoitti yhtäkkistä paperittomuutta isolle joukolle ihmisiä, jotka olivat saattaneet asua Suomessa laillisesti jo pitkään.

– Heidän elämänsä on asettunut Suomeen. Monet ovat töissä ja opiskelevat, Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen kertoi perjantaina Ylen haastattelussa.

Helsingin Diakonissalaitos arvioi, että joukossa on kymmeniä, ehkä jopa satoja lapsiperheitä.

Kuntalaisia ilman oikeutta asua Suomessa

Diakonissalaitoksen toimialajohtajan Marja Pentikäisen mukaan uusi tilanne on ajanut monet erikoiseen välitilaan: vaikka paperittomalla ei ole oleskelulupaa Suomessa, hänellä voi kuitenkin olla voimassa oleva kuntalaisuus. Eli he voivat olla samaan aikaan esimerkiksi helsinkiläisiä, mutta vailla oikeutta oleskella Suomessa.

Pentikäisen mukaan tämä herättää kysymyksiä niin paperittomien kuin viranomaistenkin keskuudessa:

– Miten pitää toimia, mikä laki menee minkä edelle tai minkä ohi. Kaikilla kuntalaisilla on samat velvollisuudet ja oikeudet esimerkiksi kunnan palveluihin.

Nyt Helsingin Diakonissalaitos vaatii, että humanitaarinen oleskelulupa palautettaisiin ja maassa olevien työlupakäytäntöjä helpotettaisiin.

– Me olemme monen ihmisen kohdalla pattitilanteessa: heitä ei voi palauttaa lähtömaahan, koska ei ole palautussopimusta, ja he ovat sitten jääneet tänne paperittomina, Marja Pentikäinen kuvaili tilannetta Ylelle.

Sisäministeri ei palauttaisi humanitaarista oleskelulupaa

Kysyimme tänään tiistaina toimitusministeristön sisäministeri, kokoomuksen Kai Mykkäseltä, mitä mieltä hän on Helsingin Diakonissalaitoksen vaatimuksesta.

Toimitusministeristön sisäministeri Kai Mykkänen, pitäisikö teidän mielestänne humanitaarinen oleskelulupa palauttaa?

– En lähtisi palauttamaan. Humanitaarisen suojelun oleskelulupa on myönnetty alle kymmenesosalle turvapaikkaa hakeneiden määrästä vuonna 2015 ja sitä edeltävinä vuosina. Se ei ole ollut iso kysymys. Isompi kysymys on se, että kun kielteisen päätöksen saaneita tulee määrällisesti enemmän, koska turvapaikanhakijoita on paljon enemmän kuin aikaisemmin, niin mitä heidän kohdallaan tapahtuu.

– Meidän täytyy pystyä ohjaamaan oleskeluluvat niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Jos meillä on kovin monenlaisia oleskelulupaluokkia, joista ilman perusteita saa omansa löydettyä, niin se ei kyllä saa suomalaisten hyväksyntää sen turvaamiselle, että me voisimme auttaa vainoa pakenevia.

Suomessa on nyt paperittomina ihmisiä, joilla on aiemmin ollut humanitaarinen oleskelupa. He ovat paperittomia, mutta heillä säilyy kuitenkin kuntalaisuus. Tämä on aiheuttanut hämmennystä viranomaisten keskuudessa. Millaisia neuvoja annatte kunnille? Miten ihmisten kanssa pitäisi toimia?

– Välttämätön apu kiireellisessä sairaanhoidossa, siihen meillä on eduskuntakin ottanut selventävän kannan, se täytyy taata kaikille. Mitä tulee kuntalaisuuteen, niin siitä itse asiassa meillä on käynnistynyt lainsäädäntöhanke, jossa nimenomaan perataan läpi tätä ristiriitaa, että ei ole laillista oleskelulupaa, mutta kotikuntalaisuus silti säilyy.

– Pitäisi päästä sellaiseen tilanteeseen, että myös se kotikuntalaisuus päättyy, jos Suomessa ei laillista oleskeluoikeutta.

Millaisia välittömiä seurauksia kotikuntalaisuuden päättymisellä olisi?

– Silloin ei ole oikeutta sellaisiin julkisiin palveluihin, jotka eivät liity siihen kiireelliseen välttämättömään hoitoon tai apuun, mikä pitää ihmistä akuutisti pystyssä. Lähtökohtana on se, että veroilla rahoitettavat hyvinvointipalvelut on tarkoitettu heille, joilla on täällä laillinen oleskeluoikeus.

Uskotteko, että kuntalaisuuden viemisellä saataisiin paperittomia lähtemään pois Suomesta?

– Säännöt pitää olla selvät. Jotta Suomi pystyy auttamaan aidosti vainoa pakenevia, niin silloin pitää olla selvä raja sille, ettei ole mahdollista viivyttää lähtöä täältä siinä tilanteessa, että kaikki oikeusperusteet ja eri lupaperusteet on käyty läpi, eikä oleskelulupaan ole syytä. Silloin on selvempää se, mitä palveluita saa ja mitä ei saa.

Lue myös:

Suomeen syntymässä uudenlainen paperittomien joukko? Maahanmuuttovirasto vihjaa oleskeluluvasta jumiutuneille (31.8.2016)

Maahanmuuttovirasto tiukensi linjaansa: Suomi ei voi olla houkuttelevampi kuin Ruotsi