"Me joudutaan elämään niiden päätösten kanssa" – äänestäviä 18-vuotiaita on alle puolet 69-vuotiaisiin verrattuna

Nuorten Ääni -toimitus selvitti, miksi äänestäjien keski-ikä on niin korkea ja miten se vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen.

eduskuntavaalit
Aleksei Nikolajev ja Anni Kuutti.
Miksi eduskunnassa on niin vähän alle kolmekymppisiä ja mitä se vaikuttaa päätöksentekoon? Tätä pohtivat jutussaan nuoret journalistit Nita Koivisto ja Zahra Karimy. He kuuluvat Helsingin kaupungin nuorisotyön Nuorten Ääni-toimitukseen, joka pyrkii nostamaan mediassa esille nuorille tärkeitä kysymyksiä.

– Ei jännitä. Tai no, ehkä vähän, kertoo 18-vuotias lukiolainen Aleksei Nikolajev, joka äänestää nyt eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Hän kertoo yrittäneensä vaikuttaa äänekkäästi asioihin jo yläkoulussa.

Nikolajev suhtautuu hyvillä mielin äänestämiseen, sillä hän haluaa varmistaa, etteivät ihmiset tekisi enempää virheitä, joita aikaisemmin historiassa on tehty.

– Nyt en ole poliittisesti näkymätön, vaan voin tuoda ääneni esiin, Aleksei Nikolajev jatkaa.

Vaikka hänellä onkin jo tiedossa, ketä äänestää, monella muulla nuorella ei vielä ole.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa alle puolet, vain 47 prosenttia 18–24-vuotiaista äänesti.

Suurin äänestävä ikäluokka oli 55–69-vuotiaat, joista 80 prosenttia äänesti. Kyseisestä ikäryhmästä korkeakoulututkinnon opiskelleilla äänestysprosentti oli peräti 92.

“Osa nuorista luulee, ettei äänellä ole merkitystä”

Nuorten äänen kuulumisen kannalta ongelmallista on myös se, että Suomen ikärakenteen takia nuoria on yksinkertaisesti vähemmän.

Kun huomioidaan sekä syntyvyyden alhaisuus että äänestysaktiivisuus, huomataan, että äänestäviä 69-vuotiaita on yli kaksinkertainen määrä äänestäviin 18-vuotiaisiin verrattuna.

Tilastografiikka äänestäjien määrästä.
18-vuotiaista alle 30 000 äänestää, kun taas 69-vuotiaita äänestäviä on yli 60 000. Arvio perustuu ikäluokkien kokoon ja vuoden 2015 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuteen. Yle Uutisgrafiikka

Aleksei Nikolajevia mietityttää äänestäjien ikärakenteen ongelmallisuus nuorten kannalta.

– Vanhukset eivät piittaa nuorista, koska heidän elämänsä on jo tavallaan loppumassa, Nikolajev arvelee.

– Onhan se huono, etteivät nuoret jaksa äänestää. Se on mun mielestä jaksamisesta kiinni, ja myös siitä, etteivät nuoret tiedä politiikasta tarpeeksi paljon, kommentoi Nikolajev.

Hänen mukaansa koulutuksessa pitäisi panostaa enemmän yhteiskunnan ja historian opetukseen, jos nuoria halutaan enemmän politiikkaan mukaan.

Hän ajattelee, että mediassa voitaisiin näyttää vähän enemmän sitä, kuinka tärkeää oman äänen antaminen jollekin puolueelle on.

– Ehkä moni nuori luulee, ettei heidän äänellä ole loppupeleissä mitään merkitystä, Nikolajev pohtii.

Hänen ystäväpiiristään moni kuitenkin äänestää. Yksi hänen ystävistään haaveilee jopa presidentiksi tulemisesta.

Todennäköistä on, että nuoret ehdokkaat valitaan eduskuntaan nuorten äänillä. Tätä ei tapahdu, jos nuoret eivät äänestä.

Lopputuloksena voi olla, että yhteiskunnan päätöksiä tehdään seuraavalla vaalikaudella samoilla vanhempien ihmisten arvoilla kuin edellisellä vaalikaudella.

Nuoret uskovat demokratiaan, yhdenvertaisuuteen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen

Tutkimusyhtiö T-Median tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen on tutkinut sukupolvien välisiä arvoja. Hänen mukaansa nuorten ja vanhojen arvot eroavat toisistaan kuitenkin yleistä käsitystä vähemmän.

– Suurimmaksi osaksi isoissa linjoissa ei ole eroa. On kuitenkin tiettyjä kysymyksiä, joissa näkyy arvojen ero.

Näitä asioita Sutisen mukaan ovat usko demokratiaan, taloudellinen toimeliaisuus ja menestyksen tavoittelu, joka on ollut nuorissa erityisen korkeaa aina.

– On merkille pantavaa, että tämä sukupolvien välinen kuilu on levenemässä. Tietyllä tavalla Suomen kunnianhimo nojaa entistä vahvemmin nuorten harteilla, jatkaa Sutinen.

Nykynuorille erityisen tärkeistä arvoista Sutinen nostaa tasa-arvon ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

Yhtenä suomalaisena arvona Sutinen mainitsee myös puhtaan ympäristön.

Tällä hetkellä kansalaisia huolettavat ympäristöasiat ennätyksellisen paljon, mutta erityisesti juuri nykynuoret ovat olleet huolissaan ympäristön tilasta viimeisen vuoden aikana.

17-vuotias lukiolainen Anni Kuutti allekirjoittaa puhtaan ympäristön juuri nuorten arvona. Hän itse oli mukana ilmastolakossa.

Anni Kuutti
Anni Kuutin mukaan ikä ei kerro siitä, kuinka yhteiskunnallisesti valveutunut ihminen on.Viivi Oksa, Nuorten ääni -toimitus

– Me joudutaan elämään niiden päätösten kanssa, mitä nyt päätetään ilmastopolitiikassa. Musta tuntuu, ettei kukaan halua elää maailmassa, jossa joutuu kärsimään myrkyistä ja globaaleista ilmasto-ongelmista, Kuutti miettii.

Kuutista huolestuttavan vähän nuoria äänesti viime eduskuntavaaleissa.

– Ehkä siksi, että politiikka nähdään kuivana.

Anni Kuutti on huomannut, että nuorista saattaa tuntua etäiseltä ajatukselta se, että alkaa ottaa selvää ja aktivoituu poliittisesti.

Koska Kuutti ei vielä itse saa äänestää, hän on herätellyt 18-vuotiaita ystäviään äänestämään. Hän haluaisi tuoda eduskuntaan tuoreempaa näkökulmaa.

– Me ollaan nuoria, mutta meillä on silti tietoa ja taitoa.

Iän ja arvojen lisäksi äänestämiskäyttäytymiseen vaikuttaa elämäntilanne: esimerkiksi se, onko lapsia tai missä asuu.

Aloitettuaan opintonsa Helsingissä järvenpääläinen Kuutti on alkanut ottaa enemmän selvää yhteiskunnallisista asioista esimerkiksi uutisia lukemalla.

– Nuorilla on eri elämäntilanne meneillään kuin vanhemmilla. Kyllä mä sanoisin, että elämäntilanne vaikuttaa arvoihin ja mielipiteisiin, Anni Kuutti sanoo.

Nuoret toivovat nopeampia muutoksia yhteiskuntaan

Nuorten alhaisella äänestysaktiivisuudella on seurauksensa. Reeta Sutisen mukaan suurin lopputulos on nuorten toivoman muutostahdin hitaus.

– Nuoret ehkä odottaisivat tietynlaisia työelämärakenteiden muutoksia, joita sitten vanhemmat ikäluokat ehkä vastustavat. Se näkyy sitten nuoriin päin muutosvastarintana.

Hänen mukaansa nuorten tulevaisuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, että politiikassa puhutaan paljon ikääntyvien asioista, jotka tulevat näkymään poliittisen päätöksenteon listalla vielä pitkään.

Puolueet ottavat tämän huomioon ennemmin kuin nuorten asiat, jos näkevät, etteivät saa nuorilta ääniä.

– Koulutuksen lisäksi on monia muitakin teemoja, jotka ovat nuorille tärkeitä, ja joissa vanhempien ikäluokkien voima näkyy vielä pitkään, Sutinen sanoo.

Aleksei Nikolajevia ja Anni Kuuttia huolettaa se, että ikääntyvät aikuiset päättävät nyt, millaista nuorten tulevaisuus tulee olemaan.

– Aikuiset ovat saaneet hyvän koulutuksen, joten heitä ei välttämättä enää kiinnosta, mitä nuoret saavat tulevaisuudessa ja mitä mahdollisuuksia nuorilla silloin on, arvelee Nikolajev.

– On aika kauhea ajatus, jos me mennään aina niillä samoilla vanhoilla arvoilla. Me tarvitaan uutta ajattelua, jotta asiat muuttuisivat, Kuutti toivoo.

Teksti: Ansa Kurola ja Emma Jännes.

Jutun tekijät kuuluvat pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitukseen, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

A-studion tv-lähetys käsittelee aihetta tänään maanantaina klo 21 TV1:llä.

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)

Yle Kioskin vaalibotti (siirryt toiseen palveluun)

Lähikyrsää ja pelottava orava – Tältä näyttää vaalikampanjoinnin loppukiri ympäri Suomea ja se kertoo paljon siitä, mikseivät nuoret äänestä

Onko ikä pelkkä numero? Veeti, 18, haluaa pelastaa ilmaston – vaalien vanhin, 85-vuotias Gunvor ajaisi vanhusten asiaa