Hämeen vaaliehdokkailta löytyi kosolti konsteja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Kanta-Hämeen suuren vaalipaneelin ilmastokeskustelussa ehdokkaat tuntuvat uskovan kansainvälisiin sopimuksiin, teknologiaan ja innovaatioihin Suomen valttikortteina ilmastonmuutoksen torjunnassa.

eduskuntavaalit
Kolme kansanedustajaehdokasta istumassa sohvalla vaalitentissä
Ilmastoasioissa Sanni Grahn-Laasonen (vas.) ja Päivi Räsänen muistuttivat kansainvälisten sopimusten tärkeydestä. Sari Jokinen (keskellä) vaati mm. kasvisruokailun lisäämistä.Nina Keski-Korpela / Yle

Tärkeäksi teemaksi Hämeenlinnassa Verkatehtaan Vanaja-salissa käydyssä vaalikeskustelussa tiistai-iltana nousi soten ohella myös ilmastonmuutos. Eduskuntavaaliehdokkaat saivat runsaslukuisen yleisön edessä vastata kolmen nuoren videokysymyksiin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehtävistä konkreettisista teoista.

Yleisöä katsomossa
Vanaja-salissa oli kosolti vaalipaneeliyleisöä.Nina Keski-Korpela / Yle

Sari Jokinen (vihr.) aloitti kertomalla, että fossiilisilla polttoaineilla on eräpäivä. Hänen mukaansa hiilinielut on saatava kasvamaan ja kansanterveyssyistä ja ilmastonäkökulmasta ihmisten ruokailutottumuksia täytyy muuttaa.

Kasvisruokaa olisi lisättävä kouluissa, hoitolaitoksissa ja puolustusvoimissa. Pitäisi tukea toimia, jotka ovat hyväksi ilmastolle: esimerkiksi haitallisia tukia olisi vähennettävä ja kulutusta ja teollisuutta olisi ohjattava suuntaan, joka säästää ilmastoa. Innovaatioiden kautta voitaisiin kehittää ratkaisuja, joita voidaan viedä eteenpäin muuallekin maailmaan.

Hanna Rokkanen (vas.) sanoi, että halpatuotanto Kiinassa ja muualla tuottaa yhä uutta tavaraa. Hän pohti, miten päästäisiin tuotantoon, jossa ei tehtäisi bulkkia vaan kestävää laatua. Rokkasen mielestä on panostettava kiertotalouteen ja kansainvälisiin sertifikaatteihin, kuten metsätaloudessa.

Yksityisautoilua ei voi lopettaa, mutta työsuhdeautoja ja julkisia hankintoja voidaan ohjata niin, että niissäkin syntyy käytettyjen autojen markkinat. Elintarviketeollisuuden jäte olisi muunnettava esimerkiksi biokaasuiksi ja yritystukia suunnattava niin, etteivät ne tue ympäristölle haitallista toimintaa.

Nainen ja kolme miestä istuvat sohvalla vaalitentissä.
Hanna Rokkanen, Kari Aaltonen, Olli Herranen ja Kimmo Kautio.Nina Keski-Korpela / Yle

Johanna Häggman (kesk.) kertoi, että Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 0,14 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä eli tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia, joihin kaikki valtiot sitoutuisivat. Hänen mielestään Suomessa tulisi pyrkiä uusiutuvan energian käyttöön. Olisi myös kehitettävä teknologisia ratkaisua esimerkiksi hiilidioksidin sieppaamiseen ilmasta.

Paras hiilinielu on Häggmanin mielestä kasvava metsä. Maataloudessa nurmessakin on hiilensidontakykyä ja sitä voisi parantaa tutkimuksen avulla. Biopolttoaineiden verotuksen vähentäminen olisi myös keino ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Päivi Räsänen (kd.) muistutti kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisestä ilmastojulistuksesta, jonka tavoitteena on, että sähkön ja lämmön oltava lähes päästötöntä 2030 loppuun mennessä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tulee yhdessä etsiä keinoja. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa tulevalla vuosipuoliskolla, ja tässä Räsäsen mukaan on erityinen mahdollisuus vaikuttaa kansainvälisiin sopimuksiin.

Tutkimus, koulutus ja innovaatiot ovat tärkeitä ja Suomelle voi tulla näistä vientituotteita. Räsänen avasi pelin myös raideliikennekeskusteluun. Hän panostaisi raideliikenteeseen vahvasti, ja kaikkein tärkeintä on hänen mukaansa saada pääradalle lisäraiteet.

Sanni Grahn-Laasonen (kok.) komppasi Räsäsen esiin tuomia näkökohtia ja painotti hänkin, että ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä vaikuttavinta on kansainvälinen yhteistyö. Suomi voi vaikuttaa kansainväliseen teknologian kehittämiseen tutkimuksella. Yliopistojen ja korkeakoulujen työllä on tässä tärkeä rooli. Nuoret ovat hänen mukaansa usein fiksumpia kuin aikuiset ilmastokysymyksissä.

Lulu Ranne (ps.) kehui alkajaisiksi lämpimästi Suomen puhtaita vesiä, luontoa ja ilmaa. Teollisuutta valvotaan hänen mukaansa meillä paremmin kuin muualla, eikä nuorten pidä kokea syyllisyyttä koko maailman ympäristöongelmista. Vaikuttavuus ilmastotyöhön löytyy Ranteenkin mielestä kansainvälisistä sopimuksista. Hän muistutti, että ympäristöhaitat eivät pysy pois ilmatilastamme tai vesistämme ja niinpä niitä on käsiteltävä globaalina ongelmana.

Innovaatioihin ja koulutukseen on sijoitettava rahaa. Pitää varmistaa, että ne Afrikan maat, joissa ollaan ympäristön kannalta asumisen mahdollisuuksien rajoilla, pystyvät elättämään omat asukkaansa. Maailmantuskaa ei kannata tuntea, Ranne kehotti nuoria. Omia kulutustottumuksia kannattaa kuitenkin tarkastella sekä nuorten että aikuisten.

Mies ja nainen vaalitentissä
Johannes Koskinen ja Lulu Ranne.Nina Keski-Korpela / Yle

Johannes Koskinen (sd.) moitti perussuomalaisia asenneongelmasta. Piikki osui myös keskustan prosenttikommenttiin, kun Koskinen muistutti, että suomalaisten päästöt ovat kaksi kertaa enemmän kuin väestöosuutemme. Koskisen mielestä kannattaa edetä järjestelmällisesti: yksilö- ja perhetasolla, kunnissa ja maakunnissa, valtakunnallisesti ja globaalisti.

Tuloksien saamiseksi kaikilla tasoilla tarvitaan toimia. Täsmäkeinoina Koskinen toi esiin kouluruokailuun osallistumisen, kierrätyksen perheissä, kulutuksen vähentämisen ja kelvottoman tuotannon estämisen. Koskinen kertoi oman kokemuksensa ruuvitaltasta, joka mureni ensimmäisestä ruuviväännöstä esimerkkinä järjettömästä tuotannosta, jolle pitäisi asettaa esteitä EU-tasolla. Hän pohti, miten saadaan Venäjän nokipäästöt kuriin: vaikeaa on koettaa muurahaisena saada elefanttia liikkeelle, mutta yritettävä on.

Kimmo Kautio (tl.) sanoi, että Suomi on taas EU:n mallioppilas: Bulgaria ei vähennä päästöjään juuri ollenkaan. Hänen mielestään Suomen puolta on joku pitänyt tosi huonosti.

Uskallusta tehdä ilmastotekoja löytyy kyllä tai ei -lippujennostokyselyn mukaan kaikilta ehdokkailta. Lopuksi edustajat joutuivat vielä tulikokeeseen eli kertomaan, kuka heidän mielestään onnistui vaalipaneelissa parhaiten. Omaa nimeä ei toki saanut mainita.

Parhaiten panelistien mielestä pärjäsi Päivi Räsänen. Hänet mainitsivat Johannes Koskinen, Sanni Grahn-Laasonen, Sari Jokinen, Johanna Häggman ja kahta ehdokasta kehuneet Olli Herranen ja Kimmo Kautio. Muiksi onnistujiksi ehdokkaat nostivat Lulu Ranteen, Johannes Koskisen ja Hanna Rokkasen.

Katso Kanta-Hämeen vaalikeskustelun tallenne Yle Areenassa.