Päijät-Hämeen vaalipaneelissa keskusteltiin työvoiman saatavuudesta ja ehdokkaiden omista ilmastoteoista

Yle Lahden ja ESS:n yhteinen vaalipaneeli pureutui maakunnan kuumimpiin vaaliteemoihin.

eduskuntavaalit
Suuri vaalikeskustelu Lahdessa.
Päijät-Hämeen suuri vaalikeskustelu käytiin torstaina Lahdessa.

Päijät-Hämeen suuri vaalikeskustelu Lahden kaupunginkirjastossa alkoi esittelykierroksella, jonka aikana ehdokkaat saivat mainita yhden erityistaidon. Kierroksen aloittanut Sirkku Hildén (sd.) kehui laulutaitoaan ja intoutui antamaan siitä myös näytteen. Häntä seurannut perussuomalaisten Rami Lehto taas mainitsi kokkaustaitonsa.

Esittelyn jälkeen juontajat käänsivät keskustelun työvoimakysymyksiin. Ensimmäisenä ehdokkaat saivat vastata kysymykseen, miten ehdokas edistäisi ulkomaisen työvoiman tuloa Päijät-Hämeeseen.

Kalle Jokinen (kok.) sanoi, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää. Mallia hän ottaisi Kanadasta ja Australiasta, jossa työvoimaa haetaan aktiivisesti ulkomailta.

Rami Lehto (ps.) ei kannata työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi hän mainitsi Ruotsin maahanmuuttajat, jotka työskentelevät matalapalkka-alalla. Matalasti palkatut työntekijät saavat Lehdon mukaan enemmän yhteiskunnan tukia kuin palkkatuloja.

Sonja Falk (kd.) mainitsi, että Suomesta muuttaa osaavaa työvoimaa pois. Työperäistä maahanmuuttoa voitaisiin edistää muuttamalla tarvehankintaa.

Hilkka Kemppi (kesk.) kertoi, että kielen oppiminen on tärkeä asia työperäisten maahanmuuttajien houkuttelemisessa. Hän laajentaisi englanninkieliset koulutusohjelmat myös ammatilliseen koulutukseen.

Mistä rahat koulutukseen?

Elisa Lientola (vas.) kertoi, että Vasemmistoliitto on julkaissut ohjelman, jossa kerrotaan, miten uudistuksia rahoitettaisiin. Rahoituslähteinä hän mainitsi ympäristöhaittaveron ja pääomaveron.

Sonja Falk sanoi, että koulutettu väestö on Suomen ainoa kilpailuvaltti. Hän mainitsi, että ammattillisesta koulutuksesta raha palautuu nopealla syklillä takaisin veroina. Sen sijaan osaavan työvoiman puute kostautuu jo nyt.

Kalle Jokisen rahoituskeinona on myös työllisyys.

– Sillä maksetaan monia asioita.

Vaalipaneeli Lahdessa.
Vaalipaneeli Lahden kaupunginkirjastossa.Tapio Enlund / Yle

Millaisia ovat omat ilmastotekosi?

Elisa Lientola mainitsi, että hän tehnyt ilmastoystävällisiä valintoja jo 1990-luvulta lähtien. Hän on myös luopunut lentämisestä ja sukeltamisesta lämpimässä vedessä.

Sirkku Hildén kertoi harkitsevansa autosta luopumiseen ja siirtyvänsä kokonaan joukkoliikenteen käyttämisen. Sonja Falk on suunnittelut biokaasuauton hankintaa.

Rami Lehto on jättänyt lentäminen minimiin ja alkanut kasvattaa itse jonkin verran ruokaa.

Riina Puusaari (vihr.) on hillinnyt kulutustaan ja on miettinyt juustosta luopuminen, mutta vegaaniset vaihtoehdot eivät ole vielä riittävän hyviä.

Kalle Jokinen sanoi lentävänsä vähän ja tankkaa vaalikiertueautoon biopolttoainetta.

Harri Kerijoki (sin.) kertoo kuluttavansa vähän, eikä hänellä ole mitään vähennettävää. Liike Nytin Ville-Matti Kuusela haluaa vähentää yksityisautoilua. Marina Bergman-Pyykkönen (rk.) aikoo vähentää lihansyöntiä ja kulkea juna-asemalle pyörällä.

Entä onko yksittäisten ihmisten teoilla merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä? Tämän kysymyksen kohdalla kaikki muut keskustelijat paitsi Rami Lehto nostivat vihreän lapun.

Miten hoitajamitoitus hoidetaan?

Ehdokkaat saivat nostaa lapun myös kysymykseen hoitajamitoituksesta. 0,7 hoitajan mitoitukselle näytti vihreää kaikki muut paitsi Kalle Jokinen.

Hän perusteli kantaansa sanomalla, että hoidontarve muuttuu koko ajan. Sen takia ei voi olla yksi luku, sillä jokaisen pitää saada tarvitsemaansa hoitoa. 0,7 ei Jokisen mukaan riitä kaikille.

Ville-Matti Kuusela vastasi 0,7 hoitajan olevan minimi, eikä se estäisi suurempaa hoitajamäärää tarvittaessa. Hilkka Kemppi jatkoi sanomalla, että luku tarvitaan, koska sen kautta pystytään valvomaan hoitoa.

Entä sote?

Lappuja nosteltiin myös sote-uudistuksen tiimoilta. Ehdokkaista Hilu Kemppi ja Harri Kerijoki olisivat valmiita jatkamaan sote-palveluiden tuottamista 18 maakunnan mallin mukaisesti. Keskustelua käytiin käyttämällä esimerkkinä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää.

Hildénin mukaan nykyinen järjestelmä on ristiriitainen, sillä järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu eivät ole samoissa käsissä hyvinvointikuntayhtymässä.

Lientola esitti kovasanaista kritiikkiä hyvinvointikuntayhtymän tilanteesta. Hän sanoi, ettei paikallisilla päättäjillä ole riittävää asiantuntemusta, eikä kaupunkilaisilla ole suoraa palautekanavaa. Lientola mukaan nykyistä viranhaltijajohtoista menoa pitää korjata.

Hilkka Kemppi toi esiin pienten kuntien tilanteen. Hänen mukaansa maakunnallista toimintaa tarvitaan, sillä Kärkölällä ja pienillä kunnilla ei riitä hartioita omien sote-palvelujen järjestämiseen. Hyvinvointikuntayhtymän ongelma on Kempin mukaan se, ettei toiminta ole riittävän pitkäjänteistä.

Kalle Jokinen sanoi, etteivät kansalaiset ole pyytäneet uusia hallintomalleja. Sen sijaan he ovat pyytäneet laittamaan soten kuntoon. Kokoomuslainen komppasi vasemmiston Lientolaa siinä, että kunnilla pitää olla yhteys yhtymän päätöksentekoon.

Vaalipaneeliin osallistuivat:

  • Rami Lehto (PS)
  • Sirkku Hildén (SDP)
  • Elisa Lientola (Vas.)
  • Sonja Falk (KD)
  • Riina Puusaari (Vihr.)
  • Kalle Jokinen (Kok.)
  • Hilkka Kemppi (Kesk.)
  • Harri Kerijoki (Sin.)
  • Ville-Matti Kuusela, Liike Nyt (Liik.)
  • Marina Bergman-Pyykkönen (RKP)

Tero Ahtolan piti edustaa paneelissa Tähtiliikettä, mutta hän ei ollut paikalla.

Torstai-illan juontajina toimivat Yle Lahden toimittaja Marjo Pirilä ja Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki.

Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 3.–9. huhtikuuta ja varsinainen vaalipäivä on 14. huhtikuuta.

Oikeusministeriön ylläpitämälle vaalit.fi-sivustolle (siirryt toiseen palveluun) on kerätty laajasti tietoa vaaleista, äänestämisestä ja puolueista. Ehdokkaiden näkemyksiin voit tutustua Ylen vaalikoneen (siirryt toiseen palveluun) kautta.