Kemi tyhjenee, mutta jäljelle jäävät viihtyvät – rankasta muuttotappiosta kärsivä kaupunki kysyi muuttajien syitä

Kasvukeskusten asukasmäärän kasvaessa on monesta pikkukaupungista tullut entistä pienempi.

muuttoliike
Kemin kaupunki, auringonlasku.
Risto Koskinen / Yle

Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat suurin syy muuttaa Meri-Lappiin tai sieltä pois. Asia selviää Kemin- ja Kemi-Tornioseudun muuttoliiketutkimuksesta.

– Peruslähtökohta jäämiselle ja tulemiselle on, että työtä ja opiskelupaikkoja on tarjolla, kiteyttää Riikka Leinonen, joka työskentelee suunnittelijana Kemin kaupungilla.

Myös satunnaisotannalla haastattelemiemme kemiläisten kommenteissa työn ja opiskelun merkitys korostuu.

– Työnhaku on asioita, joita täytyy miettiä, sanoo perheen pikkuisen kanssa liikkeellä ollut Anna-Maria Tainio.

Opiskeluun ja työhön liittyvä liike on molemmin suuntaista.

– Palasin tänne tekemään töitä, nykyään opetan viitosluokkaa Kemissä, kertoo Jarkko Henttinen.

Kemin ja Kemi–Tornio -seudun muuttoliiketutkimuksen mukaan muualle Suomeen Kemistä muutettiin eniten opiskelu- tai työpaikkojen perässä. Muualta Suomesta Meri-Lappiin saivat muuttamaan työ, sukulaiset tai ystävät.

Kolmanneksi yleisin syy tulomuuttoon oli opiskelupaikka.

Muuttoliiketutkimus toteutettiin vuonna 2017. Aineisto kerättiin postikyselynä marras-joulukuussa 2017. Kysely lähetettiin kaikille vuoden sisällä Kemistä pois muuttaneille ja tulomuuttajista kaikille Kemi–Tornion seutukuntaan muuttaneille.

Iäkkäitä paluumuuttajia

Tutkimuksen tekijät yllätti paluumuuttajien huomattava määrä.

– Potentiaalisina seudulle muuttajina voidaan pitää henkilöitä, joilla on henkilökohtainen side alueelle, sanoo tutkimuksen toteuttamisen suunnitellut Riikka Leinonen.

Yleensä nuorin ikäluokka muuttaa eniten, mutta Kemin paluumuuttajat olivat tutkimuksen mukaan iäkkäämpää ikäluokkaa. Syynä korostuivat sukulaiset ja ystävät.

Paluumuuttajien joukosta löytyi runsaasti eläkeläisiä, mutta muuttovirta näkyi myös toiseen suuntaan; eläkkeelle jäätyään moni muutti Kemistä takaisin omalle kotiseudulleen.

– Minä nyt vaan asun täällä, vaikka työttömänä olenkin. Pitäisi lähteä taas etelään, mutta ei sitä niin vain lähdetä, kertoo kemiläinen Päivi Manninen.

Etelään paluu ei häntä innosta, vaikka kotikaupunki Kemin työllisyysmahdollisuudet ovat heikot.

– Tämän ikäisille täällä on tarjolla lähinnä työllisyyskursseja ja kuntouttavia työtoimintoja, sanoo Manninen.

Nuoret ikäluokat lähtevät pois

Muuttoliikkeen ohella Kemin väestökehitykseen vaikuttaa luonnollinen kehitys, joka on kääntynyt negatiiviseksi noin kymmenen vuotta sitten. Kemistä muuttavat pois etenkin nuoret ikäluokat, joten kuntalaisia kuolee enemmän kuin syntyy.

19–24 -vuotiaita naisia muuttaa enemmän pois kuin Kemiin. Samoin miehissä 24–30 -vuotiaissa lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto. Muuttotappiota syntyy etenkin näissä ikäryhmissä.

Työikäisessä väestössä muuttoaallot vaihtelevat vuosittain. Yli 65-vuotiaissa Kemi saa nettomuuttovoittoa. Iäkkäiden paluumuutto ja nuorten poismuutto vääristää kaupungin huoltosuhdetta ja tuntuu kaupungin taloudessa.

Kemin asukasluvun kehitys sekä ennuste
Asmo Raimoaho / Yle

Iäkkäiden paluumuuttajien lisäksi Kemi saa muuttovoittoa myös maahanmuuttajista. Osa maahanmuuttajista kuitenkin muuttaa edelleen suurempiin kasvukeskuksiin asuttuaan jonkin aikaa paikkakunnalla. Maahanmuuttajiin lasketaan myös paluumuuttajat, jotka lähtivät aikoinaan Ruotsiin.

Viimeisimmän 30 vuoden aikana Kemi on menettänyt yli 4 000 asukasta. Väestökadosta huolimatta julkisia palveluita ei ole suuresti vähennetty. Tämän seurauksena kaupungin velkataakka on kasvanut eikä verotuskaan ole keveimmästä päästä.

Meri ja luonto miellyttää

Muuttoliiketutkimuksessa selvitettiin myös, mitä asioita Meri-Lappiin muuttaneet uudessa kotipaikassaan arvostivat.

– Eniten arvostettiin merellisyyttä ja luonnon läheistyyttä. Meidän sisäsatama sai paljon kiitosta vastauksissa, kertoo Kemin kaupungin suunnittelija Riikka Leinonen.

Seuraavana hyvien puolten listalla oli palvelutarjonta ja lyhyet välimatkat joka paikkaan.

– Täällä on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet, kaikki tarpeellinen, arvioi kadulla pysäytetty Anna-Maria Tainio.

Myös Jarkko Henttinen nostaa hyvien puolten listansa kärkeen ulkoilumahdollisuudet, erityisesti mahdollisuuden hiihtää talvisin meren jäällä.

– Hyvä asia ovat myös ne noin 20 000 ihmistä, lisää Henttinen.

Osa laajempaa trendiä

Tutkimuksessa nousi esille useita syitä, jotka johtivat Kemistä muuttoon: Toisesta kunnasta löytyi sopiva asunto tai Kemin työelämämahdollisuudet eivät vastanneet omia tarpeita. Muutamassa vastauksessa mainittiin Kemin tunnelma ja työilmapiiri. Osa muutti lähemmäs sukulaisia tai ystäviä, halusi suurempaan kaupunkiin, jossa oli paremmat ostosmahdollisuudet sekä enemmän kahviloita ja ravintoloita.

Lapin suurimpien kaupunkien prosenttiosuus väestöstä grafiikka
Asmo Raimoaho / Yle

Opiskelu- ja työpaikkojen lisäksi esille nousi myös useita muita vetovoimatekijöitä.

– Kemin suuri vahvuus on myös asuinympäristö, jota pidettiin rauhallisena, turvallisena ja viihtyisänä. Monilla oli vaikuttanut se, että täältä löytyi sopiva ja edullinen asunto ja myös ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia pidettiin hyvinä.

Kaupungin kehitys on osa laajempaa trendiä.

– On merkkejä siitä, ettei koko Suomen asuttuna pitäminen ole mitenkään realistista, sanoo Riikka Leinonen.

Kommentointi sulkeutuu 8.4. kello 22.