Ruotsalaiset kierrättävät huomattavasti innokkaammin muovia kuin suomalaiset – Onnistumisen taustalla on 5 syytä

Ruotsissa kierrätetään yli 40 prosenttia muovipakkauksista, Suomessa alle 30 prosenttia.   

kierrätys
Grafiikka, jossa muovipakkauksia.
Topi Tirri / Yle

TukholmaRuotsissa kotitalouksia on hoputettu jo vuosikymmenen ajan kierrättämään muovia, ja lopputulos on onnistunut.

Ruotsalaiset kierrättävät yli 40 prosenttia muovipakkauksistaan, ja tavoitteena on nostaa kierrätysprosentti viiteenkymmeneen ensi vuoden loppuun mennessä. Suomessa kierrätykseen päätyi vuonna 2017 vajaa 30 prosenttia pakkausmuovista.

Tässä viisi syytä Ruotsin menestykseen:

1. Kierrätys on helppoa

On tavallista, että ruotsalaiset lajittelevat kotona jätteensä. Harvassa kerrostalossa on omaa lajittelukeskusta, mutta taloyhtiöt ovat aktiivisesti totuttaneet asukkaat erottelemaan ja viemään muovi-, lasi-, pahvi- ja metallijätteet korttelien yhteisiin, kullekin materiaalille tarkoitettuihin keräyslaatikoihin.

Esimerkiksi Tukholmassa vihreiden keräyslaatikoiden luokse kulkee jätepusseineen vilkkaasti ihmisiä viikonloppuina. Kunnissa on kierrätyspisteitä tiheässä, ja taloyhtiöiden omia kierrätyspisteitä lisätään.

2. Muovin monimutkaisuudesta tiedotetaan

Ruotsissa on panostettu muovista kertovaan tiedotusmateriaaliin ja opastukseen. Kierrätyskeskuksissa on henkilökuntaa, joka kertoo, millainen viidakko erilaiset muovit ovat. Erityyppisten muovien oikeaan lajitteluun puututaan. Henkilökuntaa on koulutettu palvelemaan hymyillen ja auttamaan keskuksessa kävijöitä.

Ruotsissa korostetaan kuluttajan, valmistajan, kuntien ja kierrätysyritysten vastuuta. Kuluttajan on luettava pakkauksen sisältöseloste, valmistajan painettava se pakkaukseen ja kierrättäjän on autettava erottelemaan eri muovityypit.

3. Asenteet kunnossa

Ruotsalaisille jätteiden lajittelu ja kierrätys tuntuu olevan velvollisuus. Kaksi kolmesta ruotsalaisesta on valmis kieltämään muoviset kertakäyttötuotteet. Ruotsin WWF:n teettämän mielipidetiedustelun mukaan lähes 70 prosenttia olisi halukas luopumaan esimerkiksi muovipilleistä ja mukeista.

Tavallinen svensson tietää, että nykymenolla meressä voi olla vuosikymmenten kuluttua enemmän muovia kuin kaloja. Kadunmiesten silmiin on juurrutettu Indonesian rannikon valas, jonka vatsasta löytyi yli tuhat erilaista muovinpalaa.

Kiloittain muovia hotkaissut valas on katugallupeissa tavallinen vastaus, kun kysytään, miksi muovia on kerättävä ja kierrätettävä.

4. Uusiin ideoihin ja tiedotukseen on tarjolla julkista rahaa

Luonnonsuojeluvirasto Natusvårdsverket vastaa hallituksen alaisuudessa kierrätystavoitteiden onnistumisesta. Virasto antaa tukea useisiin erilaisiin kestävän muovinkäytön projekteihin.

Ruotsin standardisointiliitto SIS on saanut 80 000 euroa muun muassa muovipakkausten standardisointiin ja kierrätysstandardin kehittämiseen. Samoin yritykset ovat saaneet koulutustukea siihen, että ne siirtyvät kestävien materiaalien käyttöön.

5. Työpaikat ja kauppa näyttävät mallia

Volvo ja Ikea ovat poistaneet muoviset kertakäyttöastiat konttoreistaan ja henkilökunta- ja yleisöravintoloista. Yritykset panostavat omaan ja alihankkijoiden kierrätysmateriaalin käyttöön.

Ruotsin suurimpiin elintarvikeketjuihin kuuluva Hemköp otti pari vuotta sitten käyttöön muovipussien panttijärjestelmän. Ketju kannustaa käyttämään muovipusseja hajoamispisteeseen asti. Huonokuntoisistakin muovikasseista saa palautettaessa kruunun eli euroissa noin kymmenen senttiä.

Muut kauppaketjut empivät vielä panttijärjestelmää, mutta käyttävät ostospusseissaan kierrätettävää muovia. Ruotsin tavoitteena on puolittaa muovipussien käyttö vuoteen 2025 mennessä 40 muovipussiin henkilöä kohti vuodessa.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella kello 20 asti.

Lue myös:

I love muovi: lajittele pakkausmuovi ja anna sille uusi elämä – pistetään muovinkierrätys uudelle tasolle!

Piinaako sinua ajatus mikromuovista juomavedessä? Enemmistö suomalaisista on huolissaan muovin määrästä – tässä 7 ratkaisua ongelmaan

Moskovan jäteongelmaa ratkotaan rakentamalla jättikaatopaikka 1 200 kilometrin päähän – Paikalliset pelkäävät laajaa ympäristökatastrofia