Luontomatkailun nousukiito on huomattu pohjoisimmassa Lapissa – Suomi ja Norja haluavat saada vaellusreitit yhtenäisiksi

Esimerkiksi Kalottireitti halutaan entistä sujuvammaksi kulkea Kilpisjärveltä pohjoiseen.

matkailu
Kilpisjärven erämaa on suosittu turistikohde, siellä kävi viime vuonna noin 86 000 vaeltajaa.Yle Jarmo Honkanen

LappiNorja ja Suomi haluavat saada pohjoisten vaellusreittien opastuksen kuntoon yhdessä. Kohteena ovat Käsivarresta Pohjois-Norjaan päin risteilevät retkeilyreitit. Yksi niistä on Kalottireitin alue Käsivarresta pohjoiseen, aina Kautokeinoon saakka.

Kävijämäärät luontokohteissa kasvavat vuosittain ainakin Suomessa. Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin vuonna 2018 lähes 6,9 miljoonaa käyntiä, kun vielä vuonna 2009 luku oli noin 4,7 miljoonaa.

Kalottireitin lisäksi tarkastelun kohteena ovat Norjassa sijaitseva Haltin alue, Reisan kansallispuisto sekä reittiyhteydet Kautokeinon lisäksi Reisan laaksoon ja Kåfjordiin.

Norjassa luontomatkailun selvittäminen kiinnostaa

Tarkoituksena on, että Suomessa Kilpisjärven luontokeskuksessa ja Norjassa Haltin luontokeskuksessa olisi jatkossa nyt alueelle samanlainen opastus. Lisäksi rajat ylittäviä reittejä ja niiden rakenteita halutaan yhtenäistää. Yhteistyöllä aiotaan hakea Euroopan luonnonsuojeluliiton Transboundary Park -sertifikaattia.

Huurteinen rajapyykki 303B Suomen ja Norjan rajalla Haltin rinteellä Suomen korkeimmassa kohdassa 1324 mpy.
Haltin alue jakautuu sekä Suomen että Norjan puoleiseen alueeseen. Enontekiön puoleisella alueella on Suomen korkein tunturi.Jari Ylläsjärvi

Kahden maan hankkeessa mietitään myös luonnon hyödyntämisen vaikutuksia.

– Norjan puolella erityisesti on halua kehittää matkailua ja hallita matkailun, elinkeinojen ja maankäytön suhdetta, Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen projektipäällikkö Pertti Itkonen sanoo.

Malli myös norjalaisten vapaaseen käyttöön

Suomesta ollaankin jopa viemässä mallia luonnonpuistojen kävijätutkimuksen tekemiseen.

Metsähallitus on jo tehnyt samalla sapluunallla kävijätutkimuksia ympäri Suomea 2000-luvun aikana. Norjassa vastaavaa laajaa yhtenäistä tutkimusmallia ei ole, vaikka luonnonsuojelualueiden kävijöitä on sielläkin aiemmin tutkittu.

– Rajan yli ei ole aiemmin yhteisellä menetelmällä kävijätutkimusta tehty, kertoo Itkonen vielä hankkeen ainutlaatuisuudesta.

Kävijätutkimus toteutetaan sekä Enontekiön Kilpisjärvellä että Norjassa Haltin alueella maaliskuun puolivälistä toukokuun alkupäiviin saakka sekä heinä–syyskuussa. Kysely toteutetaan lomakkeilla ja haastatteluilla.

Tulokset ovat julkisia, kun ne valmistuvat, Pertti Itkonen kertoo.

Metsähallituksella on rajan yli tehtävää yhteistyötä muun muassa Inari–Pasvik-alueella pohjoisessa sekä Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen välillä idässä. Yhteistyötä aiotaan laajentaa myös Ruotsin rajan yli.