Monien vieroksuma lippu nousee Seinäjoen kaupungin salkoon romanien kansallispäivänä – romaniaktiivi: "Olen aivan hämmentynyt"

Kansainvälistä romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta. Liputuspäiväksi se ei ole vielä vakiintunut.

Romanien kansallispäivä
romanilippu
Lakeuden Romanit -yhdistyksen hallitus lahjoitti romanilipun Seinäjoen kaupungille.Jaakko Laakso

Seinäjoen kaupungintalon salkoon nousee kansainvälisenä romanien kansallispäivänä maanantaina ensimmäistä kertaa romanien oma lippu.

– Onpa todella hienoa, kommentoi romaniasiain neuvottelukunnan vs. pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Henna Huttu, kun kuulee mitä lakeuksilla tapahtuu.

Hutun mukaan Seinäjoen kaupunki on edelläkävijöiden joukossa, kun on päättänyt liputtaa romanien lipulla. Hän arvelee, että Suomessa on puolen kymmentä kaupunkia, joissa näin tehdään.

Romanilipun käyttäminen kertoo myönteisestä asennoitumisesta vähemmistöjä kohtaan.

Henna Huttu

Esimerkiksi Helsingin kaupunki on liputtanut vuodesta 2015 lähtien romanipäivänä, mutta Helsingissä on päädytty käyttämään Suomen lippua. Aloitteen liputtamisesta aikanaan Helsingissä tehnyt kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren kertoo, että romanit itse olivat silloin Suomen lipun kannalla.

– He halusivat Suomen lipulla tuoda esiin Suomen kansalaisuuttaan.

Kansainvälinen romanipäivä ei ole virallinen liputuspäivä. Henna Hutun mukaan liputtaminen romanipäivänä yleistyy kuitenkin vähitellen. Hän soisi, että useammissa kaupungeissa salkoon vedettäisiin juuri romanien oma lippu.

– Romanilipun käyttäminen kertoo myönteisestä asennoitumisesta vähemmistöjä kohtaan.

Seinäjoki sai lipun lahjaksi

Seinäjoen kaupungille romanilipun on lahjoittanut maakunnallisesti toimiva romanikulttuurin yhdistys Lakeuden Romanit. Yhdistys iloitsee ensinnäkin siitä, että Seinäjoella kaupungintalon salkoon nousee huhtikuun kahdeksantena lippu ja toiseksi siitä, että se on romanien oma lippu.

– Tuntuu hienolta, että kaupunki huomioi romanivähemmistöä tällaisella eleellä, puheenjohtaja Jari Stenroth toteaa.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jaakko Laakso sanoo, että romanilippu on muodostunut viime vuosina tärkeäksi osaksi romaniväestön yhteisöllisyyttä Suomessakin.

– Suomen lippu on Suomen romaneille isänmaan symboli, mutta romanilippu sen rinnalla on kaksoisidentiteetin merkki, Laakso sanoo.

Tärkeä päivä romaneille

Romanien kansallispäivää on vietetty vuodesta 1990 lähtien. Suomessa se hyväksyttiin almanakkaan viisi vuotta sitten. Päivämäärä 8.4. juontaa juurensa vuoteen 1971. Silloin järjestettiin Lontoossa ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi ja hyväksyttiin romanien lippu.

Henna Huttu arvioi, että romanien kansallispäivällä on paljon symbolista merkitystä.

– Päivä on myös siinä mielessä tärkeä, että silloin voidaan esimerkiksi kouluissa luontevasti puhua romaneista ja tuoda esiin heidän kulttuuriaan.

Projektipäällikkö Päivi Majaniemi Suomen Romaniyhdistyksestä toteaa, että yhteisölle omasta kansallispäivästä on tullut merkittävä päivä.

– Eri puolilla Suomea, missä vain on aktiivisia romanijärjestöjä, järjestetään monenlaisia tapahtumia.

Myös Majaniemi toivoo, että liputtaminen lisääntyisi romanipäivänä. Hän on yllättynyt uutisesta, että Seinäjoen kaupungissa salkoon nousee romanilippu.

– Sehän kuulostaa loistavalta. Olen aivan hämmentynyt. Tiedän, että paikoin romanit ovat tällaista esittäneet, mutta tavallisesti esitykset eivät ole saaneet vastakaikua.

Románaleavga
Wikipedia

Romanien lipusta kerrotaan romanit.fi (siirryt toiseen palveluun) -sivustolla näin:

Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, vihreä taas luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia.

Punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi myös romanien intialaista alkuperää - heidän "kotimaataan", josta he lähtivät jo 800-luvulla.

Pyörä on samantapainen kuin Intian lipussa näkyvä chakra, jossa on 24 puolaa, aivan kuten tunteja vuorokaudessa.