Syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi – katso, miltä näyttää sinun kotiseutusi tulevaisuus

Suurin osa Suomea tyhjenee hitaasti. Selvitimme, miten rakennemuutos on muuttanut elämää ja mitä ratkaisuja taantuvien paikkakuntien asukkaat ovat löytäneet.

rakennemuutos
Lapsi leikkii.
Nyt näyttää siltä, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla.Tiina Jutila / Yle

– Ehkä vähän ahdistaa.

Pia Fagerroos on nähnyt kylätien hiljenemisen kahvilansa ikkunan läpi. Hän avasi lounaskahvilan entiseen pankkikonttoriin Siikaisten keskustassa seitsemän vuotta sitten.

Sinä aikana hänelle on kasvanut tuttu asiakaskunta, joka tulee syömään kuin kotiinsa. Palveluita on kuitenkin karannut isommille paikkakunnille. Ja kun ihmiset menevät naapurikuntaan vaikkapa pankkikonttorin perässä, he vievät sinne usein myös muut asiointinsa.

– Se on ollut surullista huomata, koska tämä on niin ihana pieni paikkakunta, hän sanoo.

Satakunnassa sijaitseva pieni Siikaisten kunta on yksi sadoista paikoista Suomessa, jotka vähitellen tyhjenevät. Kun syntyvyys on romahtanut, alueet saavat riittävästi uusia asukkaita vain ulkomailta ja muista kunnista. Tässä ruletissa voittavat vain suurimmat kaupunkiseudut.

Katso, mitä tapahtuu sinun kotiseudullasi

Tästä jutusta voit katsoa, mitä suuri rakennemuutos tarkoittaa sinun kotiseudullasi. Alla oleva grafiikka näyttää koko maan ja maakuntien väestön kehityksen 1990–2040. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen väestötietoihin (sininen) ja vuonna 2015 julkaistuun väestöennusteeseen (keltainen).

Voit tarkastella väestönmuutosta maakuntien sisällä grafiikan yläpuolella olevasta valikosta valitsemalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nyt näyttää siltä, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla. Tilastokeskusta hurjemman väestöennusteen on tehnyt aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Sen tuorein ennuste kertoo, että Suomessa on 30-luvulla enää kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere, Turku. Kaikkialla muualla väki vähenee.

Siikaisissa vuotoa on ryhdytty paikkaamaan parantamalla lapsiperheiden palveluita. Vauvarahasta luovuttiin, mutta sen tilalle tuotiin ilmainen varhaiskasvatus ja lupaus järjestää päiväkotipaikka kahdessa päivässä.

– Täällä on minun mielestä kaikki hyvin. Ja vielä kun partiotoiminta saatiin pyörimään, siellä on käynyt aika paljonkin lapsia, lisää Leppijärven kylässä asuva Mari Viljanen.

Paula Lilja
Kun Pauliina Lilja perusti lankakaupan Siikaisten Leväsjoelle, osa epäili – toiset antoivat rutkasti pisteitä rohkeudesta.Jari Pelkonen / Yle

Syrjäisissäkin kunnissa on tarjolla työtä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yhtälö muuttuu vaikeammaksi, kun työtä pitäisi löytää laihoilta markkinoilta molemmille perheen aikuisille.

Se on ollut surullista huomata, koska tämä on niin ihana pieni paikkakunta.

Pia Fagerroos

Yrittäminen on mahdollisuus niille, joita elinkeinon epävarmuus ei pelota. Kemiläinen Janne Hallikainen kouluttautui media-alalle ja tuottaa nyt työkseen verkkovideoita synnyinkaupungissaan. Kun vaimokin on yrittäjä käsityöalalla, asuinpaikan voi valita suhteellisen vapaasti.

– Näitä asioita pystyy tekemään missä vaan. Olemme tyytyväisiä Kemissä enkä koe, että olisin jäänyt täällä mistään paitsi, Hallikainen sanoo.

Kun väki ja työpaikat vähenevät, jäljelle jäävät asukkaat saattavat antautua pessimismin valtaan. Pessimismin ääntä ei kuitenkaan pidä kuunnella liiaksi, sanoo jo 17-vuotiaana yrittäjäksi ryhtynyt outokumpulainen Kasimir Sandman.

"Päätin sitten muuttaa tänne"

Ruotsia äidinkielenään puhuva Sandman muutti Helsingistä Outokumpuun 16-vuotiaana. Se oli hyppy vastavirtaan: pohjoiskarjalainen entinen kaivoskaupunki on ollut muuttoliikkeen antavana osapuolena viime vuosikymmeninä lähes joka vuosi.

– Ihastuin Outokumpuun, kun vietin täällä aikaa sukulaisteni luona. Lupsakka meininki viehätti. Päätin sitten muuttaa tänne opiskelemaan lukioon.

Vanha kaivostorni näkyy kirkkaana kevätpäivänä jo kauan ennen Outokumpua. Koko kaupunkia ei olisi ilman kaivosta: enimmillään kaivostoiminta työllisti 1 700 ihmistä, kuparin merkki ikuistettiin kaupungin vaakunaan. "Kyllä yhtiö hoitaa", ihmiset sanoivat.

Enemmän on merkitystä turistien määrällä.

Kasimir Sandman

Mutta vuonna 1989 kaivostoiminta loppui, eikä yhtiö enää hoitanut. Uutta tulonlähdettä on toivottu turismista, ja vanhan kaivoksen alueelle onkin rakennettu muun muassa museo, ravintola ja lasten teemapuisto nimeltään Lasten kaivos. Sen perusti tuolloin 17-vuotias Sandman.

Kun väki on vähentynyt ja vanhentunut, paikallisten ostovoima on heikentynyt. Kauppoja on suljettu muutamassa vuodessa jopa toistakymmentä. Matkailualalla muuttotappiolla ei ole kuitenkaan niin paljon merkitystä, sanoo nyt 22-vuotias Sandman.

– Ei sitä juuri huomaa. Enemmän on merkitystä turistien määrällä.

Kasimir Sandman, 22, Outokummun vanhalla kaivoksella.
Kasimir Sandman, 22, Outokummun vanhalla kaivoksella.Ari Tauslahti / Yle

Sandmanin mukaan Outokummun kaupunki on tukenut häntä yrittäjänä: apua on saatu aina, kun on pyydetty. Yrittäjyyden tukeminen onkin yksi keino luoda elinvoimaa alueille, joilta julkiset palvelut pienenevät.

Sittemmin nuorukainen on myynyt matkailuyrityksensä ja pyörittänyt Outokummussa kirpputoria ja pientä kauppaa. Hän perusti maakuntakeskus Joensuuhun myös sisäaktiviteettipuiston, mutta se jouduttiin sulkemaan.

Joillakin paikkakunnilla rakennemuutos voi siirtää ihmisten asumisen painopistettä kokonaan toisaalle. Näin on ehkä käymässä päijäthämäläisessä Orimattilassa.

Orimattila: Kokonaan uusi kaupunginosa radan varrelle

Konsulttitoimisto MDI:n ennusteessa vuoden 2040 Suomen voi jakaa karkeasti kolmeen osaan. On kasvava pääkaupunkiseutu, loput kymmenen suurinta kaupunkiseutua ja taantuva muu Suomi. Jälkimmäisessä asuu MDI:n arvion mukaan enää alle kolmannes suomalaisista.

Grafiikka siitä, miten väestö keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille.
Asmo Raimoaho / Yle

Kun kasvu painottuu kaupunkiseuduille, niiden välisten kulkureittien varrelle voi syntyä kokonaan uusia keskuksia. Yksi tällainen on Orimattilaan suunniteltu Henna, josta on suunniteltu jopa 15 000 asukkaan puutarhakaupunginosaa Lahti–Helsinki-oikoradan varteen.

Alueen ensimmäinen kerrostalo on määrä saada rakenteille vielä tänä vuonna. Kaupunki aikoo vuokrata talosta tilat päiväkodilleen. Henna on kaupungin suuri suunnitelma uusien asukkaiden saamiseksi.

Kaupungin toisella laidalla näyttää toisenlaiselta. 51-vuotias Marko Taavila on asunut koko ikänsä Kuivannon kylässä runsaan parinkymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Hennan alueen kehittäminen ei ole meiltä pois.

Marko Taavila

Kylän väkimäärä on puolittunut huippuvuosista noin 800:aan. Samalla kauppa, pankki, meijeri ja baari ovat lähteneet kylältä. Se on siirtänyt asioinnin painopistettä muualle.

– Kymmenen kilometrin päässä Nastolassa on jo hyvät kaupat. Moni kyläläinen käy töissä Lahdessa ja tekee ostokset siellä, Taavila kertoo.

Kuivannon kylän aktiivi Marko Taavila Orimattilasta
Marko Taavila.Petri Niemi / Yle

Nyt Taavila pelkää, että kylän koulukin on uhattuna kaupungin kouluverkkouudistuksessa. Kyläläiset ovat jo ryhmittyneet puolustamaan koulua, jossa on runsaat 50 oppilasta.

Kaupunki ei näytä enää investoivan syrjäisen kylän kehittämiseen. Siksi Taavila haluaisi, että kyläläiset itse aktivoituisivat. He voisivat esimerkiksi panna omistamiaan tontteja myyntiin, jotta syntyisi asumisen mahdollisuuksia uusille asukkaille.

– Hennan alueen kehittäminen ei ole meiltä pois. Suuret investoinnit lisäävät kaupungin velkaa, mikä voi tuoda tietysti riskejä.

Muuttohalujen takana on kuitenkin yksi iso asia, johon ei pysty vaikuttamaan kaupunkien, kuntien tai asukkaiden aktiivisuudellakaan: juuret.

"Kai tämä jonkin sortin unelma on"

Siikaislaisen Kari Anttilan kotikunta on paikka, jossa pizzeria on puolen tunnin ja elokuvateatteri tunnin ajomatkan päässä. Se on paikka, jossa ei tämän jutun kirjoittamisen aikaan ollut muita avoimia työpaikkoja kuin alueellisen mainosjakelijan.

Anttila on tuntenut paikan aina omakseen. Sen vuoksi hän palasi nuoruutensa kotikuntaan, kunhan oli ensin käynyt kertomansa mukaan pyörähtämässä "vilkkaissa keskuksissa". Hänen viisilapsisella perheellään on kunnassa rauhallista. Lisäksi naapuriapua saa aina, kun sitä tarvitsee.

– Kai näin voi sanoa, että tämä jonkin sortin unelma varmaan on.

Kun paikka on ennalta tuttu, asukkaan on helpompi hyväksyä hiljenevän paikkakunnan ominaisuudet, kuten pitkät asiointimatkat tai se, että kaikki tuntevat toinen toisensa.

Tämä on huomattu myös väestökadosta kärsineessä Kemissä, jossa kartoitettiin hiljattain ihmisten syitä muuttaa kaupunkiin tai sieltä pois. Ihmisiä veivät odotetusti muualle työ ja opinnot, mutta tulomuuttajien syissä korostuivat ehkä yllättävänkin paljon sukulaiset ja ystävät.

Asutko seudulla, jossa väki vähenee? Millaisia ratkaisuja teillä on tehty suunnan muuttamiseksi – tai mitä pitäisi tehdä? Ota kantaa keskusteluosiossa alla. Keskustelu on auki kello 20 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

Juttua päivitetty 10.4.2019. Väestön kehitystä ja väestöennustetta vuosina 2015–2040 kuvaavissa graafeissa huomioidaan nyt vuoden 2016–2017 aikana tapahtuneet kuntaliitokset. Väestögrafiikoissa on käytetty vuoden 2018 kuntajakoa, jolloin ennusteesta puuttuivat jutun alkuperäisessä versiossa toisiin kuntiin liittyneiden Nastolan, Hämeenkosken, Jalasjärven, Köyliön, Luvian ja Juankosken ennustettu väestö.