Se lähti viattomasti kukista, sitten tulivat melonit – nyt kasvikoukkuun jäänyt 33-vuotias Hillevi Joutjärvi viljelee kotonaan pesusieniä ja pihalla kasvaa persikkapuu

Eksoottiset hyötykasvit villitsevät nuoria aikuisia.

Hyötykasvit
Hillevi Joutjärvi ihailee kukkivaa persikkapuutaan.
Hillevi Joutjärven persikkapuu on täydessä kukassa. Juulia Tillaeus / Yle

Hillevi Joutjärvi painaa multaan kuopan, peittelee mustan siemenen maakerroksen alle ja kaataa vettä päälle.

Jos kaikki menee hyvin, syksyyn mennessä pieni siemen on muuttunut pesusieneksi – tai useammaksi.

– Pesusienikurkun annetaan kasvaa isoksi. Sitten se kuivataan ja paloitellaan. Siitä tulee ihan oikea pesusieni, jota voi käyttää peseytymiseen, Joutjärvi hymyilee.

Kukat vaihtuivat hyötykasveihin

Hillevi Joutjärvi innostui kasveista jo lapsena, kun naapuri toi päivänsini-köynnöksen kasvamaan hänen ikkunansa ympärille.

– Näin kesän aikana, miten köynnös kasvoi ja siihen tuli nuput, jotka aukesivat valtaviksi kukiksi. Siitä lähti rakkauteni kukkiin ja kasvattamiseen.

Parikymppisenä kukkaharrastus alkoi paisua. Joutjärvi innostui ensin sinisistä, sitten vaaleanpunaisista, violeteista, tummanpunaisista, valkoisista, keltaisista ja oransseista kukista. Värikkäät perennapenkit kukoistivat omakotitalon pihassa.

Yhdessä Hillevi Joutjärven paprikantaimista on jo iso raakile.
Yksi paprikanraakileista on ehtinyt jo isoksi. Juulia Tillaeus / Yle

Sitten eteen tuli muutto. Joutjärvi ajatteli, ettei vanhaan pihaan enää kannattanut istuttaa uusia kukkia. Silloin kuvaan astuivat hyötykasvit.

– Sain puolisoltani pienen kasvihuoneen äitienpäivälahjaksi. Ostin sinne muutaman tomaatintaimen, melonintaimen ja kurkkuja. Sen kesän aikana innostuin ihan hirveästi siitä, että sain hakea itsekasvatettua ruokaa perheelle.

Nälkä kasvaa syödessä

Nyt Joutjärven ikkunoiden ääressä kasvaa 80 erilaista tomaattilajiketta. Paprikarivistöstäkin erottuu jo yksi iso raakile.

– Puutarhahulluus lähti ihan käsistä, kun pari vuotta sitten muutimme maalle. Olen ihminen, joka tykkää kokeilla kaikkea uutta. Puutarha luo loputtomat mahdollisuudet siihen.

Hillevi Joutjärvi istuttaa meloninsiemeniä.
Hillevi Joutjärvi on kasvattanut meloneja jo monena kesänä.Juulia Tillaeus / Yle

Pesusienikurkku on yksi Joutjärven tämän vuoden kokeiluista. Ainoa eksoottinen kasvi se ei ole. Kiwano-hedelmien taimet ovat kasvaneet jo parikymmensenttisiksi. Pihavarastossa persikkapuu loistaa vaaleanpunaisen kukkahunnun alla, ja aprikoosi kehittelee hedelmää. Sokeri- ja vesimelonien siemenet ovat juuri päässeet multiin, ja maissi odottaa kylvöä.

– Erikoiskasveissa viehättää se, että aina pitää opetella jotain uutta, eikä pääse sammaloitumaan sen oman harrastuksen kanssa. Jos ei onnistu ensimmäisellä kerralla, niin otetaan opiksi ja seuraavana vuonna yritetään uudestaan. Se tunne on ihan paras, kun on monta kesää yrittänyt kasvattaa jotakin kasvia, ja lopulta se onnistuu.

Kiwanon taimet ovat jo venähtäneet pitkiksi.
Kiwanon kasvatus on Hillevi Joutjärvelle uutta.Juulia Tillaeus / Yle

Hillevi Joutjärvi ei ole ainoa nuori aikuinen, jonka kasvit ovat imaisseet maailmaansa.

Chili maistuu miehille

Puutarhaliiton mukaan pari-kolmekymppiset ovat viime vuosina innostuneet hyötykasveista – ja erityisesti erikoisista sellaisista.

– Innostus liittyy osittain ruokaharrastukseen ja lähiruoan suosioon. Moni tykkää tehdä ruokaa hyvistä raaka-aineista. Ilmiön vanavedessä on tullut se, että osa tuotteista halutaan viljellä itse, kertoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

Kun Joutjärvi parikymppisenä innostui puutarhaharrastuksesta, lähipiiristä ei löytynyt muita harrastajia. Nyt tilanne on toinen.

– Nykyään kasveja on hyvin saatavilla, ja ihmiset innostuvat niistä. Kasvattamisella ei ole enää sellaista mummokaikua.

Hillevi Joutjärvi
Puutarhaharrastus on opettanut Hillevi Joutjärvelle kärsivällisyyttä.Juulia Tillaeus / Yle

Hillevi Joutjärvi uskoo, että myös sosiaalisella medialla on ollut oma merkityksensä suosion kasvussa.

– Siellä jaetaan paljon kuvia kasveista ja onnistumisista. Uskon, että myös kasvien värikkyys vaikuttaa kiinnostukseen. Enää ei ole pelkästään perinteistä oranssia porkkanaa ja keltaista perunaa, joita voi kasvattaa.

Puutarhaliiton teettämien tutkimusten perusteella innostus on kasvanut erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Timo Taulavuoren mukaan chili on pitänyt pintansa miesten suosikkina.

– Jossain vaiheessa ajateltiin, ettei nörttimiessukupolvi jaksa kiinnostua viljelyasioista ollenkaan, mutta siellä kiinnostus on lähtenyt ihan uuteen spurttiin.

Hillevi Joutjärvi istuttaa meloninsiemeniä.
Juulia Tillaeus / Yle

Taulavuoren mukaan etenkin maissi on tällä hetkellä erikoiskasvien viljelijöiden suosiossa.

– Myös tomaatit jaksavat edelleen innostaa. Hedelmäpuita ostetaan enemmän ja enemmän. Myös yrtit kiinnostavat, ja pieni piiri kasvattaa syötäviä kukkia.

Persikat omasta puusta

Hillevi Joutjärvi ottaa pienen siveltimen käteensä ja kyykistyy persikkapuun viereen. Vaaleanpunaiset kukat ovat sävy sävyyn naisen hiusten kanssa.

– Olen pölytellyt persikka- ja aprikoosipuita kovasti. Toivoisin, että saisin nähdä ja kokea hedelmien kasvamisen ja maistamisen. Vielä ei tiedä, onko pölytys onnistunut vai ei.

Kukkiva persikkapuu.
Hillevi Joutjärvi hankki ensimmäisen persikkapuunsa pari vuotta sitten. Se kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Juulia Tillaeus / Yle

Joutjärven mukaan erikoislajikkeet on joskus vaikea saada onnistumaan, koska niiden kasvattamisesta ei löydy kovinkaan paljon tietoa.

Vinkkejä saa kuitenkin muilta harrastajilta. Joutjärvi kirjoittaa puutarha-aiheista blogia (siirryt toiseen palveluun), jossa hän jakaa kokemuksiaan toisten puutarhaihmisten kanssa.

– Kaikkia virheitä ei tarvitse tehdä itse, kun saa tietoa muilta.

Hillevi Joutjärvi.
Juulia Tillaeus / Yle

Vaikka kaikkien kokeiluiden onnistuminen ei varmaa olekaan, Joutjärvelle jo tutut lajit tuottavat vuosittain valtavasti satoa. Suurin osa siitä päätyy perheen pöytään tuoreena, mutta nainen valmistaa myös hilloja, soseita, keittoja ja suolakurkkuja.

– Tärkeintä minulle on se, että saan opetettua lapsilleni, että ruokaa voi kasvattaa itse. Ja että tiedän tasan tarkkaan, mitä lapset syövät ja mitä itse syön.